› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,391 - 2,400 (kaikkiaan 8,618)
1 2 3 … 239 240 241 … 860 861 862

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 28.1.2021, 07:31

    Itse asiasta en ole Kurjen kanssa eri mieltä, Suomi on varmaan aika lähellä hiilineutraaliutta jo nyt, mutta joitakin huomioita kuitenkin.

    Tuo linkki, jonka mukaan hallitus teki turveveropäätöksiä, on disinformaatiota.

    Kokonaispäästöt 2020 olivat n. 50 milj.ekv tn (kuva 2.) ei 56 milj.ekv tn/v. Ks seuraava postaus. Linkki siellä.

    Päästöjä pitää tarkastella pitemmällä aikavälillä – yksi koronavuosi ei saa olla määräävä.

    Jo 20 milj.m3 hakkuusäästöllä saavutetaan hiilineutraalius, kun huomioi koko metsän hiilen sidonnan. Hiilestä 40% on maan pinnan yläpuolella ja 60 % maan pinnan alapuolella.

    Hiilinielu 2,5*20+6,5 (pitempiaikaiset puutuotteet)= n. 56,5 milj.tn/v.

    Tämän arvion suuruusluokka lienee lähellä oikeaa, vaikka kasvun ja poistuman arvioihin sisältyy epävarmuuksia. Lisäksi maankäyttösektorilla syntyy myös päästöjä, ei pelkästään nieluja, kun huomioidaan myös maatalous ja turvemaat.

    Yksi tärkeimmistä ilmassa olevista asioista on turpeen verotus, sanoo Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

    No ei tietenkään ole ”yksi tärkeimmistä”, koska Suomen nielut ovat suuuremmat kuin päästöt jo nyt.

    Hiilineutraaliuden saavuttamisen jälkeen pitää pyrkiä negatiivisiin päästöihin eli että päästöt ovat pienemmät kuin nielut. Ei tietenkään millä hinnalla hyvänsä, vaan pienin askelin.

    Visakallo Visakallo 28.1.2021, 07:46

    A.Jalkanen: ”Hiilineutraaliuden saavuttamisen jälkeen pitää pyrkiä negatiivisiin päästöihin eli että päästöt ovat pienemmät kuin nielut. Ei tietenkään millä hinnalla hyvänsä, vaan pienin askelin.”

    Näin varmasti on. Yksi asia tulee joka kerta mieleen kun käy ruokakaupassa. Lähes jokainen ruokatavara on pakattu niin maan perusteellisesti moninkertaisten muovien sisään. 100 gramman makkarasiivut ovat todennäköisesti kuormittaneet ilmastoa vähemmän kuin niitä ympäröivät massiiviset pakkaukset. Oi niitä aikoja, kun makkarat olivat vielä puolen metrin pituisina kankina lihatiskissä odottamassa asiakkaita!

    Tolopainen Tolopainen 28.1.2021, 08:57

    Muoviteollisuus käyttää ehkä prosenttiin siitä öljymäärästä, joka maailmassa käytetään, jotta ei juuri mitään merkitystä. Jos autoilija ostaa vuodessa 1t bensiiniä jä 10kg muovipusseja, kummasta on helpompi säästää merkittävästi. Muovi on hyvin kevyttä ohutta ja kestävää, kannattaako sitä edes yrittää korvata millään haaskaamalla energiaa ja resursseja. Ei ne puukuidutkaan metsästä tule ilman öljyä.

    Kurki Kurki 28.1.2021, 09:33

    Lisäksi maankäyttösektorilla syntyy myös päästöjä, ei pelkästään nieluja, kun huomioidaan myös maatalous ja turvemaat.

    Suomaiden ojitukset lakkauttavat luonnon soiden  metaanipäätöt ja sekin nielu on suuri, vaikka laskee metsäisten luonnon soiden metaanipäästöjen keskiavolla +3 ekv tn/ha/v. Silloin metaanipäästöjä poistuu 5 milj.ha ojitusalta yhteensä -15 milj.ekv tn/v. Tuosta pitää vähentää ojitettujen soiden muut päästöt n.+ 2,3 milj.ekv tn/v ja turpeen hiilen sidonnan menetys n. 0,8 tn,/ha/v yhteensä 4, 0 milj.tn/v.( ks toinen Ojanen-linkki seuraava postaus.)

