Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,721 - 2,730 (kaikkiaan 8,799)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Puuki

    Huskit pitää säästää;  ne on tulevaisuuden päästöttömiä kulkuneuvoja hevosten ohella.

    Bensan hintaa ei pidä enää korottaa, dieselin hinnasta ei niin väliä kunhan löpön hinta pysyy sitä reilusti matalammalla.

    Metsät on laitettu tikun nokkaan ”päästösodassa” Suomessa jotta oikeasti paljon päästöjä aiheuttavat kohteet ja muut vaikeat kysymykset jäisi niiden jalkoihin keskusteluissa ja mielipiteissä.

    EU:ssa on 15 000 lobbaria. Yksi heistä on MG:n palkkalistoilla. Hänen mukaansa usein esitetty  kysymys EU:ssa Suomesta on : ”Kuinka monta metsää teillä on ? ”.

    Tolopainen Tolopainen

    Huskit kuuluvat turismiin, jota järjettömämpää toimintaa ei voi olla. Se pitäis kieltää valtioiden yhteisellä päätöksellä. Pitäisi riittää että tämä rottalauma kaivaa, mellastaa ja ylensyö omissa maissaan.

    Tilley

    Silloin tietää että maassa on vähän metsää kun niillä on erikseen nimet.

    Planter Planter

    Lueskelin ilmastopaneelin papereita ja jäin ihmettelemään, kun tuossa hallitukselle toimitetussa hiilineutraalius tavoitekuvassa on otettu nieluksi Lulucf vertailutaso. Sehän ei ole mikään absoluuttinen nielu, vaan tietyllä tavalla laskettu nielun vuosien 2000-2009 vertailutaso, johon verrataan nielun kehitystä?

    nielu

    Tässä ketjussa pojat ja tyttökin ovat laskeneet nieluja ihan mahdottoman paljon. En nyt jaksa käydä kaikkea läpi, mutta onko tarkoitus ollut osoittaa, että hallituksen päätösten pohjana oleva nielu ei olekaan todellinen nielu ja nettopäästökäyrä voikin lukerrella aivan muualla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On todennäköistä että todellinen nielu poikkeaa laskennallisesta, mutta toisaalta kaikkien maiden pitää raportoida ne vertailukelpoisesti, joten kompromisseja joudutaan tekemään. Kaikista asioista ei ole tarvittavaa tietopohjaa kaikissa maissa. Maiden sallitaan poiketa toisistaan  jonkin verran raportoinnissa sen mukaan millä tasolla on esimerkiksi metsien inventointi.

    EU olettaa ilmeisesti LULUCF sektorilta tuon vertailutason suuruista todellista nettonielua täältä ikuisuuteen. Jos muita päästöjä saadaan alas, ja metsien kasvua saanaikaisesti ylös, tämä ei ole suuri haitta kansantaloudelle, mutta suuri vääryys kyllä.

    Kurki Kurki

    Olen laskenut sivulla 271 Metsän hiilinieluja. Kukaan ei ole sanonut juuta eikä jaata.

    Tosin ministeri Leppä on lausunut, että vertailutasolaskelman hiilinielu on vain murto-osa todellisesta.

     

    Planter Planter

    Taitaa porukalla loppua into laskea ja kommentoida.

    Mihin mahtaa perustua Lepän lausunto. Ei hän itse ole nieluja laskenut, ilmeisesti joku Luken henkilökunnasta?

    Tuo vertailutasolaskenta oli aika eksoottista, koska esimerkiksi korkokanta vaikutti vertailutasoon. Vertailulaskelmilla voidaan ehkä tarkastella suureneeko vai pieneneekö nielu. Tuskin todellinen hiilinielu on kuitenkaan riippuvainen korkokannasta? Eli nielu, joka meillä on lähtökohtana 2020 edellä olleessa kuvassa.

    Kurki Kurki

    Planterhan voi itse laskea aivan kuten kuka muukin (ei kai sitä ole kielletty) Suomen metsien hiilinielun, kunhan tietää vuotuisen hakkuusäästön.

    Tämän linkin pohjalta.

    Tarttee vain tietää yksi luonnonvakio eli biomassan kuivapainosta puolet on hiiltä (C).

    Metsän hiilestä 40% on maanpinnan yläpuolella ja 60% alapuolella.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa…

    Mitä isompi korkovaatimus, sitä suuremmat ovat ennustetut hakkuut, ja sitä pienempi metsien hiilinielu. Eli korko sinällään ei vaikuta vaan hakkuupäätökset. Kts. s. 63 julkaisussa ”Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet” (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 7/2021)

    Taulukko 19. Puuston kasvun, hakkuiden, puuston biomassan nielun ja kangasmetsien maaperän nielun kehitys 2020–2050 perustuen nettotulojen nykyarvoihin eri laskentakoroilla (Lehtonen ym. 2019).

    Kurki, kiinnostava liitetaulukko, s. 120-121 em. julkaisussa.

    Timppa Timppa

    En kyllä voi ymmärtää kuinka noin yksinkertaisesta asiasta voi tehdä monimutkaisen.  Jos ajatellaan aidosti ilmastoa, niin on vain yksi mittari.  Siis se kuinka paljon enemmän metsämme kasvavat verrattuna johonkin vertailutasoon.  Globaalisti ajatellen puujalosteita käyttään sama määrä riippumatta siitä mitä Suomen metsille tapahtuu.  Jos ne kasvavat hyvin ja niitä hakataan runsaasti, niin hakkuut muualla vähenevät saman verran.

    Siis oleellista on kasvattaa ja hakata metsiämme mahdollisimman tehokkaasti.  Vain näin torjumme ilmaston muutosta.   Emme parkkeeraamalla puuta metsiin tuhoutumaan.

Esillä 10 vastausta, 2,721 - 2,730 (kaikkiaan 8,799)