Metsien hiilinielu

Jospa kumulatiivinen tappio onkin siellä jk-metsässä?

Taas mennään, ja tällä kertaa oikein Hesarin pääkirjoitus! (tilaajille?)

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000007989879.html

Hyvin sopivat samaan metsään. On se ilo jättää hyvässä kasvussa olevaa tukkiametsää ja nuorta kasvatusmetsää lihomaan, kun vaihtoehtona on hyvässä kasvuvaiheessa olevan metsän lopettaminen ja avohakkuu.

Ei sen metsänhoidon tarvitse kaavamaista olla ja tiukasti eriytettyä. Voidaan mennä myös metsän mukaan ja hyvin sopii metsänhoito samaan metsään. On siellä ne jaksollisen vaihtoehdot myös ja on vielä enemmistönä, sitten mennään sen mukaan. Kuka sen lopusta sanoo mikä mitäkin on?

MG:n uusimmassa Viesti-lehdessä on kuvaajia globaalin metsäpinta-alan muutoksesta 1990-2020. Euroopassa ja Aasiassa metsäpinta-ala on lisääntynyt jokaisella vuosikymmenellä, Aasiassa enemmän. Viimeinen vuosikymmen Euroopassa ei ollut yhtä hyvä kuin aiemmat, metsä lisääntyi 0,3 miljoonaa ha vuodessa, Aasiassa 1,2 milj ha /v.

Peränpitäjänä on viimeisen vuosikymmenen osalta Afrikka, jossa metsää on hävinnyt 3,9 miljoonaa hehtaaria vuodessa. Afrikassa metsäkato johtuu pienimuotoisesta oman toimeentulon vuoksi harjoitettavasta maataloudesta ja polttopuiden hankinnasta.  Globaalisti metsäkadon tahti on nyt 10 miljoonaa ha vuodessa.

Maatalous on suurin syy metsäkatoon eikä maapallon väestönkasvu auta asiaa. Avainasemassa on siis maanviljelyn tehostaminen siten, että hehtaarista saadaan enemmän irti. Myös proteiininlähteiden laajentaminen kaikenlaisiin ötököihin ja suomalainen innovaatio, jossa proteiinia valmistetaan ilmasta voivat auttaa asiassa.

Pelkät %:t ei kerro koko totuutta metsänkasvatuksen kannattavuudesta mutta on yksi apuväline sekin.  Perkolle : kerroin ed. kommentissa rautalangasta vääntäen miten vaikuttaa puuston parempi kasvu tuottavuuteen.   Jokainen kohde on omanlaisensa eikä yhtä jokapaikan parasta menetelmää ole olemassa.   Jos esim. saadaan 5 %:n tuotto 100: n pääomalle niin se on vähemmän rahassa kuin  4 %:n tuotto 200 :lle.  (Kumulatiivisen tappion käppyrän tiedot  on selitetty jo aiemmin kommenteissa miten sen vaikutus muuttuu  , kun lasketaan korko tuloille ja menoille) .

Siksi laskeminen on apuvälineenä hyvä olla olemassa koska mutulla ei tule kuin oma mielipide oikeaksi omasta mielestä.

Tämä

” pitämällä metsässä alhaista pääomaa parhaassa arvokasvussa on tuottokin reilusti plussalla. ”

ja tämä

”Nopeuden merkitys on niin suuri, että sen hylkäys ja korvausta ei ole.”

ovat ainoat asiat missä olen Perkon kanssa samaa mieltä. Hänen tekstistä huomaa selvästi, että sitä kuvaa 60-70 vuoden kumulatiivisesta tappiosta hän ei ole ymmärtänyt vieläkään. Sitä ei mielestäni kannata tuoda esiin uudelleen ja uudelleen ellei kuvan ajatusta ymmärrä itsekään. Perko korostaa nopeuden merkitystä. Olen samaa mieltä. Silti hänellä ei taimet kasva mättäissä, eivät ole ”rotutaimia”, ei puhuta lannoituksesta ja taimet ja nuoret puut kasvavat isompien varjostuksessa. Missä se nopeus näkyy muualla kuin lujassa uskossa?

Jk:n tutkija Valkonen: ”Kun puustoa harvennetaan voimakkaammin, hehtaarikasvu jää pienemmäksi, mutta alikasvos kehittyy elinvoimaiseksi.” Tässä on jk:n perusajatus. Suomen kasvavalle hiilinielulle voidaan heittää nopeat hyvästit, jos tämä yleistyy asiasta ymmärtämättömien luonnonsuojelujärjestöjen toivomalla tavalla.

Puukin kanssa eri mieltä tästä alla olevasta. Pelkkä sijoitetun pääoman tuottoprosentti nimenomaan kertoo kaiken kannattavuudesta. Muista asioista voi sitten keskustella erikseen.

”Pelkät %:t ei kerro koko totuutta metsänkasvatuksen kannattavuudesta”