Mihin lehtikuusitukkeja voi käyttää? Ainakaan kenttäsirkkelimiehet eivät tykkää edes lehtikuusen sahaamisesta. Lahon kesto saattaisi olla parempi kuusta ja mäntyä. Kuinkahan sellun valmistus onnistuu?

Olisiko lehtikuusi sitten ”hiilinielupuu” Puukin mukaan? Mukavahan sitä metsää on katsella, jos nielusta meksetaan, puut kasvavat ja metsänomistaja sijoittaa rahat vaikkapa asuntotuotantoon 🙂

On esimerkiksi tällainen kirja kuin ”Lehtikuusen kasvatus ja käyttö”. Ei ole sellupuu, joten kannattaa kasvattaa harvana ja karsia. Latvat voi käyttää lannoitteeksi, pientavaraksi tai energiaksi. Kasvatuksessa ja kaupassa neuvovat muun muassa erikoispuun käyttäjät, kuten Pro Puu ja Fiskarsin alueen toimijat. Ainakin sellainen tieto jossain luki, että kaadettu puu voidaan varastoida 2-3 vuodeksi puuaineen sisäisten  jännitysten poistamiseksi. On oikein käsiteltynä arvostettu rakennuspuu muun muassa lattioihin ja ulkoverhoiluun.

Douglaskuusi olisi toinen nopeakasvuinen hiilen sitoja ja helpompi käsiteltävä. Ei ihan osu sertifikaatteihin, kun pitäisi käyttää kotimaisia puulajeja (joihin leku luetaan), mutta voisi puoltaa paikkaansa esimerkiksi peltojen metsityksessä. Ilmaston lämmetessä voisi ajatella myös jalojen lehtipuiden viljelyä hieman laajemmin: lehmus, tammi, vaahtera, jalava, saarni sekä ”puolijalo” tervaleppä. Pyökki kuuluu Keski-Euroopassa jo kärsivän kuivuudesta. Kuivemmilla kasvupaikoilla havupuut ovat varmempi valinta (ei kuusi) ja peltomaille (jossa kuivuus ei heti uhkaa ja ojia voi säätää) laittaisi sitten lehtipuita.

Uuden määrällisen tutkimuksen mukaan metsänviljely ei olisi vain yksi keino torjua ilmastonmuutosta, vaan paras kaikista. ”Luulin, että metsitys olisi top 10:ssä ilmastonmuutoksen torjuntakeinoissa, mutta se onkin ylivoimaisesti tehokkaampi kuin kaikki muut ilmastonmuutoksen torjuntakeinot”, sanoo Tom Crowther, Sveitsin ETH Zürich -yliopiston professsori. Tiedelehti Sciencessa julkaistussa artikkelissa lasketaan ensimmäistä kertaa kuinka monta puuta voitaisiin istuttaa nykyisten metsien ulkopuolelle kajoamatta silti ruuantuotantoalueille tai kaupunkeihin. Laidunmaat laskettiin mukaan, koska tutkijoiden mukaan muutamat puut eivät haittaisi lampaita ja lehmiä.

Tällä tavalla saataisiin tutkijoiden mukaan maapallolle 25 prosenttia eli 0,9 miljardia hehtaaria lisää metsäpinta-alaa, eli yli 500 miljardia puuta. Ne imisivät noin 200 gigatonnia ilmakehään laskettua hiilidioksidia kasvettuaan täysikasvuisiksi. Tämä muutos metsien määrään leikkaisi noin 25 prosenttia ilmakehän hiilidioksidista talteen. Tuoreessa analyysissa löydettiin 1,7 miljardia hehtaaria puutonta maata, josta 1,2 miljardilla hehtaarilla puun taimet kasvaisivat luonnostaan. Ala vastaa noin 11 prosenttia maapallon maapinta-alasta ja on yhteensä noin Yhdysvaltojen ja Kiinan kokoinen.

Crowther korostaa, että on silti erittäin tärkeää saada nykyinen päästökehitys kääntymään kohti nollapäästöjä. Puilla, jos sellaisia alettaisiin ehdotetussa mittakaavassa istuttamaan, kestäisi kuitenkin 50–100 vuotta saavuttaa täysi päästöjensitomispotentiaalinsa.

https://yle.fi/uutiset/3-10863916

Mittaluokka olisi tosiaan merkittävä hiilen poistossa, ja lisäksi saataisiin paljon muita hyötyjä lämpimämmillä leveysasteilla. Julkaisua lukenut FB-kaverini tosin korjasi, että hippusen optimistinen on tuo arvio, kun puuttomalle tundrallekin on ehdotettu istutuksia. Lisäksi pitää muistaa että istutus ei riitä, jonkun pitää myös hoitaa ja ehkä vartioidakin uutta metsää. Se ei siis säily, ellei siitä ole hyötyä paikallisille ihmisille.

Jutussa on kuvattu selkeästi se hyöty, joka olisi mahdollista saavuttaa jatkuvalla kasvatuksella rehevissä turvemaametsissä. Turvepelloilla samaan pyritään säätösalaojituksella yms. ratkaisuilla.

Lehtikuusta on alkanut näkyä puutavaraliikkeissä.  Viime kesänä tein aitan ”verannan” lattian 20 cm:n lk-lankuista.  Eivät tainneet olla Jätkän sahaamia, koska niissä oli jossain määrin kieroutta.

Halusin nimittäin leveät lankut kuten entisetkin olivat ja tietysti mahdollisimman kestävät.  Kestopuuta ei ollut noin leveänä.