› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,991 - 10,000 (kaikkiaan 10,012)
1 2 3 … 999 1 000 1 001 1 002

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • puurike 26.10.2026, 21:39

    Suomen laskelmia koskien Kurjen luvut ovat samat  kuin itsekin esittelin. Luke ilmeisesti  korjaa mallintamalla lukuja siitä johtuen, että Luken mukaan erityisesti nuoret puustot ovat ylitiheitä ja jopa riukuuntuneita, jolloin niissä juurten, oksien ja neulasten / lehtien osuus on pienentynyt aikaisemmasta. Jos tämä on totta, nieluarvo kyllä pienenee, mutta tuskin niin paljon kuin Luke laskee. Suomen luvuissa näyttää olevan ylikompensaatio, johon laskennan vastuuhenkilöiden olisi pitänyt kiinnittää huomiota. Mallinnus on taitolaji ja se voi helposti johtaa harhapoluille.

    Ruotsin luvut ovat vaihdelleet viime vuosina, mutta erityisesti viimeinen inventaario näyttää yli 30 megatonnin CO2 – nielua metsien elävälle puustolle, ts. Ruotsin kerroin on suurempi kuin 1,3. Käsittääkseni Ruotsinkin tulokset saadaan mallintamalla. Silloin, kun itse olin mallinnuksen kanssa tekemisissä, oli vallalla käsitys, jonka mukaan mallinnuksen tulokset riippuvat tutkijaryhmästä. Tilanne ei näytä noista ajoista muuttuneen.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.10.2026, 21:55

    -30 Mt CO2 Ruotsin nielu on kai kokonaisnielu, eli siinä on puuston lisäksi kivennäismaaperän iso nielu mukana?

    Sekä Ruotsin että Suomen puustonielujen lähtöaineisto mitataan metsien inventoinneissa. Suurin ero maiden välillä on maaperän nieluissa. Muistelisin että biomassakertoimet uudistettiin hiljattain. Biomassan muuntokertoimilla muunnetaan runkopuu puun kokonaisbiomassaksi.

    Kurki Kurki 26.10.2026, 22:45

    https://yle.fi/a/74-20140329

    Ruotsin metsien kasvu palautui n. 125 milj.m3:iin jo vuosia sitten ennalleen 2018 kuivan kesän notkahduksen jälkeen n.110 milj.m3.

    Jos poistuma viime vuonna oli 100 milj.m3, niin hakkuusäästö oli oli 25 milj.m3 runkopuuta ja metsänielu  1,1*25= – 27,5 Mtn-CO2.

    Onhan tuon linkin mukaan Ruotsin hakkuusäästön metsänielu ollut tuota -30 Mtonnin tasoa jo pitkään.

    Nyt siis on palautunut sille samalle tasolle.

    Ihmettelen miksi Suomen metsien kasvu ei ole palautunut 103 milj.m3  ennen 2018 kuivaa kesän tasoon n. 110 milj.m3.

    On ollut nyt peräjälkeen monta hyvää kasvuvuotta ainakin täällä.

    puurike 26.10.2026, 23:08

    Viimeisessä inventaariossa Ruotsin metsien kokonaisnielu oli yli 50 megatonnia CO2 -ekvivalenttia

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.10.2026, 07:26

    Selvä, kiitos täsmennyksistä Ruotsin osalta. On väitetty että jos Ruotsin menetelmällä lasketaan Suomeen, tilanne ei meillä siitä parane. Olikohan Annika Kankaan lausunto? Kasvukaan ei parane, koska laskenta muuttui.

    Tätä mallitusta vasten voi kysyä onko maaperän hiililaskenta ylipäätään ihan kunnossa (linkki), erityisesti Ruotsissa jossa kivennäismaan hiilivaraston väitetään aina vain kasvavan?

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/avohakkuut-heikentavat-metsan-maaperan-hiilivarastoja-vuosikymmeniksi

     

    Kurki Kurki 27.10.2026, 09:21

    Tuosta Ruotsi-linkista jokainen voi laskea Ruotsin laskentamallilla Suomen Metsämaan hiilinielun.

