› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,701 - 2,710 (kaikkiaan 8,803)
1 2 3 … 270 271 272 … 879 880 881

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 6.3.2021, 17:36

    Ei niistä mitään pakoputkea tarvita, kun vedyllä tuotetaan polttokennossa sähköä ja auto liikkuu sähkömoottorilla.

    Ja polttoaine maksaa?

    Haba Haba 6.3.2021, 17:47

    9€/kg

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.3.2021, 13:08

    Maanmuokkaus ei vähennä metsän hiilivarastoa.

    http://www.luke.fi/uutinen/maanmuokkaus-varmistaa-metsan-kasvun/

    Kurki Kurki 9.3.2021, 18:50

    Tämä ilmeiseti ei ole vastaus Lähteen ja Norokorven Ilveniemen kritiikkiin, että aukko ei vähennä maan hiilivarastoa.

    Tuosta ei selviä paljonko 30 cm maapohjan hiilimäärä on silloin kun hakataan aukko, että voisi arvioida, kuinka paljon siitä katoaa. Maapohjan hiilimäärä korreloi puuston määrää eli päätehakkuussa hiiltä pitäisi olla selvästi enemmän.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.3.2021, 20:37

    Voisiko tuosta em. linkin Metsälehden jutun kuvasta päätellä että metsän hiilestä on suunnilleen puolet elävässä biomassassa ja puolet ”kuollutta painoa” ts. kariketta, humusta tms.

    Kurjen kysymyksiin saatanee vastaus kunhan Ilvesniemi ym. saavat Biosoil-hankkeen julkaisun ulos.

    Puuki 10.3.2021, 08:11

    Aukon hiilivaraston vähenemistä maaperästä on tutkittu aiemminkin. Joskus kerroin sen tutkimuksen tuloksista täälläkin. En nyt jaksa etsiä linkkiä mutta muistan sen tulokset suurin piirtein.  Muutaman vuoden avohakkuun ja muokkauksen jälkeen CO2-päästöt lisääntyi mutta suht. nopeasti pintakasvillisuus , lehtipuuvesat ja puun taimet valtaa alan ja maaperäpäästöt vähenee sitä mukaa nopeasti.   Max lisäpäästö n. 20 vuoden aikana arviolta  15-20 milj.t/ha . (arvio koska tutkim. oli vain alkuvuosilta jolloin päästöt/v. laski nopeasti 3-4 vuoden aikana ja jälkeen)  .  Mutta lisääntyvä puun kasvu (maanmuokkaus+viljely) voi tuoda (ja yleensä tuokin)  n. 5 x 20 milj.t /ha enemmän CO2:a  /kiertoaika puun kasvuun ja karikkeesta  vielä lisää maaperäänkin.

    (Nämä oli siis kangasmailla)

    Kurki Kurki 10.3.2021, 09:09

    https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1</sub></span></h3&gt;

    Tässä suomalainen tutkimus rehevän turvemaapojaisen avohakkuun päästöistä ensimmäiseltä 2016 ja toiselta 2017 vuodelta. En tiedä onko tätä jatkettu myös seuraavina vuosina.

    Päästöjä olisi vuodelta 2016 n. +30 CO2-tn/ha ja 2017 n. +20 Co2-tn.

    Mutta eikö nämäkin päästöt nollaudu siinä yhteydessä, kun lasketaan hakkuusäästön hiilensidontaa ja metsien kasvun (runkopuu+karike) koko biomassan hiilensidonnasta vähennetään koko poistuman biomassan hiilensodonta vuosittain?

    Eli nämä aukon päästölaskelmat ovat karikkeen hiilipäästöjen laskentaa toisen kerran päästöiksi.

    Kappale 3.2.2

    The annual balances of the first and the second year after clear-cutting 3086±148 CO2,   2072±124CO2,

    Puuki 10.3.2021, 09:24

    Karikkeesta sitä hiiltä  maaperään kertyy.  Sitä enemmän mitä paremmin puut kasvaa.  Voimakkaimmin muokatuilla mailla kertyy enemmän hiiltä myös maaperään koska puuston kok. vuosikasvu on parempi  kuin muokkaamattomilla alueilla.  Olisi hölmöä laskea vain avohakatun ja käsitellyn maan päästöjä alkuvuosilta ottamatta huomioon maanmuokkauksen ja viljelyn vaikutusta metsän kokonaishiilitaseeseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.3.2021, 09:26

    Käsittääkseni metsästä poistetaan khk-laskennassa vain – nimensä mukaisesti – hakkuupoistuma eli hakkuissa metsästä pois vietävä osuus, runkopuu, ja loput biomassaositteet jäävät metsän hiilivarastoon. Maan hiilivarastolle lasketaan sitten hajoaminen ja osa jää pitkäaikaiseen varastoon.

    Sitä en tiedä, miten erilaisia hakkuutapoja käsitellään maan hiilivaraston laskennassa. Varmaan avohakkuiden karikkeiden oletetaan tutkimustulosten mukaisesti hajoavan hieman nopeammin kuin harvennushakattujen ja hakkaamattomien alueiden? On kuitenkin hyvä tutkia mitä maan hiilivaroille käy avohakkuiden jälkeen, vaikka tietoa ei sellaisenaan sovellettaisikaan päästölaskennassa. Näin osaamme vastata avohakkuiden kritiikkiin.

    Kurki Kurki 10.3.2021, 10:44

    Kaikken yksinkertaisin tapa laskea hakkusäästön hiilinielu on laskea puiden koko biomassan (runkopuu+karike= 1,28 *runkopuu) ilmasta ottama hiilidioksidi miinus samoin laskettu poistuman sitoma hiilidioksidi. Tällöin ei tule karike päästöjä, kun ne vähennetään vuosittain, mutta voisi laskea lisäkarikenieluja aivan samoin kuin tulee pitempiaikaisista puutuotteistakin.

    Eli 2020 hakkuusäästön hiilinielu olisi 1,28*29= 37 milj.CO2-tn plus karikenielut+pitempiaikaiset puutuotteet.

    Toinen tapa olisi laskea ”Metsän hiilinielu” hakkuusäästöstä periaattella 40/60 , jossa on metsän hiilestä on maanpinnan yläpuolella 40% ja alapuolella 60%. Tällöin runkopuun hiilikeroimella 0,75 *1,15 m3( runkopuu m3+ runkopuun maanpäällinen karike)= 0,85 CO2-tn.

    Eli näin pelkästään Metsän puiden mukaan laskien (metsässä on muutakin biomassaa maanpinnan yläpuolella) maanpinnan alapuolella olisi sitoutuneena hiiltä siis 1,5 * 0,85 CO2-tn= 1, 28 CO2-tn eli

    Metsän hiilinielukerroin olisi silloin n. 2,0 kertaa runkopuumäärästä laskien.

    Jos Metsän runkopuun netto kasvu on 29 milj.m3, niin se on sitonut 58 milj. CO2-tn ilmasta hiilidioksidia, johon pitäisi vielä lisätä karikenielut ja pitempiaikaiset puutuotteet.

    Suomen kaikki päästöt ovat + 53 milj.ekv tn/v.

     

Esillä 10 vastausta, 2,701 - 2,710 (kaikkiaan 8,803)
1 2 3 … 270 271 272 … 879 880 881