› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,611 - 3,620 (kaikkiaan 8,642)
1 2 3 … 361 362 363 … 863 864 865

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 10.3.2022, 12:26

    Ok, kiitos Kurki! Kirjoitan siis näin Tiirolan FB-sivulle ja YLE:n uutiseen:

    ”Luke antaa muuntokertoimen että runkopuun yhden m3:n kasvua kohti sidotaan ilmasta hiilidioksidia kokopuun biomassana x 1,28. Siinä on mukana latvus ja juuret mutta puuttuu hienojuuret, joten luvun voi pyöristää ylöspäin 1,3:een. Siis tuhkalannoitus tuotti 1,30 x 3 kuutiometriä/vuosi = 3,9 CO2-ekv.tn lisää vuodessa per hehtaari.

    Kertaa keskikokoinen metsätilan pinta-ala 35 hehtaaria = 136,5 hiilidioksiditonnia lisää vuodessa. Jos tämän vuotuisen lisäkasvun voisi myydä osittainkin päästökauppahintaan (100 euroa per tn) hiilimarkkinoille hintaan n. 14000 euroa per tila vuodessa, miten kävisi puumarkkinoiden?”

    Kurki Kurki 10.3.2022, 13:42

    Hyvä.

    Kurki Kurki 10.3.2022, 22:52

    Teuvo 204 (ilmeisesti tutkija) näkyy kommentoineen hienojuuria. Sanoo hienojuuria syntyvän ja kuolevan 1000 kg/ha/v. Olisiko määrä kuitenkin riippuvainen runkopuun määrästä. Hienojuuret eivät siis olisi elävää biomassaa kuin vähintään vuoden, vaan kuollutta ja vastaisivat hakkuutähteitä (maan päällä ja alla), josta voisi laskea pitempiaikaista nielua. Puiden hienojuuret olisivat huomattava turpeen muodostaja mrtsäojitetuissa turvemaapohjissa. Tuo 1 tn/ha/v sisältää hiiltä (C)= 0,5 tn/ha/v , joka vastaa ilmasta otettua hiilidioksidia (CO2) = 0,5*3,67= 1,84 tn/ha/v. Onkohan tätä huomioitu, kun Luke linkissä  sanoo ”tulee huomioida hiilitasetta laskettaessa”.

    Linkki on vähän vaikeaselkoinen enkä minä ainakaan löydä mainintaa hienojuurten määrästa ?/ha/v normaalissa metsässä. Nuo määrät ovat koealoilla ”kastellut” ja ”lämmitetyt”.Linkin kuvan 3 mukaan kuusella maanalainen biomassa (mikä siinä oli hienojuurten osuus) näkyy olevan noin 2-kertainen mäntyyn verrattuna.

    Jos hienojuurten biomassan kasvu olisi kuivapaino keskimäärin 1 tn/ha/v, niin sen karikesyöttö Suomen metsien pinta-alalle 25 milj.ha oli valtava noin 25*1,84 = 46 Mtn/v.

    http://www.metla.fi/ohjelma/mil/loppuraportti/salemaa.htm

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.3.2022, 06:05

    Kysymys kuuluu: kuinka paljon kuolleista hienojuurista jää varastoon eli hiilinieluksi vuoden lopussa? Edit. Toinen kysymys on kuinka pitkään hienojuurikarike säilyy maassa hajoamatta? En ole lukenut Salemaan raporttia, mutta käsitykseni on että hienojuurten kierto eli ”turnover” on nopeaa.

    Puuki 11.3.2022, 06:40

    Hienojuuria on paljon mutta tuskin kukaan osaa kertoa minkä verran jää missäkin niiden karikkeesta pysyväksi hiilivarastoksi maaperään.     Maaperän hiilivarastoistahan oli jokin tutkimus jonka mukaan suurin varasto oli eniten muokatuilla mailla ja pienin muokkaamattomilla. Eli puun kasvu /ha ratkaisee hiilivaraston kertymisen maaperäänkin.

    Kurki Kurki 11.3.2022, 08:27

    Hienojuuret selittänevät Ilvesniemen esittämän metsien hiilinielujakauman 40/60, että metsän hiilestä vain 40% on maanpinnan yläpuolella ja 60 % maanpinnan alapuolella.

    Eli runkopuumäärä pitäisi kertoa 2,5, että saatasiiin metsien vuotuinen hiilinielu.

    Esimerkiksi Suomen 20 milj.m3 hakkuusäästö olisi -50 milj.tonnin CO2-nielu, joka jo yksin olisi enemmän kuin energiasektorin päästöt.

    Linkki:    https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.3.2022, 08:35

    Se 40/60 jako selittynee sillä että maaperä on pitkäaikainen hiilivarasto, jopa satoja ellei tuhansia vuosia vanha (turvemailla tyypillisesti vanhempi).

    Hesarin päivän ympäristöjutussa pääpointti oli se että hallituksen hiilineutraaliustavoite nojaa vahvasti nieluihin. Siksi hiilineutraaliksi on vaikea päästä kajoamatta peltoihin.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008650366.html

    Mielestäni hyvä kommentti: ”Otetaanko laskennassa huomioon sitä, että Suomen luopuessa pelloistaan ja metsistään niiden tuotteet, itse kulutetut tai muuten hyvinvointia lisäävät, on jotenkin korvattava. Kuinka paljon ne korvaavat asiat kuluttavat luonnonvaroja ja aiheuttavat päästöjä. Eikö niiden päästöjen tulisi globaalissa ilmastonmuutoskamppailussa mennä Suomen kiintiöön ja vaikuttaa siihen, onko täällä esimerkiksi jonkun suopellon palauttaminen suoksi järkevää?”