    Esimerkikis keroimella 0,8…0,9, sillä Ruotsissa poistuma on 100 milj.m3 ja Suomessa 90 milj.m3 ja hakkuusäästöt Ruotsissa 25 milj.m3 ha Suomessa 13 milj.m3.

    Pikalaskenta Suomelle -13- 0,9*(-19-17)+14(maapäästöt)=-31,4 Mtn-ekv

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.10.2026, 09:56

    Lisää aiheesta raportissa: Hiilinielulaskennan epävarmuusanalyysi 2. painos.

    Tiivistelmä.

    MMM:n rahoittamassa Hiilinielujen epävarmuusanalyysi -hankkeessa analysoitiin Suomen ja Ruotsin kasvihuonekaasuinventaarioiden eroja sekä eroja Nasan satelliittimittauksiin perustuvaan hiilinielujen seurantaan. Lisäksi analysoitiin Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa viime vuosina tehtyjä menetelmä- sekä aineistomuutoksia ja niiden vaikutuksia hiilinieluarvioiden muuttumiseen. Muutoksia on tehty erityisesti biomassamalleihin ja -kertoimiin sekä turvemaiden päästöjä kuvaaviin malleihin, ja erityisesti turvemaiden mallia on tarpeen kehit-tää edelleen. Lisäksi tarkasteltiin tulevaisuuteen kohdistuvien Mela-skenaarioiden laskentaa, ja laskennan muutosten vaikutusta puuston kasvuun, hakkuumahdollisuuksiin sekä hiilinieluennusteisiin.

    Vuosikymmeniä käytössä olleen Melan alkupuuston tuottamistavan on havaittu johtavan kasvun yliarvioon etenkin pitkällä aikavälillä, ja siksi sovellettu menetelmä uusittiin kokonaan VMI13 hakkuumahdollisuusarvioiden julkistamisen yhteydessä. Muutos vähensi selvästi arvioita tulevien vuosien kasvusta ja hiilinielusta. Lisäksi Mela:ssa käytetty tapa laskea puuston biomassa on uudistettu niin, että biomassakertoimet perustuvat viimeiseen VMI:hin, minkä seurauksena laskelmien perusteella saadut hiilinieluarviot vastaavat hyvin kasvihuonekaasuinventaarion saatuja arvoja.

    Laskelmien käyttöä metsäpolitiikan suunnitteluun ja päätöksiin vaikeuttaa se, että kasvihuonekaasuinventaarion menetelmämuutokset vaikuttavat myös menneiden vuosien hiilinieluihin. Siten jokainen menetelmämuutos potentiaalisesti muuttaa tilannekuvaa hiilinieluista, ja uusia muutoksia on jo nyt näköpiirissä. Projekti paljasti myös tarpeen perusteellisesti validoida kaikki metsäpolitiikan formuloimiseen sovelletut kasvusimulaattorit.

    Visakallo Visakallo 27.10.2026, 17:14

    Ilmastopaneelin ehdotukset tulevalle hallitukselle ovat jostain muusta kuin reaalitodellisuudesta, erityisesti tuo viimeinen osio on jotain täysin uskomatonta, eikö korkeasti koulutetut ihmiset mihinkään muuhun pysty? Samoin se, että vedet saisi nostaa muista maanomistajista välittämättä, on jostain aivan muualta kuin läntisestä demokratiasta:

    Paneeli veisi omat metsänhoitosuosituksensa metsälakiin ja tekisi niistä poikkeamisen rangaistavaksi.

    Paneelin mukaan vesilaissa olisi säädettävä metsien ojitus luvanvaraiseksi ja purettava vettämistoimien esteitä. Paneeli lisäisi myös taloudellista ohjausta vahvistamaan hiilinieluja ja vähentämään päästöjä.

