Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,494 vastausta, 130 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,631 - 2,640 (kaikkiaan 6,495)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Kurki

    ”- vuotuinen hajoaminen”

    Tuohan on päästöjen laskemista toiseen kertaan.

    Hakkuusäästö on elävien puiden biomassan kasvu miinus elävien puiden biomassan poistuma. Esim karike oksat on elävää biomassaa ja sitä on molemmilla vähennylaskun (kasvu-poistuma) puolilla, mutta siellä kasvun puolella Suomessa nyt enemmän.

    Miksi oksien lahoamisesta pitäisi laskea lisäpäästöjä toisen kerran, kun sellupuustakaan ei lasketa lisäpäästöjä, riittää kun tämä poistuma on vähennetty kasvusta, vaikka sellupuu luovuttaa aikanaan hiilen takaisin ilmakehään. Seluupuuhan voitaisiin periaattessa jättää metsään lahoamaan aivan samoin kun oksatkin.

    Karikkeesta ei tule lisäpäästöjä, kun se on mukana vähennyslaskussa, mutta siitä tulee lisänieluja jonkin verran aivan kuten tulee piempiaikaisista puutuotteistakin.

    Puuki

    Entäs metaanipierut ja röyhtäilyt päälle päästöihin ?  Liian tarkasti ei ehkä kannata alkaa laskemaan, siinä  ei yksi ihmisikä riitä.

    Juurikarike on merkittävin hiilen lisääjä metsämaihin. Puhuin siitä jotain  noin 5-10 vuotta sitten turvemaiden osalta, kun tämä hiiliasia tuli ajankohtaiseksi.  Onhan se ollut melko yleistä tietoa jo ennen kuin hiilinielun laskijat alkoi sitä tarkemmin tutkia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pahoittelen jälleen epäselvää sanomaa. Ei nopeasti lahoavia hakkuupoistumaan sisältyviä oksia ja hienojuuria varmaan lasketa maahan päätyvään karikkeeseen vaan ne vähennetään ensin päältä ja loput menevät varastoon. Eli poisto vain yhteen kertaan. En tosin tiedä miten laskenta käytännössä menee; toinen vaihtoehto olisi laittaa kaikki karike varastoon ja lahottaa siitä osa vuosittain.

    Karike on kuollutta puuta heti kun se ei enää ole kiinni elävässä puussa!

    Kurki

    Entäs metaanipierut ja röyhtäilyt päälle päästöihin ?  Liian tarkasti ei ehkä kannata alkaa laskemaan, siinä  ei yksi ihmisikä riitä.

    Totta.

    Mutta pitäisikö tuon kasvintuotannon sitoma hiilinielu jättää kokonaan huomiotta?

    Lähetin kysymyksen Lukeen ja sieltä vastattiin, että noudattavat kansainvälisesti sovittuja laskentasääntöjä ja viitattiin tuohon hengityksessä vapautuvaan hiilidioksidiin. Eikä se mikään turha huomio ollut, sillä paljon hiilidioksidia hengityksessä vapautuukin.

    Juurikarike on merkittävin hiilen lisääjä metsissä. Puhuin siitä jotain  noin 5-10 vuotta sitten turvemaiden osalta, kun tämä hiiliasia tuli ajankohtaiseksi.  Onhan se ollut melko yleistä tietoa jo ennen kuin hiilinielun laskijat alkoi sitä tarkemmin tutkia.

    Totta. Pitempiaikaista nielua karikkeista kyllä tulee.

    Mutta pitääkö karikkeista sitten laskea päästöjä?

     

    Puuki

    Karikkeista osa hajoaa  CO2:ksi ja vedeksi. Osa jää maan pintakerrokseen tai painuu syvemmälle ja jää pitkäaikaiseksi hiilivarastoksi   (voi pysyä maaperässä tuhansia vuosia)  .

    Turvemailla vähän eritavalla  kuin kangasmailla ja  määrät riippuu sitten mm. puuston määrästä, puulajeista  ja maaperän laadusta .

    Sellutehtaan jätekuitujen käyttöä maanparannusaineena (kuidut jotka ei kelpaa jatkojalostukseen) on tutkittu Lukessa 5 vuoden ajan.  Pelloilla kuidut vähensi 1. vuonna valumavesien kiintoainepäästöjä yli 60 %, kokonaisfosforivalumia  suunnilleen saman verran.  3:na  vuonnakin yli 30 %  .     0 -kuidut levitettiin pelloille sellaisenaan ja jotain ravinteita sisältävät kompostoitiin ensin.   (Luke) .

    Scientist Scientist

    Hiilivarasto näyttää kasvavan järvissäkin. GTK:n tutkimuksen mukaan sedimenttikerros kasvoi keskimäärin 7 cm noin 30 vuodessa (vuoden 1987 jälkeen/Chernobylin isotoopit merkkikohtana). Tutkimus perustu noin 60 järveen etelä- ja keski Suomessa. Eli biomassa kasvaa järvissäkin halusimme tai ei.

    Kurki

    Eli biomassa kasvaa järvissäkin halusimme tai ei.

    Kyllä, mutta ei niitä nieluja laskelmiin oteta, mutta auta armias, jos jossain nähdään päästöjen mahdollisuuksia vaikka pieniäkin, niin laskelmiin ne kelpaavat.

    Linkin taulukko 1.6 sivulla 35.

    Kosteikoista on löydetty +2,1 milj.ekv tn/v verran päästöjä, vaikka Suomen kaikkien jokien ja järvien rannat ovat vesikasvien peitossa ja sedimentoivat ilmasta otetun hiilidioksidin pohjaan. Nieluiksi ne eivät kelpaa.

    http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf

    Visakallo Visakallo

    Voiko siis yhteenvetona sanoa, että Suomen hiilinielulaskelmat ovat järjestelmällisesti alakantissa. – Minkä takia?

    Haba Haba

    Ei voi.

    Visakallo Visakallo

    Ok, sitä ei voi siis sanoa, mutta ovat kuitenkin alakantissa.

Esillä 10 vastausta, 2,631 - 2,640 (kaikkiaan 6,495)