    Metaaninielu olisi näin n.10 milj.ekv tn/v.

    Linkki: https://www.slideshare.net/LukeFinland/3-paavo-ojanen-metsnkasvatuskelvottomien-soiden-kasvihuonekaasupstt

    Kurki Kurki 28.1.2021, 09:37

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    Puuki 28.1.2021, 10:01

    Muovipussit ja muut mikromuovia ja muuta muoviroinaa tuottavat muovituotteet on haitallisia luonnolle muuten kuin niiden valmistusvaiheen Co2-päästöjen takia.  Puukuituperäisiä muovin korvaajia pystytään kierrättämään paremmin ja lopulta tuotteet hajoaa luonnossa eikä jää esim. meriin pyörimään muovilauttoina vuosikymmeniksi.

    Tuo metaanin ilmastokaasuvaikutus on vaiettu kokonaan mm. LSL:n  soiden ennalistamisfirman mainoksissa.  Kokonaispäästöt voi suotyypistä ja kohteesta riippuen jopa lisääntyä, kun turvemaa ennallistetaan.   Oikea tapa useimpiin kohteisiin olisi matalien ojien tekeminen (säätöojat ), mahd. terveyslannoitus  ja puun kasvun lisääminen niiden avulla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.1.2021, 10:10

    Suomi pääsee hiilineutraaliksi ilman luonnonsoiden kadonneita päästöjäkin,  jos metsien kasvu saadaan pidettyä hyvällä tasolla ja koko ajan se myös kiihtyy, kun huomioidaan hiilinielun vaikutus eli vuosittain kertyvän isomman puustopääoman parempi kasvu.

    Puuki 28.1.2021, 10:27

    1,5-sukupolven jalostetut mä-siemenistä  kasvavat puut kasvaa n. 25 % metsikköalkuperän siemenistä kasvavia puita paremmin.   5 motin keskivuosikasvun metsässä se tietää n. 90 kiintoa /ha enemmän puuta ja samalla n. 90 t enemmän co2 /ha sidontaa puuhun/ kiertoaika.    Kun avohakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen maaperän Co2-päästöt lisääntyy aluksi max n. 20 t/ha, niin siitä voi laskea miten käy hiilitaseelle viljelymetsässä.   Lisäksi pitää ottaa huomioon, että sopiva maanmuokkaus ei juuri lisää  maaperäpäästöjä mutta nopeuttaa puun kasvua huomattavasti.

    Mitä sanoo tähän jk-metsäfirman edustajat ? (ei luultavasti mitään) .

    Jätkä 28.1.2021, 10:29

    Kurki. Ja kun nuo mahdollisimman tarkkaan ojotettaisiin ja perattaisiin säännöllisesti, niin uusia soita syntyisi tappavalla tahdilla, kun kaikki pikkujärvet soistuisivat turveaineksen avulla. Järvet häviäisivät, mutta hiilinielut kasvaisivat!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.1.2021, 10:30

    Puukin esitystä kompaten: myös ojitusalueiden matalaa säätöojitusta pitäisi tutkia vaihtoehtona jatkuvalle kasvatukselle tai sen yhteydessä. Voi olla, että turvemaallakin halutaan joskus tehdä avohakkuu, vaihtaa puulajia ja viljellä jalostetulla materiaalilla. Kunnostusojitusta pitäisi voida edelleen tukea järkevissä hankkeissa, ei pelkästään ennallistamista. Ennallistamisen suurin arvo piilee suokasvillisuuden palauttamisessa, mistä muun muassa metsäkanalinnut tykkäävät.

Esillä 10 vastausta, 2,391 - 2,400 (kaikkiaan 8,618)
1 2 3 … 239 240 241 … 860 861 862