› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,741 - 2,750 (kaikkiaan 8,792)
1 2 3 … 274 275 276 … 878 879 880

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 12.3.2021, 09:19

    Peltojen pinnassa ei ole kuin muutaman kymmenen sentin eloperäinen kerros, jossa kasvit voivat kasvaa.

    Nythän poistetaankin hiilipäästöjä eikä tahallaan tuhota viljelysmaata.

    Olisiko nuo patorakennelmat halvempia ja toimivampia hiilipäästöjen poistamiseksi?

    Ja tietääkseni raakamaa ei kovin hyvin kasva mitään muuten kuin lannoittamalla.

     

    Tolopainen Tolopainen 12.3.2021, 09:26

    Meillä on yleensä elinkeinoilla jokin tuotannollinen tarkoitus. Maatalous tuottaa elintarvikkeita, teollisuus koneita ja kirkko uskontoa. Pelkkä maankaivelu ei ole mikään elinkeino.

    Kurki Kurki 12.3.2021, 11:50

    Eikö Kurki ole helpompi poistaa päästöt vettämällä turvemaan pelto eli tukkimalla ojat? Vai ajatteletko että peltoa edelleen viljeltäisiin niin että kivennäismaa olisi pinnassa ja vain kivennäiskerrosta muokattaisiin?

    Täällä yksi suuri karjatila raivasi uutta peltoa luokkaa 100ha ja kapeaa näkymää vanhemmilta pelloilta avautuu nyt 5 km. Pelto on suurimmaksi osaksi kumpuolevaa kivennäismaata, mutta paljon näkyi olevan eri paikoissa rämemetsän matalaturpeisia suopohjiakin. Maa on aika kivetönta ja helposti kaivettavaa.

    Mitenkähähän nuo hiilipäästöt onnistuisi ehkäistä nostamalla vettä padottamalla ? Pitäisi väsäillä kymmeniä patoja.

    Siellä nyt ei ole tehty mitään hiilipäästöjen vähentämiseksi, vaan kaikki on viljelyksessä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.3.2021, 11:57

    Hyvä näkökohta Kurki. Mielessäni siintelee sellainen tilanne, jossa jokin lohko poistetaan kokonaan aktiiviviljelystä, tukitaan ojat tai laitetaan laskuojaan pato. Kuten professori Mäkipää kertoo Metsäuutisissa, maanviljelyyn tarvitaan uusia kannustimia. Tulosta tulisi paljon nopeammin kuin joutoalueiden metsittämisellä joka sekin on tietysti kannatettavaa, koska se vaikuttaa kahta kautta: vähentää metsäkatoa ja lisää metsien kasvua.

    Mallisi on Kurki varmaan kokeilun arvoinen, tarjoa sitä Lukelle jos uskot että siinä on potentiaalia. Itse en tunne maanviljelyn tekniikkaa niin hyvin että osaisin sanoa pystytäänkö turve piilottamaan kivennäismaan alle niin että sen saisi hapettomaan tilaan, kun viljeltävää aluetta pitää kuitenkin välillä muokata. Jos paksuturpeinen maa-alue halutaan pitää aukeana maatalousmaana, sen hiilensidontakykyä voidaan lisätä tai turpeen hajoamista voidaan vähentää vähentämällä muokkausta, säätämällä pohjaveden pintaa tai jättämällä se nurmelle.

    On muuten hieman hämmentävää ja ehkä harhaanjohtavaakin, kun turvemaiden kohdalla puhutaan hiilinielujen kasvattamisesta jatkuvalla kasvatuksella, kun oikeastaan pitäisi puhua maaperäpäästöjen vähentämisestä. Asiaa tarkemmin tuntemattomalle lukijalle voi helposti jäädä se väärä käsitys, että jatkuvan kasvatuksen metsä kasvaisi enemmän.

    Tolopainen Tolopainen 13.3.2021, 09:33

    Metsäkeskuksen Webbinaari alkoi juuri. Puolet Eu alueella suojelluista metsistä on Suomessa, sanoi Sarvamaa juuri äsken.

    Kurki Kurki 13.3.2021, 11:26

    Mallisi on Kurki varmaan kokeilun arvoinen, tarjoa sitä Lukelle jos uskot että siinä on potentiaalia.

