› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,831 - 3,840 (kaikkiaan 8,843)
1 2 3 … 383 384 385 … 883 884 885

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Visakallo Visakallo 12.6.2022, 07:47

    Tomperi: ”Kait se suurin syy holtittomaan metsänuudistukseen johtuu siitä että uudistuskustannuksia ei lasketa kuviokohtaisesti eikä seurata kustannuksia ja puuntuotantoa kuuviokohtaisesti, seuraako teistä pitkään metsänomistajana olleita kustannuksia ja tuloja kuviokohtaisesti? Luulis sen olevan helppoa näin ATK aikana???”

    Juuri tuohon seurantaan ainakin meikäläisen metsätalous on perustunut nyt jo kuudella vuosikymmenellä. Maapohjan laatuhan ne uudistamisen kustannukset määrittelee. Eiköhän suurin osa metsänomistajista tiedäkin, että lehdossa kulut ovat suurimmat ja karulla kankaalla pienimmät, – vai mitä Tomperi?

    mehtäukko 12.6.2022, 08:34

    On myös niin, että hyvin rehevän maan uudistuksen epä-onnistuttua esim.heinikkoon tai vesakkoon (= oikea-aikainen mo tekemättömyys!) ei korjaannu sillä, että kustannukset nousevat jos korjaustoimenpiteitä tehdään. Koko hommahan valuu hiekkaan laistaessa välttämättömän…

    Mutta tuohan ei siis aiheuta ”pitkää miinusta”. Aina puukaupoista väännetty  euro vaikka ylitiheyden kustannuksella peittoaa muut tappiot…!  🙂

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.6.2022, 12:51

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/syke-hakkuut-vahentavat-metsien-hiilivarastoja-seka-pitkalla-etta-lyhyella-aikavalilla/#23e3039d

    Asia ilmenee otsikosta. Jotenkin ei vakuuta tämä jatkuva vakuuttelu boreaalisten metsien osalta. Intuitiivisesti uskottavammalta tuntuisi se vaihtoehto, että sadan vuoden aikajänteellä luonnonmetsien muuttaminen talousmetsiksi tekisi niistä parempia hiilinieluja. Paljon riippuu tietenkin metsätuhojen yleisyydestä. Pohjoismaissa tämä mekanismi on ainakin toiminut näin viimeiset sata vuotta. Meillä ei tietenkään enää muunneta luonnonmetsiä talousmetsiksi vaan päin vastoin koetetaan palata askel taaksepäin.

    Timppa Timppa 15.6.2022, 14:11

    Olen aiemmin kirjoittanut ja lähettänyt kovia tilanteesta, jossa rajan toisella puolen on metsäpalon jälkeen syntynyt  luonnontilainen n 100-vuotias männikkö ja toisella puolen samalla paloalueella  2-3 kertaa harvennettu männikkö.   Luonnontilainen männikkö  on pienipuisempi ja ainakin silmämääräisesti arvioituna siinä on korkeintaan sama puumäärä.

    Näkeehän saman asian, kun katselee puiden kasvunlisäystä harvennuksen jälkeen.

    ”Tutkimuksella” oli tietenkin tarkoituksena tukea Sointukallion metsätalouden vastaista agendaa.  Vertailtiinkohan siinä vain boreaalisia havumetsiä vai myös sademetsiä?  Tai peitteistä/jaksollista kasvatusta.  Otsikko ei kerro ”tutkimuksesta” mitään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.6.2022, 14:20

    Boreaaliset ja lauhkeat metsät mukana, 450 tutkimuksen katsaus, massiivinen aineisto. Pitää perehtyä tarkemmin. Meillä hakkuiden olennainen vähentäminen vähentäisi heti uusiutuvan energian tuotantoa. Millä tuo vaje sitten korvattaisiin, se vaikuttaa päästöihin ilmakehään. Kokonaisuus on monimutkainen jo Suomen tasolla saati maapallon tasolla.

    Timppa Timppa 15.6.2022, 14:27

    Jos on tutkittu jatkuvan kasvatuksen metsiä, niin tutkimus antaa aivan oikean tuloksen.  Jos on tutkittu jaksollisia metsiä, niin tulos on väärä.   Miksi on niin yksinkertaista.  Riittää, kun katsoo Suomen metsien kehitystä.  Onkohan VMI lähdeaineistossa?

    Tutkimuksessa olisi pitänyt ilman muuta eritellä kasvatustapojen vaikutus.

    Puuki 15.6.2022, 14:51

    Mitä suurempi kasvu/kiertoaika , sitä enemmän lisääntyy myös maaperän hiilivarastot. Niinhän se mennee ja on tutkittukin.   Voimakkaimmin muokattujen alueiden maaperän hiilivarasto oli suurempi kuin ”pinta-ajelulla” muokatuilla, ja vähiten oli muokkaamattomilla alueilla.  Suora yhteys on puiden kasvulla karikkeiden määriin ja siten myös maan hiilivarastoihin.

    Kun mukaan otetaan metsän mottikasvua parantavia tekijöitä, niin tilanne muuttuu entisestään. Ei voi olla niin että pitkällä aikavälillä kokonaishiilivarasto (kun lasketaan myös kompensaatiovaikutukset eli hiilitasetta) vähenisi enemmän (kuin heitteille jätetyn metsän) norm. hakkuita tehden, jos keskivuosikasvu on esim. 100 mottia/ha entistä parempi.  Boreaalisissa metsissä ei ainakaan koska jo uudistamisvaiheessakin tulee lisäkasvua ja -hiilensidontaa vesakkoon ja muuhun kasvillisuuteen vaan kun sitä ei lasketa mukaan ”virallisiin” laskelmiin.   Avain hiilitaseen parantamiseen on siinä tehdäänkö jk- harveikkohakkuita vai kasvatetaanko puut tasaikäisenä ja uudistetaan kunnolla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.6.2022, 09:36

    Asiallinen artikkeli hiilinieluista. Hyvä HS!

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008872493.html

    suorittava porras suorittava porras 16.6.2022, 09:49

    Hoitamaton metsä kasvaa hitaammin.Laiminlyönnit alkavat jo näkyä.Risukko ei tuota riittävästi elinkelpoisia puita ja taimikon kehittyminen ensiharvennuskelpoiseksi kestää kymmenen vuotta kauemmin verrattuna hoidettuun. Hoitorästit kasvavat kiihtyvään tahtiin. Pakollisesen ennakkoraivauksessa muodostuu melkoisesti päästölähdettä markkinakelvottoman lahoamaan kaadettavan puuston johdosta.

    Kurki Kurki 16.6.2022, 15:49

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/syke-hakkuut-vahentavat-metsien-hiilivarastoja-seka-pitkalla-etta-lyhyella-aikavalilla/#5dfaa1a5

    Kommentointi aiheeseen näkyy olevan verkkaista.

    Yksi kannatajakin on kommentille.

    Mielenkiintoista olisi tietää, kuinka monta ”ilmoita asiaton viesti ” painallusta on tullut.

Esillä 10 vastausta, 3,831 - 3,840 (kaikkiaan 8,843)
1 2 3 … 383 384 385 … 883 884 885