› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 10,001 - 10,010 (kaikkiaan 10,013)
1 2 3 … 1 000 1 001 1 002

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • käpysonni käpysonni 27.10.2026, 20:33

    Yksi harhaluulo pysyy sitkeässä, se että jalostusaseen nosto jollakin ihmeellisellä tavalla vähentäisi hakkuita. Tämä on väite jonka metsäteollisuuden asiantuntijat ovat kumonneet monta kertaa..

    Kurki Kurki 27.10.2026, 20:45

    Jalostusastehan on koko ajan laskenut. Kohta viedään vain pyöreää puuta.

    Jalosteita tehdään maailmanmarkkinoilla 1/10 osalla suomalaisista palkkakustannuksista ja markkinat ovat hintatasoa, johon Suomi ei pysty.

    Visakallo Visakallo 28.10.2026, 06:51

    Näin se valitettavasti on, kuten Kurki totesi. Mitä enemmän erilaisia rajoituksia Suomen metsiin lisätään, sitä lyhyemmäksi käytännössä käy Suomessa tuotettavien puutuotteiden lista. Jos puun energiakäytön verottaminen ja kiertoaikojen pidentäminenkin menevät läpi, sammuu valot lopullisesti jälleen hyvin monesta paikasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.10.2026, 10:17

    Tämä sopii edellisen jatkoksi.

    Ilmastopaneeli ehdotti metsien kasvun nostamiseksi kiertoajan jatkamista ja tiheyden kasvattamista. Suometsiin ehdotetaan ilmastotoimeksi jatkuvaa kasvatusta.

    Kiertoajan jatkaminen eli päätehakkuiden lykkääminen tuo lisää kasvua silloin, jos lähtötilanteessa metsikön vuotuinen kasvu on vielä alle kiertoajan yli lasketun maksimikasvun. Mutta hakataanko metsiä niin yleisesti tätä nuorempina, että sillä olisi merkittävää vaikutusta valtakunnallisesti?

    Entä tiheyden kasvattaminen? Harvennusmalleissa tiheyttä on kasvatettu ensiharvennuksen jälkeen. Ennen tätä ajankohtaa se onkin riskipitoinen toimi. Myös jatkuvan kasvatuksen puustojen alinta pohjapinta-alaa on kasvatettu. Eli tämä metsien kasvutoimi on jo toteutettu.

    Jatkuvapeitteisiä metsiä halutaan lisää, mutta niissä saanto per korjuukerta on pienempi kuin jaksollisessa mallissa, joten saman puumäärän keruu vaatii enemmän pinta-aloja. Jos jk harjoitetaan nykyistä enemmän korvissa eli kuusivaltaisilla soilla, tulee korjuun ajoitukseen ongelmia. Korjuu olisi tehtävä maaston ollessa kantava, eli pakkasilla tai kuivana kesäaikana. Kuusen alikasvostainten säästämiseksi ei kovilla pakkasilla. Leutona talvena korpi voi olla heikosti kantava jos vesi on korkealla kuten on toivottu. Kesäaika jää nyt myös pois, jos lintujen pesimäaikana ei saa korpiin mennä. Jääkö näiden rajoitusten väliin riittävä aikaikkuna korjuun suhteen? Ohutturpeisilla kohteilla ehkä, mutta paksuturpeisiakin korpia on runsaasti.

    suorittava porras suorittava porras 28.10.2026, 11:59

    Olisin korpien jatkuvaan kasvatukseen siirtymisen suhteen hyvin kriittinen. Puiden juuret ovat pinnassa ja jätetyt puut pyrkivät kaatumaan jo tavallisenkin harvennuksen jälkeen. Voimakasta haevennusta ei ole kannattavaa tehdä, kun puut kaatuvat tuulessa muutamassa vuodessa ja pää tulee vetävän käteen. On pakko tehdä aukko.

    Nostokoukku 28.10.2026, 12:23

    Ilmstopaneli on lakisääteinen elin. Sen tehtävä on tuottaa tieteellistä tietoa kuinka ilmastotavoitteisiin on mahdollista päästä. On ymmärrettävää, että tieteellinen tieto henkilökohtaistuu paneelin jäsenten mielipiteeksi. Ainakin niiden osalta, joita tieto kolhaisee syvältäkin. Aletaan kaivelemaan poliittisia menneisyyksiä ym. Mutta onko tämä aivan oikein? Olisiko parempi, jos jäsenet ilmoittaisivat, että hyvin menee, mutta menköön.

