› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,231 - 1,240 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 123 124 125 … 855 856 857

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puuki 3.9.2019, 17:08

    Päätehakatuilla turvemailla CO2-päästöt on ensimm. 3 vuotta (joskus 1-4 v) kaikkiaan n. 16,5- 20 t. /ha (Malinen ym) .    Siitä voi suunnilleen päätellä kuinka pian turvemaan metsittäminen muuttaa päästölähteen nieluksi .  Matalat ojat, jotka estää metaanin haihtumisen,(niin ei käy kuten  ennallistamisissa),  jos ollaan puuta kasvavalla turvemaalla , ja puuta kasvamaan niin hiilitasekin parantuu melko nopeasti.  Hapan pohjavesi pysyy paremmin turpeessa eikä valu vesistöihin  ja maailima pelastuu ! – ainakin siltä osin .

    ”Viralliset ” hiilinielulaskelmat ei ole ihan realistisia koska ei lasketa hiilen varastointia käytettävään puuhun, enemmän kuluttavien raaka-aineiden korvaavaa vaikutusta eikä vuosittain lisääntyneen hakkuusäästön kerryttämää lisävarastointia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.9.2019, 18:15

    Hiilen varastointi puutuotteisiin kotimaassa huomioidaan (hwp). Lisäksi kotimaan korvausvaikutus tulee automaattisesti laskentaan mukaan, kun käytetään vähemmän betonia ja öljyä tms. Hiilinielun aiheuttama varastointi näkyy puuston määrän nousuna, ja raportoidaan, mutta tätä ei saa käyttää täysimääräisesti korvaamaan muiden sektorien päästöjä.

    Scientist Scientist 3.9.2019, 19:45

    Puu kuitenkin lasketaan käsittääkseni pääosin päästöksi hakkuun yhteydessä ? Ei ainakaan pitäisi laskea puuta hiilidioksidilähteeksi kahta kertaa, kuten jotkut haluaisivat tehdä (ensin korjuun yhteydessä ja sitten poltettaessa). En tiedä miten hyvin tai huonosti tämä pitkäikäiset puutuotteet huomioi todellisen tilanteen. Muistaakseni siinä lasketaan runkopuun/tukkipuun iäksi 35 vuotta.  Myös paperi voi olla kirjan muodossa hyvinkin pitkäikäistä, itselläni on kirjahyllyssä useita yli 100 v. vanhoja kirjoja. Tisaalta niitä heitetään roskikseen melko nuorenakin.

    Kurki Kurki 3.9.2019, 20:27

    Aurausalueilta mitatut;

    Olisi mielenkiintoista tietää (ei liene tutkittu), kuinka paljastunut kivennäismaa auraus-alueella sitoo rapautuessaan ilman hiilidioksia. Paljastunut kivennäismaa alkaa tietenkin heti rapautua ja on hiilinielu.

    Tässä pari linkkia rapautumisen myötä maa-aineksiin sitoutuneesta  hiilidioksidista, jota kaikesta maapallon hiilidioksidista on suurin osa ja on aikojen kuluessa sitoutunut sedimentteihin ja sedimenttikiviin.

    Strontiumin isotooppien tutkimus sedimenttisarjoista antaa lisätietoa tähän kysymykseen (<span style=”color: #0046aa;”>Young 2009</span>). Kiviaineksen rapautuminen poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Rapautuminen vapauttaa myös tiettyä strontiumin isotooppia, jota kulkeutuu meriin jokien huuhtomana. Strontiumin isotooppien suhdetta merten sedimenttikerroksissa voidaan käyttää mantereiden rapautumisen määrän indikaattorina. Strontiumin mittaussarjat osoittavat, että ordovikikauden keskivaiheilla rapautumisen määrä kasvoi, joka johti lisääntyneeseen hiilidioksidin kulutukseen rapautumisprosessissa. Tätä kuitenkin tasapainotti lisääntynyt tulivuorien ilmakehään syöksemä hiilidioksidi. Noin 446 miljoonaa vuotta sitten vulkaaninen toiminta väheni kun taas kivien rapautumisen määrä pysyi edelleen korkealla. Tämä aiheutti hiilidioksidipitoisuuden vähenemisen alle 3000 ppm:n, mikä aloitti viilenemisen.

