› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätilojen kuumentunut markkina ja metsärahastojen tulevaisuus?

Viewing 10 replies - 81 through 90 (of 129 total)
1 2 3 … 8 9 10 11 12 13

  • Metsätilojen kuumentunut markkina ja metsärahastojen tulevaisuus?

    Sent on: 2.12.2017 at 14:34

    Tagged: 

    Olen ”juurille paluun” myötä alkanut vasta tänä vuonna seurata ostomielessä metsätilakauppaa ja tuntuu ainakin Etelä-Karjalassa julkisessa välityksessä (Metsätilat.fi) olevista tiloista maksettavan vähintään 10-20 % yli summa-arvon käyvän arvon 5-30 ha tiloista. Tarjouksia kuulemma jättävät kovasti metsärahastot ja tuntuu kuplaa olevan näiden toiminnassa. Onkohan muillakin alueilla vastaavaa ilmiötä? Muista sijoituskohteista tuttu malli menee, että rahastot pumppaa ostoilla hintaa ylös, kun niihin sijoittajia tulee, mutta laskusuhdanteessa sitten osakkaiden lunastusten myötä niiden on pakko omaisuutta myydä. Olisiko nyt viisasta myydä liikenevät tilat ja ostaa sitten laskusuhdanteessa metsää takaisin järkevämpään hintaan?

    Creator
    Mardy
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 8.12.2017 at 19:28

    Mehtäukon linjoilla ehdottomsti. Kyllähän tilan tiedot nykyään aika tarkat on jo myyntilistoissakin. Enempi se on summittaista ”tavarantarkastusta” ennen tarjouksen jättöä. Juuri noita tulee funtsailtua että miten tie toimii ja maastossa hiukan ojituksen kuntoa ja semmosia. Tottakai nytkin vaikutti omaan tilanteeseen sopivuuskin eli päätehakkuut Harjavallan suunnalla on vielä muutaman vuoden päässä. Harvennuksia kyllä on. Nyt kun sain päätehakkuukuvioita yli puolet tilan pinta-alasta on sen varjolla hyvä tehdä yli viidensadan motin kokonaiskauppoja. Ei mene harvennuksetkaan hinnoiltaan kovin alas. Nyt juuri niin tein Pohjois-Satakunnan palstoilla. On mielekkäämpääkin pyörittää pienempinä harvennuksia kun ennakkoraivausalatkin jäävät kertaluonteisena pienemmiksi. Vapaa-aika kun on vieläkin kortilla jonkun vuoden.

    Gla 9.12.2017 at 07:37

    Mehtäukko: ”Luuleeko joku, että “mutulla ostaminen” tarkoittaa sitä, ETTEI tila-arviossa esitettyjä maasto- ja puustoarvioita seulota?”

    Yhtä lailla nuo huomioidaan, vaikka prosentteja laskisi. Erona menetelmissä on ainoastaan se, että summa-arvomenetelmään tarjouksensa perustava tuskin edes tietää, millä prosentilla odotusarvot on laskettu.

    ”Jos myynti-esitteen arvioidut tiedot ja käytännössä mahdolliseksi ajateltavat järkevät toimenpiteet ovat yhtenevät ja toteutettavissa, länttihän on ostettava. Ei muuten.”

    Itse ostan vain, jos hinta on sopiva. Ei muuten.

    ”Toisen lauseen ajatusmalli: onkohan elävässä elämässä noin “viisasta miestä” ?!”

    Kukaan ei varmuudella pysty asiaa ennustamaan. Sikäli mutu ei poikkea koron laskusta millään tavalla. Molemmissa käytetään niitä lähtöarvoja, joihin itse uskoo. Paitsi, että mutulla harvempi osaa sanoa, mikä on nuoren metsän oikea hinta. Ajanjaksot ovat niin pitkiä ja kun yhtälössä on mukana lisäksi puulaji, laatu ja kasvupaikkatekijät, laskemalla voi vetää rajan siihen, mihin itse uskoo. Pienikin muutos prosentissa vaikuttaa hehtaarihintaan todella paljon. Toki metsän ostaminen on sikäli kiitollista, että 25 vuoden kuluttua kauppa voi tuntua onnistuneelta, kun mikään hinta ei enää ole vertailukelpoinen ostohetkeen.

    tamperelainen 9.12.2017 at 09:14

    Gla phut koko ajan prosenteista.Jos esim lasket 15v päästä tehtävän harvennuksen arvoa,niin sen hinta on paljoli kiinni siitä,mitä tukkiprosenttia,vuosikasvua käytetään..Kuinka hyvin olet mielestäsi onnistunut 02-metsän nykyarvoistamisessa?Puhut paljon myyjien odotusarvojen laskuperusteista.Mitä olen odotusarvoja silmäillyt,niin niisä ei ainakaan myyntiesitteissä ole juurikaan mitään logiikkaa.Ei niitä kannata prosenttilaskuilla selvitellä

    mehtäukko 9.12.2017 at 09:47

    Mienkiintoista tässä sottailussa on se, että kun itse pidän metsätilasta pyydettyä hintaa ja edellä esitttämiäni kriteereitä punnuksina sille onko yhtälö ylipäätään järkevä tuotannollisesti, tätä ei jakseta sulattaa?!

    En ole ostanut ihan vain yhtä tilaa, ja väitän pystyväni vakuuttumaan oikeista painotuksista ilman koronlaskuja.