    Joo lähetin. Norjassa kuulemma käytetään syväkyntöä turpeen piilottamiseen maaperään. Minä käyttäisin telakaivuria ja pillaria.

    kun turvemaiden kohdalla puhutaan hiilinielujen kasvattamisesta jatkuvalla kasvatuksella, kun oikeastaan pitäisi puhua maaperäpäästöjen vähentämisestä.

    Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 ojitetuille turvemaille on laskettu (DOM) karikepäästöjä ja (SOM)maapäästöjä 4,3 milj.ekv-tn/v. Katso linkki taulukko 1,6 sivulla 35.

    DOM+SOM2, org.maat 5,4(2015)   5,1(2016)   4,8(2017)  4,3(2018)

    Noistahan pitäisi poistaa karikepäästöt joita aukossa tietenkin on enemmän mutta, kun ne nollautuvat hiilinielulaskennan (ks sivu 271) vuosittaisessa vähennyslaskussa eli nyt näyttäisi, että jäisikin maapäästöiksi Ojasen mukainen + 2,3 milj.ekv-tn/v koko Suomen 5 milj.ha ojitetuilta turvemailta. Katso linkki seuraava postaus.

    Miksi noita mitättömiä maapäästöjä pitäisi vielä yrittää vähentää jatkuvan kasvatuksen menetelmällä? Eivät ne maapäästöt vähenisi yhtään.

    http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf

    Kurki Kurki 13.3.2021, 11:54

    Linkki: https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.3.2021, 12:01

    Kasvihuonekaasuinventaarion mukaan vuonna 2018 ojitettujen suometsien maaperästä aiheutui yhteensä noin 6,9 milj. Mt CO2 ekv. päästöt, joista valtaosa oli CO2 päästöjä ja loput sekä N2O, että CH4 päästöjä (Tilastokeskus 2020).

    S. 68 raportissa:

    http://jukuri.luke.fi/handle/10024/547083

    Puuki 13.3.2021, 12:06

    Luontaisen jk:n metsän kiertoajan kasvu on keskimäärin n. 1 m³/v heikompi verrattaessa luont. syntyneeseen tasaikäiseen metsään.  Viljellyn alkuperän metsät kasvaa vielä paljon paremmin kuin luontaiset.    Parempi metsän kasvu lisää myös karikkeeseen sitoutuneen hiilen määrää maaperässä.  Maaperäpäästöt lisääntyy avohakkuun jälkeen mutta ne korvautuu moninkertaisesti sopivan maaperäkäsittelyn ja viljellyn (jalostetun alkuperän) puun paremman kasvun ansiosta kiertoaikana.

    Peltoviljelyssä suorakylvö vähentää maaperäpäästöjä. Samoin esim. monivuotisten lajikkeiden viljely.  Luomuviljely sopisi varmaan hyvin hiilensidontaankin, kun lannoitus tulee pääosin ilmasta ja hiili samoin . Laajajuuriset kasvit kerää hyvin hiiltä maaperään.

    Ojitettuja turvemaitakaan ei voi laittaa yhteen nippuun päästöjen suhteen, kun eniten päästöjä tulee ravinteikkaimmilta mailta mutta ne kasvaa puutakin yleensä parhaiten . Siksi keskimäärin turvemaatkin on hiilinieluja eikä päästölähteitä.  ( Olikohan se suhde ka. jotain 2,3 +-10  vs. puusto -16,2  Tg/v.)   (Oli Tg eikä Tt . )

    Kurki Kurki 13.3.2021, 12:17

    Mitenkähän tuon luvun 6.9 löytää linkistä?

    Ristiriita ei ole kovin suuri, sillä vuonna 2010 näkyy olleen DOM+SOM 7,3, alla olevaan Tilastokekusken laskemaan (Taulukko 1,6/ Org. Metsämaa) +4,3 milj. ekv-tn/v, mutta luvut sisältää myös karikepäästön DOM.

    http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf

Esillä 10 vastausta, 2,741 - 2,750 (kaikkiaan 8,792)
1 2 3 … 274 275 276 … 878 879 880