    https://skepticalscience.com/arg_hiilidioksidipitoisuus_ennen.htm

    Ilmakehässä oli vuosituhannen vaihteessa hiiltä arviolta 780 gigatonnia (= 780 000 miljoonaa tonnia), merissä noin 40 000 gigatonnia ja maa-ainekseen ja kasvillisuuteen sitoutuneena 2 000 gigatonnia [1]. Suurin osa maapallon hiilestä, 66 miljoonaa gigatonnia, on kuitenkin sitoutuneena sedimentteihin ja sedimenttikiviin [2].

    https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/641247b5-5ed8-453b-b277-28a23532f64f/globaalit-nielut.html

    Puuki 4.9.2019, 04:32

    Hiilen varastointi puutuotteisiin kotimaassa huomioidaan (hwp). Lisäksi kotimaan korvausvaikutus tulee automaattisesti laskentaan mukaan, kun käytetään vähemmän betonia ja öljyä tms. Hiilinielun aiheuttama varastointi näkyy puuston määrän nousuna, ja raportoidaan, mutta tätä ei saa käyttää täysimääräisesti korvaamaan muiden sektorien päästöjä.

    Minkälainen logiikka hiilitaselaskelmissa mahtaa  olla, kun hyväksytään vain kotimaan puun käytön CO2:a varastoiva vaikutus ?  Hiilen kertyminen vaikuttaa maailmanlaajuisesti eikä paikallisesti.  Lisäksi muiden sektorien päästöjä korvataan vain osittain .   Missähän kohtaa esim. Norjan vientiöljy  lasketaan päästöiksi ?  Suomen vientiin menevää puuta ei ilmeisesti lasketa ollenkaan päästövarastoksi ?    Vaikuttaa melko mielivaltaiselta koko laskentatapa.

    Ei pitäisi mennä tuohon, että muualta sanellaan jokin epämääräinen laskentatapa ja sen jälkeen yritetään sopeutua vaikka todellinen tilanne on erilainen.

    harrastelija harrastelija 4.9.2019, 05:56

    Mitä saitte irti eilen yleisradiossa klo 10 olleesta keskustelusta; -Seppänen, Tiirola, Mäntylä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.9.2019, 09:53

    Sari Valton ohjelmasta on erillinen ketju avattuna otsikolla Mihin suuntaan metsäpolitiikkaamme tulisi viedä tms. Minusta oli hyvä keskustelu; ei olennaista uutta mutta faktapohjalla pysyttiin.

    Saatan olla Puuki väärässä tuossa edellä: hwp ehkä sisältää koko puutuotetuotanon ml vienti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.9.2019, 14:37

    Olli Tahvonen ei ole edelleenkään tyytyväinen EU:lle toimitettuihin vertailutasolaskelmiin.

    https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/professori-olli-tahvosen-kannanotto-luken-toiminta-eun-vertailutasolaskennassa-rapauttaa-tutkimuksen-uskottavuutta

    Puuki 5.9.2019, 20:09

    Hiilinielun nopea kerääminen puun kasvatuksella onnistuisi parhaiten lehtikuusella. OMT tai MT-pohjalla lehtikuusi kasvaa harvassa asennossa paljon nopeammin tukkipuukokoon kuin mikään muu puulaji Suomessa.    Puuaineen tiheys (paino) myös aika paljon suurempi kuin kuusella tai männyllä.  Liki rauduskoivun luokkaa.

    32 vuotiaat lehtikuuset n. 5 m istutusvälillä on kasvaneet MT:llä n. 0.55 – 0.67 k-m³/kpl kokosiksi.    Se tekisi hehtaarin alalla n. 240 k-m³ ja tukki% n. 95 % .   Hiiltä kertynyt lisää vähintään 220 t .   Päästöoikeuksien hinta on kai nykyään noin 23 € / t ja nousussa.   Eli yli 5 k€/ha edestä sitoutuu hiiltä 32 vuodessa.   Voisi kasvattaa niitä lehtikuusia sillä hinnalla ja osallistua CO2:n sitomiseen tehokkaalla tavalla .

    sitolkka 5.9.2019, 20:58

    Lehtikuusesta on hyväkasvuisia hybridejä. Siperian lehtikuusen ja euroopan lehtikuusen risteymä kasvaa nopeampaa kuin pelkkä siperialainen.

Esillä 10 vastausta, 1,231 - 1,240 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 123 124 125 … 855 856 857