    Tuuli Eerolainen 7:06

    Kurki Kurki 11.3.2022, 12:13

    Se 40/60 jako selittynee sillä että maaperä on pitkäaikainen hiilivarasto, jopa satoja ellei tuhansia vuosia vanha (turvemailla tyypillisesti vanhempi).

    Luonnon soilla ei taida olla hienojuuria, mutta se nyt tiedetään , että metsää kasvavilla ojitetuilla soilla on hinojuurikasvua ja rehevillä korpimailla eniten. Turvepohjilla varsinaiset juuret männyllä ja kuusella ovat pintajuuria, mutta 80 cm ojilla hienojuuristo ulotuu pohjaveden tasolle eli menee hyvin syvälle.

    Metsien turvemaiden päästöjä mitataan ensin varsinaisesta turvekerroksesta puhdistamalla pintakasvillisuus pois kammiomittauksena ja sitten lisätään laskennallisesti puun karikkeeista tulevia nieluja, niin onkohan nuo hienojuuret mukana. Niiden olemassaolohan ei saada selville kammiomittauksissa ne pitää erikseen laskea vuosittain mukaan.

    Ja jos hienojuurien kasvu olisi kuivapainoa 1000 kg/ha/v, niin se olisi CO2-nielu – 1,8 tn/ha/v eli kaksin kertainen luonnon soiden sidontaan nähden ja ojitusalueilla aivan uusi turpeen muodostaja ja pitkäaikainen, koska on syvällä maassa aina pohjaveteen asti.

    Puuki 24.3.2022, 07:56

    Metsien hiilinielun jäämisestä liian pieneksi tavotteisiin nähden ollaan huolissaan, kun puun tuonti ehtyi.    Hakkuiden lisääminen n. 80 milj. mottiin/v . vähentäisi nettonielun n. 5 milj. co2 tn/v tasolle. (”raatikaisen tuutista”) .    Pukkala varoittikin jo että liian nuorten metsien avohakkuut vähentäisi kok.kasvua  paljon.

    Mutta jos kasvatushakkuiden lisäykset tehtäisiinkin pääosin harvennusrästikohteilla,  niin jatkossa hiilitase paranisi järeän puun lisääntyessä. Varmaan jotain 2-3 v. ajan ainakin  lisähakkuilla harvennusrästimetsissä vuosikertymä kohoaisi riittävästi korvatakseen tuontipuuvajeen.

    Keskittymällä vain kulloisenkin vuoden hiilitaseeseen metsien kohdalla ei mene jatkossa välttämättä  oikeaan suuntaan koska tulevaan vaikuttaa myös se mistä ja mitä hakataan ja miten metsiä uudistetaan .  Jk:n lisääminen ainakin vähentäisi puun kasvua ja hiilitase heikkenisi sen takia.

    Puun kasvatuksen ja korjuun vähentäminen ja metsäteollisuudeen toimintaedellytysten heikentäminen ei oisi  kenenkään suomalaisen etu . Verotulojakin tulee m-teollisuuden tuotantoketjussa n. 3,5 mrd €/v.  Pitää niitä veroeurojakin jostain kerätä koska Fortumit ym. kuprut niitä heittää kankkulan kaivoonkin paljon . Ilman vientituloja oltaisiin konkursissa melko nopeasti.       Vähintään 1,5 mrd kustantaa uusi komission keksimän ennallistamisdirektiivin toteuttaminen.  Siihenkin pitää löytyä rahoitusta kohta eikä sitäkään rahaa saa seinästä kortilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.3.2022, 08:03

    Erkki Tomppo kirjoittaa HS:ssä.

    ”Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut aikaan huolen energian, ruuan ja metsäteollisuuden raaka-aineen riittävyydestä Suomessa ja Euroopassa.
    Vaikka hakkuita Suomessa lisättäisiin aiemmin Venäjältä tuodun raakapuun määrän verran, puuvaranto kasvaisi edelleen. Suomen metsissä on myös paljon ensiharvennusta odottavia metsiä, joista osa on kiireellisiä – siis sellaisia, joissa on jo tullut kasvu- ja tuotostappioita myöhässä olevien harvennusten vuoksi. Näitä sekä kiireellisiä muita harvennuksia ja uudistushakkuita odottavia metsiä on valtakunnan metsien inventoinnin mukaan yhteensä noin 2,3 miljoonaa hehtaaria. Hakkuiden ajallaan tekeminen on panostusta metsien kasvuun ja tulevien hakkuumahdollisuuksien ja metsien hiilinielujen lisäämiseen. Ajallaan tehdyt hakkuut vähentävät tuhoja ja pienentävät luontaista poistumaa. Nyt olisi tilaus näille hakkuille, erityisesti harvennushakkuille.”

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008698843.html

Esillä 10 vastausta, 3,611 - 3,620 (kaikkiaan 8,642)
1 2 3 … 361 362 363 … 863 864 865