    ”Biomassan poltto voimalaitoksissa, ilman hiilidioksidin talteenottoa, tulee sisällyttää energiaveron piiriin, jotta puubiomassa on käytettävissä tuotteiden valmistukseen ja jalostusaste kasvaa, puun käyttö vähenee ja metsien hiilinielu vahvistuu”.

    Kurki Kurki 27.10.2026, 17:57

    Nimenomaan uusiutuvaa puunpolttoa pitää lisätä.

    Kun metsien käyttö vähenee myös poltossa, niin tuhkalannoitteiden määrä myös laskee. Ainoa lannoite jolla ei ole ympäristövaikutusta ja jolla metsien kasvua ja hiilinielua voi lisätä heti ja paljon.

    Vielä tuosta metsän hiilinielusta ja massakertoimista.

    Tässä Ilvesniemen lasku CO2-nielusta metsien kasvulla 5 m3/ha.

    Jos oletetaan, että runkopuun tilavuuskasvu vuodessa on 5 m3/ha/v saadaan puun tiheyttä (0,45 kg/dm3) ja puun hiilipitoisuutta (0,5 kg C/kg runkopuuta) käyttäen arvio, jonka mukaan syntyneeseen uuteen runkopuuhun sitoutuu 1 125 kg hiiltä hehtaarille vuodessa.

    CO2-kerron 5 m3 runkopuulle on 3,67*1,125/5= 0,825.

    Siitä puuttuvat oksien, kantojen ja juurien CO2-nielut, mutta Luke laski vuoden 2024  hakkuusäästölle 17, 3 milj.m3 vain CO2-sidonnan -13,2 Mtn eli kerroin oli vieläkin alempi 0,77 kuin Ilvesniemen laskeman pelkän runkopuun CO2-nielu 0,825.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/avohakkuut-heikentavat-metsan-maaperan-hiilivarastoja-vuosikymmeniksi

    Luken tutkijat väittävät yllä olevassa linkissä, että maaperä hiili laskee avohakkuussa ja alla olevassa linkissä Luken tutkija Ilvesniemi sanoo, että avohakkuu ei vähennä maapohjan hiilivarastoa.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#cd7b19c7

    Lukessa taistellaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.10.2026, 19:01

    Linkkarissa Sami Oksa Metsäteollisuus ry:stä kommentoi Ilmastopaneelin ehdotuksia:

    … julkaisi tänään politiikkasuositukset seuraavalle hallitukselle. Ehdotuksissa on hyviäkin juttuja mutta myös selkeitä puutteita.

    Suomen metsien hiilinielujen pienentymiselle on selkeitä syitä, joita suositukset eivät olet tunnistaneet. Tutkimustiedon karttumisen johdosta metsien nielulaskelmien parametrejä päivitettiin. Tämä johti siihen, että yhden yön yli laskennallisesti metsien hiilinielut vähenivät 17 Mton (myös aikaisemmilta vuosilta). Todellisuudessa hiilinielut eivät siis romahtaneet vaan pelkästään laskentamenetelmän muutokset tuottivat uuden tuloksen nielujen koosta.

    Toinen syy, mikä on laskenut metsien hiilinieluja, on erityisesti männiköiden ikääntyminen. Kun kovimman kasvun vaihe ohitetaan ja kasvu alkaa heikentymään, pienentää se hiilinielua. Ilmastopaneeli esittää yhdeksi ratkaisuksi kiertoaikojen pidentämistä. Tämä johtaisi edelleen metsien ikääntymiseen ja sitä kautta heikompaan hiilinieluun.

    Parasta metsiä koskevaa ilmastopolitiikkaa on metsien kasvun lisääminen. Joutomaita metsittämällä ja kasvua lisäävillä toimenpiteillä, kuten lannoituksella ja jalostetun siemenmateriaalin käyttämisellä metsän uudistamisessa, saadaan luotua kestäviä, pitkäaikaisia hiilinieluja.

    Heikki Ala-Aho:

    Miten lisäät omaisuuden suojaan puuttumatta kasvua joutomaita metsittämällä, lannoituksilla tai metsänviljelymateriaalin valinnalla?

