Uusimmassa Metsälehdessä on Mikkosen haastattelu. Mikkonen toistaa samaa mantraansa, että nopein konsti kasvattaa hiilinieluja on kiertoajan pidennys.

Mielestäni Mikkonen on väärässä.

Lannoituksella, taimikoiden hoidoilla, hoitohakkuilla ja metsityksillä saadaan nopeampi ja tehokkaampi vaikutus.

Mikkonen ei ymmärrä riskien määrän kasvua, kun puun pystyssä pitämistä lähdetään venyttämään.

Lisäksi, eikös se ollut todettu, että Puun kasvu on suurimmillaan 30 vuoden tienoilla.

Yleltä yllätten lähes jo fiksun oloinen kirjoitus, jossa metsänomistaja ja hakkuut eivät olekkaan ihan suoraan Saat***sta.

Mutta katsokaas kommenttien tasoa…

https://yle.fi/uutiset/3-10945278

Tässä hyvä esimerkki siitä miksi kiertoajanpidennys ei toimi nielunkasvattajana kuten Mikkonen esittää.

Kannattaa kuunnella Areenasta Sari Valton juttu 10.6. ”Keskustele metsien hiilinieluista”. Vieraat eli Mäkipää ja Kalliokoski korostavat siinä muun muassa tuotevalikoiman suuntaamista pitkäkestoisiin tuotteisiin ja tehokkaaseen fossiilisten korvaamiseen, kuusettumisen tuomia riskejä ja hirvikannan hoitoa. Todetaan myös, että yleensä metsän hiilinielu ei häviä kiertoaikaa kasvatettaessa, vaan yleensä pitkälle yli satavuotiaskin metsikkö on hiilinielu –  jos siis on välttynyt tuhoilta!

Hakkuita voidaan lisätä kestävästi muuallakin kuin Suomessa. tutkija Tuomo Kalliokoski huomauttaa, että pehmopaperi kiinalaisille voitaisiin tuottaa vaikka argentiinalaisen puuplantaasin raaka-aineesta, ei siihen tarvita pitkäkuituista pohjoista havusellua. Tehdään me arvokkaampia ja pitkäkestoisempia tuotteita. Hakkuita voidaan lisätä kestävästi myös esimerkiksi Kanadassa ja Venäjällä jossa vanhoja metsiä palaa ja raaka-aine menee hukkaan.

Negatiivisten korkojen jatkuessa kannattaa metsää kasvattaa suunnilleen äärettömiin suurilla alkupanostuksilla .  Mutta eihän se niin mene käytännössä. Korot nousee jossain vaiheessa kuitenkin ja vertailukohteiden sijoitustuotot ei ole negatiivisiä nytkään. Korkovaatimus pitää olla samalla tasolla kuin se kussakin tilanteessa on (ottamalla huomioon myös riskitaso)eikä mikään eurobor-negatiivinen korko.

Mielenkinntoista keskustelua taas kerran Yle 1 :ssä metsien hiilinieluista .  Jokin ”Mallinnus” esim. osoittanut kuulemma , että jos tehdään avohakkuuta, niin 50 vuoden päästä co2-päästöt on 2 x suuremmat kuin jos metsä jätettiin pystyyn.  Ihan hatusta vedetty propagandamallinnus minun mielestä. Tietysti saahan sen malllin tehtyä tietokoneellakin , kun laittaa sopivat lähtöarvot alkuun, jotta päästään haluttuun lopputulokseen. Eikä oteta huomioon kokonaisuutta.

Luultavasti maaperän co2-päästöt on saatu Simolan tekemistä tutkimuksista kangasmaiden avohakkuiden päästöistä. Luin (Tekn.&talous) artikkelin, jonka mukaan Suomen ilmoittamista 10 milj. t/v maaperän sitomasta CO2:sta pitää vähentää vuosikymmenten ajan 4 milj.t/v maanmuokkauksesta aiheutuneet päästöt.  (Aurausalueilta mitatut; ja johtopäätöksenä muuallakin muokatuilla alueilla on samansuuntaiset päästöt, /on samansuuntaiset varmaan vaan ei yhtä suuret/ ) .        Jos oletetaan , että 4 milj.t /vuosi päästötaso olisi oikea määrä, niin vuosittain päästö/muokattuha olis n. 38-40 t .

Se määrä kertyy jo alle 20 vuoden sisällä uuden puuston kasvusta, jos on alue viljelty esim. istuttamalla . Entinen aukolta hakattu metsä sitoo samaan aikaan edelleen hiiltä varastoituneena rakennuspuuksi.   –> 50 vuoden odottelu hiilitaseen korjaantumiseksi on propagandaa tai perustuu väärinymmärrykseen.