Metsien hiilinielu

Tämä aihe sisältää 8,642 vastausta, 159 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 17 tuntia, 59 minuuttia sitten A.Jalkanen toimesta.

Esillä 10 vastausta, 2,641 - 2,650 (kaikkiaan 8,642)

1 2 3 … 264 265 266 … 863 864 865

Metsien hiilinielu

Lähetetty: 10.12.2018, 12:37
Merkitty: hiilinielu

Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

Tekijä
sitolkka

Teema Metsänomistus

A.Jalkanen 3.3.2021, 21:11

Laskelmien pitää olla vertailukelpoiset muiden maiden vastaaviin, mutta uusia eriä voidaan ottaa mukaan jos niistä on tarpeeksi tutkimustietoa. Järvien päästöistä ei varmaan ole vielä niin hyvää tietoa, että niitä voitaisiin sisällyttää laskelmiin. Katsotaanko niitä edes ihmisen muuttamiksi ekosysteemeiksi, joiden päästöjä vain raportoidaan.

Puuki 3.3.2021, 21:58

Kertausta : Ojitettujen turvemaiden hiilitaseesta ; Ojikot & muuttumat CH4 ka = 1,2 +- 0,5 g/ m²/v. Turvekankaat – 0,28 +-0,04 g/m²/v. Pohjaveden pinta yli 30 cm syvässä –> Nieluja CH4:n osalta (turvemaakankaista suurin osa ) . CH4 25 x haitallisempi kasvihuonekaasu kuin CO2 , mutta puoliintumisaika = 8 v. CO2 suurimmalla osalla puol. aika vaihteleva muutama vuosi – n. 120 v. , 20 %:lla 00 . Ojitus vähentää CH4-päästöjä.

CO2 : Karut suot (turvemaat) nieluja . Rehevät lähteitä. Poikkeus ; pohjaveden ollessa yli 70cm syvyydessä voivat olla nielujakin.

Co2 ;

Rhtkg- Mtkg 190 +- 70 g /m²/v.

Ptkg – Vatkg -70 +- 30 g /m²/v.

Luonnontilainen suo -50 – 100 g /m²/v.

No2 :

Rhtkg 0,19 +- 0,07 g/m²/ v.

Mtkg I / II 0,12 +- 0,04 / 0,17 +- 0,07

Ptkg I/II 0,03 +-0,01 / 0,007 +- 0,02

Luonnontilainen suo 0 – 0,004 g/m²/v.

Ojitetut suot koko Suomi :

Maaperä Co2, NO2,CH4 yht : + 2,3 +- 10 Tg/v.

Puusto -16,2 Tg/v.

( Suurin osa L ; Ojanen ym. 2010 , 2016 )

Kurki 3.3.2021, 22:47

Linkki on tämä.

https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

Tässä ojitettujen metsämaiden maaperäpäästöt:

Ojanen: Maaperä Co2, NO2,CH4 yht : + 2,3 +- 10 milj.ekv-tn/v.

Tilastokeskuksen taulukosta 1.6 / sivu 35

DOM+SOM2, org.maat CO2- päästöt 2018 +4,3

Ojitettujen metsämaiden CH4- ja N2O- päästöt 2018 +2,5

Eli yhteensä Co2, NO2,CH4 päästöt +4,3+2,5= 6,7 milj.ekv-tn

Eli tilastokeskuksen päästöt ojitetuilta turvemailta ovat 3-kertaiset.

Mistähän tuo ero tulee?

Kurki 3.3.2021, 22:49

Tilastokeskus linkki.

http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf

Visakallo 4.3.2021, 05:31

A.Jalkanen: ”Järvien päästöistä ei varmaan ole vielä niin hyvää tietoa, että niitä voitaisiin sisällyttää laskelmiin. Katsotaanko niitä edes ihmisen muuttamiksi ekosysteemeiksi, joiden päästöjä vain raportoidaan.”

Mielenkiintoinen ajatus. Eipä meillä taida kovinkaan paljon olla järviä, mihin ihminen ei olisi toiminnallan millään tavalla vaikuttanut. Peltojen, metsien ja soiden ojitukset, ranta- ja muu yhteiskuntarakentaminen, vedenpintojen pysyvät laskut ja nostot, juoksutusten säännöstelyt, veden kemialliset käsittelyt, tekojärvet, kalastus, hoitokalastus, kalanistutukset, jne.

Tolopainen 4.3.2021, 06:46

Olen perehtynyt maapallon hapentuotantoon hieman pidemmältä ajalta se alkoi n. 2400mrd vuotta sitten. Enimillään ilmakehässä on ollut happea yli 30% ja metsäpalot pitivät huolen, jotta tuo taso ei noussut liian korkeaksi. Happimäärä on vaihdellut mannerlaattojen liikkeiden mukaan, koska nuo liikkeet tuovat runsaasti ravinteita maapallon sisäosista pintaan.

Ilman hiilidioksidia ja metaania maapallon pintalämpötila olisi miinus 20 astetta, nyt se on keskimäärin 15 astetta, jotta nykyisin asiat on keskimäärin aika hyvin. Paljon huonomminkin asiat ovat olleet. Luontoäiti ei ole mikään erityisen ystävällinen täti, se voi heittäytyä ankaraksi, eika neuvottele apinan näköisten tyyppien kanssa erikseen.

Puuki 4.3.2021, 07:11

Eli tilastokeskuksen päästöt ojitetuilta turvemailta ovat 3-kertaiset.

Mistähän tuo ero tulee?

Siitä ne erot tulee, kun ei ole vain yhtä suota(turvemaata) jossa kaikki tutkimukset olisi tehty eikä samaan aikaan.

Vaihteluväli on Ojasen mukaan 2,3 – 10 = – 7,7 / 2,3 + 10 = 12,3 –> – 7,7 – 12,3 Tg/

Puusto – 16,2 Tg/v. , eli keskimäärin kasvaa

puuta niin paljon, että maaperäpäästöt jää aina pienemmiksi.

Visakallo 4.3.2021, 07:39

Voitaisiin siis sanoa, että metsien ja soiden ojittaminen ja niistä humuksen johtaminen järvien pohjaan ollutkin suuri ilmastoteko!

A.Jalkanen 4.3.2021, 07:54

Riippuu siitä miten humus käyttäytyy järven pohjassa, mutta osa hiiltä jäänee varastoon. Humuksesta järvessä on varmaan haittaa virkistyskäytölle ml. kalastus joten vähän niin ja näin sen ympäristöteon kanssa.

Mitä tulee Ojasen ja Luken laskelmien eroihin niin Ojasella ei varmaan ollut ainakaan mukana kasvavan puuston osuutta vaan hän tutki turpeen itsensä päästöjä? Ojitetun suon hiilitase vaihtelee paljon sen mukaan miten puu kasvaa ja miten sitä hakataan, kuten kivennäismaan metsissäkin.

Hiilinielu voi olla helpompi mieltää, jos sitä ajattelee juuri hiilivaraston vuotuisena muutoksena (+ tai -). En ole maatalousekspertti mutta voi olla että muun muassa liha ja vilja eivät mene varastoon vaan pääosin kulutukseen.

Visakallo 4.3.2021, 07:54

Neste suunnittelee todennäköisimmin Rotterdamiin sijoittuvan biopolttoaine-laitoksensa tuottaman hiilidiksidin säilömistä meren pohjaan. Periaatehan on siten sama kuin soiden ja metsien ojituksessa.