    Hankala yhtälö, varsinkin kun nämä pitäisi tehdä vapaaehtoisin toimin, ilman lisärahoitusta. Helpoimmat kannattavimmat kohteet lienee jo tehty.

    Toisekseen kirjoitus omasta metsäammatillisesta näkökulmasta meni hieman ohi aiheen, kun ilmastopaneeli esitti tavoitteet nimenomaan nykyisiin sitoumuksiin rajautuen, niin esimerkiksi kiertoaikojen pidentäminen on siinä yksi parhaista keinoista.

    AJ:

    Kannustamalla, ohjeilla ja tarkemmalla metsäsertifioinnin seurannalla (plus sanktiot). Ei metsittämisessä ole päästy alkua pitemmälle, joten on hyvä että se tulee uudelleen Metkan tukilajiksi. Tuhkalla lannoittamista tuetaan myös, ja tuhkaa saadaan puuta ja jäteliemiä polttamalla. Jalostettu metsänviljelymateriaali on jo käytössä. Kiertoajan ja tiheyden kasvattaminen on jonkin verran riskipitoinen toimi metsien kasvun lisäämisessä. Hiilinielun ratkaisee aika pitkälle teollisuuden kysyntä. Joka tapauksessa ankaraa omaisuuden suojaan puuttumista tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää, jotta ilmapiiri uudistuksille säilyisi myönteisenä. Ennallistamisen ja luontomarkkinoiden onnistuminenkin riippuu tästä.

    Petri Kortejärvi:

    … mitä olen viimeisintä tutkimusta suometsien käsittelyn, ja ennallistamisen, vaikutuksista seurannut, niin näyttää vahvistuvan joillekin tylsä ja ikävä viesti – pitämällä suometsien puusto mahdollisimman kovassa kasvussa maisematasolla ja yli ajan, niin kokonaisuutena suometsien ilmastopakote pysyy mahdollisimman pienenä. Ja rämeillä (joita on suurin osa) ne voivat olla hiilinielujakin.

    Heikki Ala-Aho:

    meillä on näitä vapaaehtoisia keinoja aika kauan kokeiltu, sieltä 1990-luvulta lähtien, ja tilanne on koko ajan mennyt sillä regulaatiolla ja valtion tukemana heikompaan suuntaan. Ilman että keskustellaan maanpäällisestä puustosta, joka kiertää aika nopealla kierrolla, niin keskittyminen pitäisi olla turvemaissa ja mitä siellä tapahtuu. Onko siellä tehtävissä sellaisia päätöksiä, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia. Esim. turvemaiden (metsä) päästöt ovat kasvaneet 7 milj.t. CO2 ekv. vuositasolla. Se on ihan itseaiheutettua, omilla päätöksillämme. Se voimme tarvittaessa myös korjata, suurimmaksi osaksi.

    Sillä ei ole vaikutusta nykyiseen puun saatavuuteen, vaan teollisuus pystyy sopeutumaan, kun tiedossa on, että halu ilmastopäästöjen vähentämiseen tulee myös metsäteollisuudelta.

    AJ:

    Vapaaehtoisuuden parina voidaan edellyttää vastuuta. Juurikin ojitettujen turvemaiden käsittely on häpeäpilkku, joten siinä kohtaa itsekin soveltaisin pakkoa, kuten ojitusilmoituksen ohella suunnitteluun velvoittamista. Turvemaille olen ehdottanut jakoa kolmeen: itsekseen ennallistumaan jätettävät, aktiivisesti ennallistettavat ja metsänkasvatuksessa jatkavat alueet. Suometsien osaajat kertokoon mitä missäkin kannattaa tehdä. Suometsien hoidon suunnittelun tuki olisikin Metkan tärkeä työlaji säilyttää ja saada laajaan käyttöön.

Esillä 10 vastausta, 9,991 - 10,000 (kaikkiaan 10,012)
1 2 3 … 999 1 000 1 001 1 002