› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätilojen kuumentunut markkina ja metsärahastojen tulevaisuus?

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 129)
1 2 3 … 9 10 11 12 13

  • Metsätilojen kuumentunut markkina ja metsärahastojen tulevaisuus?

    Sent on: 2.12.2017, 14:34

    Merkitty: 

    Olen ”juurille paluun” myötä alkanut vasta tänä vuonna seurata ostomielessä metsätilakauppaa ja tuntuu ainakin Etelä-Karjalassa julkisessa välityksessä (Metsätilat.fi) olevista tiloista maksettavan vähintään 10-20 % yli summa-arvon käyvän arvon 5-30 ha tiloista. Tarjouksia kuulemma jättävät kovasti metsärahastot ja tuntuu kuplaa olevan näiden toiminnassa. Onkohan muillakin alueilla vastaavaa ilmiötä? Muista sijoituskohteista tuttu malli menee, että rahastot pumppaa ostoilla hintaa ylös, kun niihin sijoittajia tulee, mutta laskusuhdanteessa sitten osakkaiden lunastusten myötä niiden on pakko omaisuutta myydä. Olisiko nyt viisasta myydä liikenevät tilat ja ostaa sitten laskusuhdanteessa metsää takaisin järkevämpään hintaan?

    Tekijä
    Mardy
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 9.12.2017, 17:46

    Noilla elkeillä ei ainakaan täälläpäin sitten tarvitse laskeskella eikä turhaan myöskään tarjoilla. Mitään et saa ja turhaa vaivaa näet jos niitä syynäät ja lasket. Kyllä täällä korkonysvärit on siellä perääpitävien osastossa kun aletaan tarjouksia availla. Mutta kukin tuhtatkoon mitä huvittaa. Minua ei huvita turhaan koluta vieraitten ihmisten metsiä. Minä kyllä haluan ne mitä tarjoan myös omaksi.

    Metsuri motokuski 9.12.2017, 18:14

    Näyttää olevana monenlaista laskutapaa laskea metsätilojen hintoja. Kertokaapa ammattimiehet kuinka te laskette hehtaarihinnan sellaisesta tilasta joka on hyvin hoidettu ja puustojakauma on suurinpiitein oikea eli menee ihanteellisella kolmanneksen jaolla. Aukkoja ja nuoria taimikoita on 30% , harvennuksia toiset 30% ja päätehakuuikäisiä tai kohta siihen tulossa 30%. Maapohjat OMT pohjia ja sijainti Pohjoisessa Keski-Suomessa.

    Rahoitus menee niin että reilut puolet menisi velkarahalla. Tilakoko perinteinen keskiarvo tila noin 20 – 30 ha. Metsänmyynnillä pitäisi rahoittaa ainakin velkaosuus ja omalle hoitotyölle ei tarvii laskea hintaa.

    hatelo 9.12.2017, 18:27

    Kalle K:n kaava metsän arvolle on minunkin mieleeni. Huomioin sikäli laskelmissa koron, että minun pitää pystyä saamaan ostetusta metsästä seuraavan 10-15 v sisään kauppahinta + lainan korot pois puukaupoilla. Ja yllättävän paljon tilakauppaa olen tasaisesti onnistunut tuolla kaavalla tekemään. Ja tuo laskelma syntyy kuviotiedoilla ja nopealla puustoisimpien kuvioiden kiertämisellä hyvin nopeasti. Tunnin sisään tiedän kantsiiko kaupat tehdä.

    tamperelainen tamperelainen 9.12.2017, 19:20

    Kalle K:n kaava hyvä,ei tule tappiollisia metsäkauppoja. Pirkanmaalla ei noin laskien metsäkauppoja synny.Potentiaalisia ostajia paljon,taskut täynnä rahaa.Puustoarvon ylittäviä hintoja maksetaan

    oksapuu 9.12.2017, 19:33

    Metsätilakaupassa ei tunneta pistesijoja, yksi ostaa ja muut vikisee…

    Täällä etelässä homma menee niin että otetaan tilan arvioitu puumäärä ja kerrotaan se 40€:rolla. Tuohon sitten lisätään ostokiiman voimakkuuden mukaan senverran että kaupat syntyy…

    Metsätiloista on tullut joutilaan rahan parkkipaikkoja ja se valitettavasti näkyy hinnoissa…

    pihkatappi pihkatappi 9.12.2017, 19:52

    Metsuri-motokuskin palsta on sikäli hyvä, että on OMT-pohjaa ja sijainnista voisi olettaa ettei ole juuri maannouseman pilaamaa. Ja kun on OMT-pohjaa, viljelytyö tuottaa hyvin, jolloin päätehakkuukypsästä joutuu maksamaan puuston hinnan. Harvennusvaiheen metsissä pitää arvioida päätehakkuun tulot ja laskea sen mukaan, mitä kultakin kuviolta voi maksaa, esim. jos päätehakkuu 20 vuoden päästä ja päätehakkuussa tullee 12000 euroa, voi nyt maksaa surutta 4000 euroa, eli kolmasosan, jolloin kärsii maksella mhdollisesti hieman kovempaakin lainankorkoa. Aukeista aloista ei juuri voi maksaa (periaatteestakaan) ja OMT kuusentaimikoista 1000 – 2000 euroa koosta ja laadusta riippuen, menevät tuossa siivellä kun kerta omalla työlläkään ei ole hintaa niin ei noissa tule tappiota. Hyvällä tuurilla tilan tuollein saa, eikä sitten tarvi miettiä että maksoinko liikaa, todennäköisesti ei saa.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 9.12.2017, 20:14

