› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,031 - 2,040 (kaikkiaan 6,475)
1 2 3 … 203 204 205 … 646 647 648

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki 21.2.2020, 16:08

    Linkissä 1 (ks erillinen postaus) aukkohakkuun jälkeen rehevän turvemaanpohjan CO2-päästö keskimäärin 3 kg/m2/v. Toisena vuonna 2 kg/m2/v.

    Löytääkö joku tuosta hakkaamattomasta verrokki ruudusta vastaavat päästöt.

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    Tässä Ojasen linkissä rehevien turvemaapohjien keskimääräonen CO2-päästö olisi 0,15 kg/m2/v ja 80cm ojituksella ei enää päästöä ole. Olisiko nyt kyse sitten hakkaamattoman ojitetun turvemaapohjan päästöstä?

    Tolopainen 21.2.2020, 16:09

    Vihreät haluavat nopeita ilmastotoimia. Mikä estää vähentämästä päästöjä. Asunnon lämmityksen voi lopettaa samoin lämpimän käyttöveden käytön noin aluksi. Syömäänkään ei kukaan pakota, lisäksi työssäkäynnin voi lopettaa.

    Kurki 21.2.2020, 16:09

    Linkki 1.

    https://www.biogeosciences.net/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.2.2020, 16:13

    Reginan jutussa puhutaan kasvihuonekaasujen inventaariossa raportoitavista maatalouden turvepeltojen päästöistä. Luonnontilaiset suot tai metsäojitetut suot eivät liity asiaan. Nurmet ovat vielä erikseen, niiden nimi on ”grasslands”.

    Scientist Scientist 21.2.2020, 16:25

    Niin kyllä luonnontilaiset suotkin mielestäni tulisi huomioida, varsinkin jos turpeen muodostus näyttää kasvavan ilmaston lämmetessä. Huomioidaanhan metsäm kasvukin. EU:n raportointi on tietysti oma maailmansa. Suuri syy miksi turvemaiden viljelystä ei luovuta on EU:n cap tuki, 400-500 euroa hehtaari. Mutta ihmettelen Reginan huonoja historiatietoja, jos hän ei tiedä kuinka paljon turvepeltoja on uudelleen metsitetty (tieto GTK:n sivuilta).

    Myös kiinnitin huomioita, että Kristiina Regina esittää vain yksi ”tarkkoja” lukuja ilman mitään virhearvioita. Tuskin todellisuutta niin hyvin tunnetaan. Olisi hyvä myös mainita mistä laskelmat ovat peräisin, onko vertaisarvioituja artikkeleja tms.

    Puuki 21.2.2020, 16:31

    Vaadittuihin nopeisiin ilmastotoimiin kuuluu hakkuiden vähentäminen heti mutta samalla logiikalla siihen pitäisi kuulua myös soiden ennallistamisen jättäminen  tekemättä.  Toinen käy mutta toinen ei koska se  sattuu olemaan omaa ls-bisnestä.

    Scientist Scientist 21.2.2020, 17:00

    Koko liikenteen päästöt olivat v. 2017 11.7 mil CO2 tonnia. Jostain syystä usein esitetään vain henkilöautoliikenteen päästöt, jotka ovat vain runsas puolet tästä eli vähän yli 10% Suomen päästöistä. Kun koko liikenne on noin 20% tasoa.

    Turvemaiden viljelystä luopiminen nähdään palkolti oikeudemukaisuuskysymyksenä. Jos on aikoinaan raivannut turvemaan pelloksi,  tulisi siitä luopuminen korvata tuella jonka taso on selvästi yli EU:n cap-tuen tason.

     

    Ohisalo muuten vertasi turvemaiden ja turpeen polton tasoa kemian ja metalliteollisuuden päästöihin, joiden hän väitti olevan noin 3 milj CO2-tonnia. Todellisuudessa se on yli 10 milj CO2tonnia, pekästään SSAB:n osuus yli 4 milj  CO2tonnia.

    Visakallo Visakallo 21.2.2020, 20:28

    Politiikalla on se ikävä puoli, että kokonaisuus työnnetään useimmiten taka-alalle, ja keskitytään vain johonkin osa-alueeseen aina sen mukaan, mikä milläkin kertaa on omalle poliitiikalle soveliainta. Nyt valitettavasti näyttää siltä, että juuri tämän takia nykyinen hallitus ei kesää näe. On aika paljon puhuvaa, että jopa vasemmistoliitossa aletaan kyllästyä vihreisiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.2.2020, 20:47

    Luulisi että turvepeltojen määrä saadaan maataloustuen maksatuksen tilastoista tietoon aivan tarkkaan.

    Voidaan tukea turvemaan pellon viljelyn sijaan viljelijöiden siirtymistä kivennäismaapelloille tai esimerkiksi lannan biokaasutuslaitoksia. Melkeinpä kannattaisi ennemmin maksaa tukea ao. peltojen kesannointiin kuin niiden viljelyyn.

    Puuki 21.2.2020, 21:19

    Viherkesannot puna-apilalla lisää hiilen sidontaa turvepellollakin ja samalla typpilannotus tulee hoidettua ilman keinolantojen päästöjä.

    Turvepeltojen määrissä voi olla eroja riippuen tilastosta. Osa pelloista on metsitetty eikä niille ole yleensä saanut viljelytukia.  Jos tilastoa ei ole päivitetty , niin peltoa voi näyttää olevan enemmän kuin onkaan.  Tukipelto saattaa olla tilastossa esim. turvemaalla vaikka se on vaihdoksen takia kangasmaalla.

     

Esillä 10 vastausta, 2,031 - 2,040 (kaikkiaan 6,475)
1 2 3 … 203 204 205 … 646 647 648