Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,021 - 2,030 (kaikkiaan 6,450)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Scientist Scientist

    No jätetään GTK:n turve linkki pois. Tarkoitus oli sanoa, että GTK:n sivuilta saa paremmin tietoa turpeesta kuin Syken ja Luken sivuilta. Suomessa on raivattu turvemaita pelloksi 0,7 mil ha, mutta suurin osa niistä on metsitetty niin, että nyt käytössä on 0,3 milj ha. Tämä usein unohtuu ilmastokeskustelussa.  Myöys turpeen muodostus ja käyttö on suurinpiirtein tasapainossa. Turpeen käyttö on vähentynyt huippuvuodesta 2007 paljon ja väheee edelleen mm. päästökaupan vuoksi. Nyt ollaan 1990-luvun tasolla tai sen alle. Varsinkin tänä talvena lämpöä tarvitaan vähän.

    Kurki

    Linkit yksin näkyvät menevän läpi.

    Ikävää, että kovan työn takana oleva kirjoitus katoaa, kun linkit mukana. Pitää muistaa kopioda.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    K. Reginan em. esityksessä sanotaan, että turvepeltojen yhteenlasketut CO2- ja N2O-päästöt ovat 7,7 miljoonaa tonnia, mikä on enemmän kuin henkilöautoliikenteen päästöt. Turvepeltojen viljelyn päästöt vastaavat 14 % Suomen vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Jos tuosta luvusta saataisiin jotain pois, vastaavasti metsien hiilinieluihin ei kohdistuisi niin suuri paine.

    Linkin saa mukaan, kun poistaa sen alussa olevan https-hässäkän, jättää alkaen www… yleensä linkki toimii tästä huolimatta.

    Puuki

    Metaanipäästöjä tulee hapettomissa olosuhteissa eli sitten jos turvemaa ns. ennallistetaan suoksi (samaksi alkuperäiseksi suotyypiksi sitä ei ennallistamalla saa , muuta suoksi kuitenkin jossain vaiheessa) . Turpeennostoalueet on ojitettuja soita.  Tarpeeksi vanhoista ojitetuista turvemaista ei enää haihdu juuri hiilidioksidiakaan, kun ne on ehtineet muuttua kangasturvemaiksi.

    Kurki

    Tilastokeskus on laskenut turvepeltojen päästöksi 6,3 milj.tn/v. Turpeen kuten yleensä biomassan painosta puolet on hiiltä. Ei kai se niin mene, että 80 cm ojitussyvyydellä hiilen hapettuessa kokonaan, maanpinta olisi sen jälkeen 80 cm alempana? Tosin kuivilla kankailla ei ole biomassakerrosta. Kosteusolosuhteet vaikuttanee siihen, että ruokamultaa löytyy esim. lehdoista.

    Tolopainen

    Luonnon hiilenkierto on niin iso ja vaikeasti hallittava, että jos halutaan edes päästä pieniä askelia Suomessa eteenpäin kannattaisi hallituksen keskittyä niihin asioihin, joista voivat jotain päättää. Ei hallitus muutenkaan voi tehdä Suomesta hiilineutraalia millään päätöksillä. Ihmiset nimittäin päättävät käyttäytymisensä ja omaisuuden käyttönsä itsenäisesti. Valtio tietenkin voi päättää että sen omistama Turveyhtiö Vapo lopettaa turpeen myynnin ja turvetuotannon.

    Puuki

    Metsäiselle turvemaalle tulee koko ajan lisää kariketta puista ja muusta kasvillisuudesta. Osa karikkeen hiilestä hajoaa ja haihtuu mutta osa painuu maaperään syvällekin ja jää hiilivarastoksi.

    Turvemaapeltojen hiilitaseesta kannattaa kysyä sen alan asiantuntijoilta. Joku tutkija on tutkinut niitä juttua jo 40 vuoden ajan ja osaa kertoa keinoja hiilipäästöjen vähentämiseen.

    Scientist Scientist

    Onko K. Regina huomioinut turpeen muodostumisen ja tarkastellut päästöjen ja sidonnan tasetta, eikä vain päästöjä ? Entä metaanipäästöt soilta, onko ne huomioitu.

    Lisäksi huomioitava, että turvepelloista suurin osa on jo metsitetty. Ei pidä vaatia mahdottomia ts.” luopukaa elinkeinostanne”. Ei ainakaan ilman riittäviä korvauksia. Varsinkin kun valtio on aikanaan tukenut toimintaan.

    Scientist Scientist

    Tässä tämä GTK:n linkki, jos menee läpi.

    uusi.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/turve/

    Scientist Scientist

    Tässä eräästä GTK:n raportista:

    ”Ilmastonmuutosteorian mukaan syksyjen ja talvien sademäärät tulevat kasvamaan huomattavasti ja talvet tulevat olemaan pääosin lämpötilaltaan yli +0 C. Tällöin rahkasammalien ja muiden suokasvien optimaalinen kasvukausi pitenee oleellisesti, suobiomassan kasvu kiihtyy, pohjaveden taso syksy ja talvikautena tulee nousemaan, turpeenkasvu lisääntyy ainakin luonnontilaisilla keidassuoalueilla (mm. Virossa tai Hollannissa turpeen kasvunopeudet ovat Suomeen verrattuna
    jopa kaksin kertaisia). Myös soistuminen alavilla mailla voi lisääntyä.”

    Eli soistuminen tällaisina talvina näyttäisi lisääntyvän.

Esillä 10 vastausta, 2,021 - 2,030 (kaikkiaan 6,450)