    PenttiAKHakkinen 28.10.2026, 13:27

    Täällä näköjään kehutaan Ilmastopaneelia. Olen usein tämän ketjun kommenteissa kritisoinut kyseisen paneelin toimintaa. Ottavat mallia IPCC n huutoäänestystieteestä.

    Ilmastopaneeli tuottaa paljon tietoa, jolla ei ole tieteellistä pohjaa. Esim Ilmastolain valmistelussa esittivät raportin, jossa välillä ilmoitettiin asioita metsälötasolla välillä metsikkötasolla. Ei täytä tieteen tekemisen perussääntöjä. Minä annoin lausunnon ilmastolakiin, mutta minulle ei tullut mieleen, että joku professoreilla miehittetty organisaatio voi vaihtaa näkökulman metsikkötasolle, kun puhutaan Suomen metsistä.

    Ilmastopaneeli, varsinkin edellinen pj Ollikainen, kritisoi aina Suomen karjatalouden päästöjä. Nehän ovat metaanin osalta täysin väärin lasketut. Kun oikein tarkkoja ollaan niin myös Tilastokeskus laskee karjatalouden metaanipäästöjen vaikutuksen väärin. Käytännössä rikkovat Ilmastolain perusteita ilmoittamalla khk- inventaarissa päästöksi sellaisen kaasun (karjatalouden metaani), joka Suomen osalta ei lisää metaanin pitoisuutta ilmakehässä. Tämä pitoisuuden lisäys on ilmastolain mukaan edellytys nimitykselle kasvihuonekaasu (khk). Jos oikein muistan niin olen pariin eri otteeseen pyytänyt joitain kommentaattoreita lukemaan Ilmastolain pykäliä.

    PetriJokinen 28.10.2026, 14:07

    miksi persut eivät ole kyenneet lopettamaan paneelien rahoitusta? kokoomus suojelee?

    PenttiAKHakkinen 28.10.2026, 16:00

    PetriJokinen esiittää hyvän kysymyksen, kuka suojelee.

    Minä lähetin jo vuosia sitten MTK hon kysymyksen tästä metaaniasiasta. Eivät vastanneet. Kiertoteitä sain tuetää, että ainakin silloin MTK n kanta oli, että ei pidä hyökätä tällaisia kaupunkilaisasujien lellikkiinstituutioita vastaan. Voi vaikuttaa negatiivisesti maataloustukien tasoon.
    Eiköhän MTK n pidä ottaa huomioon myös mahdollinen suomalaiten maataloustuotteiden boikotti. Yksittäisillö kansalaisilla ottaa yleensä koville huomata, että on uskonut jonkin professori-instituution idealogiaan perustuvia juttuja. Boikotti paljastajaa kohtaan helpottaa kummasti.

    AJ on usein vaatinut näitä metaaniasioita eri ketjuun. Tietotason puutetta. Katjatalouden metaani on yksinkertainen asia analysoitavaksi. Jos asiaa ei ymmärrä niin miten voi keskustella metsien lahopuista ja niiden jatkumosta tai vaikkapa metsäojitettujen soiden ennallistamisesta ja niiden vaikutuksesta metsien hiilinieluun

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.10.2026, 16:10

    Kiitos hyvästä kysymyksestä Pentille. Aina voi keskustella, vaikka varmaa tietoa asioista ei olisi, kuten yleensä tilanne on. Metsäojitettu suo siirtyy ennallistettaessa (ainakin silloin jos lopputulos on lähes puuton) kosteikkojen luokkaan, eikä siten enää rasita maaperäpäästöillään metsämaa-maankäyttöluokan hiilinielua.

    Metaani olisi ansainnut oman keskusteluketjun. Metsien hiilinielujen eli tämän ketjun aiheen kannalta metaani ei ole olennainen.

Esillä 10 vastausta, 10,001 - 10,010 (kaikkiaan 10,013)
1 2 3 … 1 000 1 001 1 002