    Pääpiirteittäin tääläkin menee metsätilan hinnan muodostus,kuten oksapuu edellä kirjoittaa.Puolenkymmentä vuotta sitten kunta myi tarjouskaupalla meillä metsätiloja.Tarjous ajan jälkeen posti toi parin a4 arkin taulukon,jossa näkyi mitä kukakin oli tarjonnut tiloista yksilöidysti.Monet olivat tehneet useammasta tilasta tarjouksen,joten oli mielenkiintoista vertailla tarjouksia ja monessa meni arvostukset ristiin.

    Tosi ostajien tarjoukset hyvin lähellä toisiaan,sitten oli tasoltaan sellaisia tarjouksia,ettei ollut pelkoa voitajaksi päästä,mutta sai sanoa ,että oli tarjouksen tehnyt.Itselle tuli kaksi hopeatilaa.Lopputuloksena kunta yllättyi myönteisesti ,toteutuneet hinnat olivat kauttaaltaan metsätaloudellisesti haastavia.

    Metät kunnossa! 9.12.2017, 20:38

    Kyllä täälläkin joutuu toteamaan, että pinta-alan kasvatus on nyt pysähtynyt. Harrastettavaa on riittävästi, mutta lisäpääoman kiinnitys metsätiloihin tällä erää ei näytä kannattavalta.

    Lataan itseäni nyt jo seuraavaan lamaan – nykyiset tilat kunnossa ja sitten kun taas saa kohtuullisella korvauksella haettua uusia lainhuutoja aletaan tekemään kauppoja. Sekin aika varmasti vielä tulee (ikää on noin 25 v alle verrattuna keskimääräiseen metsänomistajaan).

    tamperelainen tamperelainen 9.12.2017, 21:10

    Pihkatapille:Tuossa MM:n esimerkkipalstan harvennuksesta tulee yli 5%n tuotto.Glahan tuolla edellä kertoi operoivansa 2-3% korolla.Korkeakorkosia lainoja ei sitten pysty  makselemaan

    Gla Gla 10.12.2017, 06:07

    Tamperelainen: ”Jos esim lasket 15v päästä tehtävän harvennuksen arvoa,niin sen hinta on paljoli kiinni siitä,mitä tukkiprosenttia,vuosikasvua käytetään..”

    Tietysti on, ei noita asioita jätetä huomiotta. Kuten RR sanoi,  silti korko on sitä oleellisempi tekijä, mitä nuorempaa puusto on. Päätehakkuukuvioissa ei korolla juurikaan ole merkitystä.

    ”Kuinka hyvin olet mielestäsi onnistunut 02-metsän nykyarvoistamisessa?”

    En tiedä, kun en ole niitä päätehakannut.

    ”Puhut paljon myyjien odotusarvojen laskuperusteista.Mitä olen odotusarvoja silmäillyt,niin niisä ei ainakaan myyntiesitteissä ole juurikaan mitään logiikkaa.Ei niitä kannata prosenttilaskuilla selvitellä”

    Odotusarvot nimenomaan määräytyvät koron avulla. Jos ei tiedä odotusarvojen laskuperustetta, ei tiedä mistä puustoarvion loppusumma määräytyy. Eikö tällöin summa-arvomenetelmän hinnoittelun avulla oman tarjouksen laatija olekin tuuliajolla? Minä en tiedä, millä korolla ne lasketaan, siksi en niitä käytä. Toki voi Hannu Liljeroosin tavoin verrata puustoarvion summaa toteutuneeseen kauppasummaan, mutta se onkin vain karkea markkinatason tunnusluku.

    ”Glahan tuolla edellä kertoi operoivansa 2-3% korolla.Korkeakorkosia lainoja ei sitten pysty makselemaan”

    Noilla koroilla kun palstan hinnoittelee, ollaan mukana tarjouskilpailussa. 5% konttauksella on armotta ulkona, ellei sitten käsitellä pääosin päätehakattavaa palstaa, jossa koron merkitys on vähäinen.

    Tällä hetkellä ei korkeakorkoisia lainoja ole varmaan kellään ja jos korot nousee, oletettavasti metsän hinta laskee. Ainakin pitäisi laskea, kiinnostava olisi nähdä, miten markkinat oikeasti reagoi. Vai onko ostajilla niin paljon rahaa, että pienellä lainaosuudella operoivat pitää hinnat ylhäällä tai ainakin jarruttaa laskua, jolloin metsän hinta oikeasti on kova.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 129)
1 2 3 … 9 10 11 12 13