    Minulle sellainen metsätalous olisi enemmän kuin orjallista, jossa kaikki käänteet olisi laskelmoitava…no kuinkahan taas sen koron kävikään..!

    Kalle Kehveli 9.12.2017 at 10:12

    Isoja metsäkauppoja ei tehdä miten sattuu. Tuottavuus lasketaan tarkoin ja suurissa kaupoissa hehtaari hinta on paljon pienempi kuin piensijoittajilla. Nyt todellakin piensijoittajilla on rahaa, muttei järkeä, ei osata laskea tuottoa pääomalle. Kaiken liiketoiminnan perusta on kannattavuuden laskenta ja sitä harva piensijoittaja osaa.

    pihkatappi 9.12.2017 at 11:17

    20 vuotta sitten ostin noita tiloja osin mutulla, turha oli laskea kun olivat niin halpoja, maksoi vain senverran millä tila irtosi ja tärkeä kriteeri oli että myyntipuulla saa tilan hinnan melko nopeasti maksettua. Nykyisin on pakko laskea, mitä tlasta voi maksaa että saa kohtuullisen tuoton ja harvoin tila osuu kohdalle, joka vuosi kuitenkin viimeisen 5 vuoden aikanakin ja ne mitkä osuvat ovat poikkeuksetta nuoriametsiä, joissa hakkuutulojen sijaan tärkeämpi kriteeri on laatu ja alhainen ostohinta, näistä ei ilmeisesti haluta juuri tarjota ”ylihintaa”. Noita aiemmin ostamiani tiloja olen myynyt, kun tilojen hinta on noussut liian suureksi tuleviin tuottoihin nähden ja huomasin että hiemankin levällään olevat tilat ovat hankalasti hoidettavia, jolloin hoitokustannukset tuppaavat nousemaan.

    pikkutukki 9.12.2017 at 11:29

    Sekin vaikuttaa mihin on varaa . Eli helppo ostaa kalliita jos on rahaa ! Niin kuin rahastot tekee ja varakkaat . UPM:n maanmyyjä tokaisi minulle , eihän näitä kannata ostaa , jos on rahaa ! Jos ei ole rahaa , näillä sitä voi tehdä ! Tarkoitti sitä , että tuotot valmiille rahalle on muualla paremmat ja pankkilainaa saa metsänostoon , mutta ei muuhun sijoitustoimintaan . Se taas kertoo kuinka pankki arvostaa metsää hyvin vakuutena . Eli oikeastaan ristiriitaista !

    Reima Ranta 9.12.2017 at 12:41

    Koron merkitys on aivan yhtä selvä ja varma kuin se, että 1+1=2. Sillä, onko joku ottanut tai ottaako sen huomioon metsää ostaessaan ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Ei silläkään, kuinka joku on metsiä ostaessaan pärjännyt.

    Verotuksen siirtymäkausi antoi poikkeuksellisia mahdollisuuksia. Kaikki vähäkään hakkuumahdollisuuksia sisältäneet metsät olisi silloin kannattanut ostaa. Sen jälkeen metsänoston kannattavuutta on voimakkaasti tukenut poikkeuksellinen korkotaso. Hinnat ovat nousseet, vaikka puun reaalihinta on pudonnut. Ainut järkeen käypä tekijä kehitykseen on ollut poikkeuksellinen korkotaso.

    Jos korkoa ei huomioi, jättää merkittävän tekijän ottamatta huomioon. Heti hakattavissa metsissä korolla ei tietysti ole merkitystä. Menneisyys ei millään tavalla takaa sitä, että tulevaisuuskin olisi hintakehitykselle yhtä myönteinen.

    Metsäkupsa 9.12.2017 at 12:49

    Useat metsänomistajat arvioivat omia ja myytäviä metsätiloja eri kriteereillä.Oma yläkanttiin ja toisen alakanttiin.Kyllä samalla arvostuksella metsää olisi tarkastelta ja sitten esim. 20 %”katevarautuma” miinustus ostettavalle.Ei metsässä huutokauppakeisarin 50% oston ja myynin hintaeroa ainakaan meikäläinen pidä oikeana.

    Edellä mehtäukolla homma hanskassa ja käytännön kokemusta,miten lie Kallen laita.Olen vuosien saatossa tavannut pienien ja isojen tilojen ostajia ja kyllä tosiostajille on kehittynyt pääkopan sisään automaattinen liike-ihmisen laskukone.Toiset ovat syntyneet kauppataidot omaavina,toiset jaakailijoina,jotkut odottavat perintöä tai lottovoittoa.Oma panos monelta jää itseltä tekemättä,yrittäjyys puuttuu,yhteiskunnalta olisi saata heidän avustusta ym.ja muiden vika jos ei suksi luista.

    Kalle Kehveli 9.12.2017 at 13:54

    Kalle on oikea laskukone, arvioi itse metsän eikä usko arvioihin. Tämä on ollut tähän mennessä yhtä menestystarinaa. Kallen mielestä metsän oikea arvo on puustonarvo-pääomavero-uudistuskulut. Kaikki muu on liikaa, turhia odotusarvoja, joista kukaan ei tiedä mitään.

Viewing 10 replies - 81 through 90 (of 129 total)
1 2 3 … 8 9 10 11 12 13