Keskustelut Metsänomistus Metsätiehankkeen kannattavuuspohdintaa

Esillä 7 vastausta, 81 - 87 (kaikkiaan 87)
  • Metsätiehankkeen kannattavuuspohdintaa

    Näin pimeinä pyhävapaina tulee pohdiskelua kaikenlaista tulevaa joista yhtenä tulevien leimikoiden ennakkosuunnittelu ja näiden hinnoittelutekijät.

    Tulevien leimikoiden vaikutuspiiriin johtaa varsitieltä mäelle nouseva karttamerkintänä ajopoluksi merkattu n. 400 m pitkä ja kolme metriä leveä ura, jossa ei ole kunnollista kääntöpaikkaa, ainoastaan pistoja vanhojen pihaliittymien kohdilla. Kulutuskerrosta tuolle uralle ei liene ajettu milloinkaan, muutamia maakiviä joutuu  autolla ajellessa aina väistelemään ja ajamaan palteiden päällä. Suopainanteen kohdalla ojat on matalia eikä rummun kunnosta varmuutta. Metsäsuunnitelman mukaan tien varren kuviot on kuitenkin kesäkorjuukelpoisia. Metsäsuunnitelmassa ei ole mainintaa tien kunnostustarpeesta.

    Jos tässä saisi kemeran ehdot jotenkin täyttymään perusparannukselle ja tieluokkaa nostettua, niin mikä olisi vaikutus M3 hintaan? Vai olisiko tässä kannattavampi vaihtoehto vain normaaliin ylläpitoon kuuluvat hoitotoimenpiteet? Onko joku teettänyt kemeratuetun tien perusparannushankkeen mhy:n kautta ja millaisia kokemuksia oli hankkeesta?

    Tien vaikutuspiirissä tulisi lähivuosina olemaan n. 2700 m3 uudistettavaa ja jokunen sata mottia harvennuksia. Tila sijaitsee pohjois-savossa. Ura ei kuulu tienhoitokuntien piiriin vaikka vaikuttaa muutaman eri metsänomistajan alueella.

  • Visakallo Visakallo

    Metsätien rakentamista pohdittaessa sen käyttökelpoisuus kaikilla keleillä on ainakin täällä eteläisessä Suomessa tärkein ominaisuus. On aika kuvaavaa, että meikäläisen ainoa käyttökelpoinen metsätyöjalkine on tänäkin talvena on ollut kumisaapas. Järvetkin taitaa nyt aueta jo kolmannen kerran tänä talvena!

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Puuki

    Laskurin esimerkkien mukaan tien perusparannus ei tule kuoletetuksi ollenkaan.  Mutta muitakin hyötyjä tietysti on kuin kantohinnan lisä. Sitä ihmettelin tuossa laskurissa, kun metsän lisätulo oli saatu laskemalla yhteen jokaisen vuodelle tuleva lisä suoraan vaikka muuten oli laskettu nettonykyarvoja. Silloinhan oletuksena on että kantohinnat nousee samassa suhteessa kuin laskentakorko on. Mutta miten on käynyt viimm. 30 vuoden aikana , ei ole nousseet kantohinnat vaan laskeneet.

    derHorst

    Huomasin tuon saman kuin Puuki: menot oli muutettu nykyarvoiksi, mutta tuloja ei. Se tekee aika ison virhelähteen. Toinen mikä tuosta puuttui, on kasvun väheneminen tien alle jäävän metsämaan osalta.

    Tien aiheuttaman kantohinnan lisäys on tosi vaikea määritellä, vaikka sitä epäilemättä on olemassa. Metsänomistaja ei ole ainut hyödyn ulosmittaaja, vaan on siellä metsäfirma, urakoitsijat ja naapuritkin apajilla. Investoinnin maksajasta ei onneksi ole epäselvyyttä. Aika paljon investoinnin perusteluista jää myös muiden kuin metsätaloudellisten hyötyjen arvottamisen varaan.

    Laskurissa on hyvää se, että tien eri kustannuslajeja on kaivettu esiin aika kattavasti. Mutta investoinnin kannattavuuteen tällä ei ihan tyhjentävää vastausta saa.

    Jean S

    Joo, tiessä on aina sekin, että sen tekemisen lisäksi sitä joutuu sitten pitämään kunnossa, kun sen on mennyt tekemään. Jos lähtee perustelemaan tiekuntaa, niin sitten on siihen liittyvät paperi- ja ihmissuhdehommat.

    Jos siis tietä tarvitaan lähinnä yhden kerran yhden ison hakkuun tekemiseen, voi olla, ettei kannata.

    Musta miäs

    Hankintahakkuun aloitin johon kuuluu harvennuksia ja tielinjan hakkuu jota noin 400m. Alkupää tiestä tulee vanhan pellon reunalle. Tien koko pituus 800m. Kun ostin tilan v 2017  ja kun sinne ei ollut tietä ja sain vaan tingittyä muutaman tonnin niin myyjä lupasi kustannuksellaan tehdä tien sinne asti kuin haluan. Tästä on maininta kauppakirjassa ja jos tietä ei myyjä tee niin joutuu sanktiona maksamaan x-summan ostajalle. Onko nyt isännättömän rahan arvoitus ratkennut vai kävikö kuin Väyrysen Paavolle joka sanoi ettei ole koskaan ollut väärässä…kerran luulin mutta silloinkin erehdyin.

    mehtäukko

    Isännättömän rahan onkkelmaa ja siten ratkaisuakaan ei ole, kun koko käsite on luulotautista tasoa. Sitä on yksi taho jauhanut savuten kuin henkensä hädässä, mutta ei vaan ole saanut ymmärrystä. Samaa käsitettä soveltaen sen saa kuviteltua vaikka mille alalle ja rustattua jopa väitöskirjan…

Esillä 7 vastausta, 81 - 87 (kaikkiaan 87)