Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,311 - 4,320 (kaikkiaan 4,834)
  • Metsien hiilinielu

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Timppa

    Keski-Suomessa kasvun hidastuminen kiihtyy n 90 vuoden iässä.

    Scientist Scientist

    Professori , yrittäjä Pukkalan juttu oli pääpiirteissään ok. Mutta siinä oli jätetty huomioimatta se,että metsän ikääntyessä tuhon todennäköisyys kasvaa. Siis lumi, myrsky, kirjanpainaja  palo jne tuhot. Samoin ei otettu laskelmiin mitään korkoa korolle . Samoin taisi olla Tahvosen laskelmissa että käytettynä kovin pientä korkoa.

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pukkala: ”Mutta olennaisempaa on, että jos Suomen metsät päästetään vanhenemaan, ne ovat silti hyviä hiilinieluja monta kertaa kauemmin kuin se aika, jona ilmasto-ongelmat pitäisi ratkaista.”

    Tämän ajatuksen allekirjoitan. Metsätuhot ovat mahdollisesti hiilinielujen kasvamisen esteenä, ja niiden todennäköisyydet ovat kasvussa. Lisäksi tämä on osaoptimointia siinä mielessä että ilmasto on globaali. Otetaan mukaan ekologisten lisäksi taloudelliset ja sosiaaliset seikat. Vaikka metsänomistaja, jokamies ja turisti saattaisi olla tyytyväinen hiilivarastometsiin, ja myös ötökät kun on lisääntymismahdollisuuksia, kansantalous huutaa hoosiannaa jos metsiä käytetään laajasti hiilivarastoina.

    Missä sitä korkoa tarvitaan jos lasketaan vuotuista hiilivaraston lisäystä?

     

    Rane

    No joo.Pukkalan oletus siis on että Suomen metsistä hakkaamatta jätettyä puuta ei korvata mistään muualta hakatulla puulla tai fossiilisilla.Varmasti Timo tämän tajuaa mutta hänellä totuutta etsivän tutkijan rooli on karissut jo aikoja sitten ja propagandan suoltaminen on tullut tilalle.

    Tomperi

    Scientist, ”Mutta siinä oli jätetty huomioimatta se,että metsän ikääntyessä tuhon todennäköisyys kasvaa. Siis lumi, myrsky, kirjanpainaja palo jne tuhot.”

    Voitko kertoa mihin tämä väite tai totuus perustuu, kuka tehnyt ja miten?

    Tunnen yhden vanhan metsän, ja joitakin vanhoja puustoja; Pyhähäkin kansallispuisto ja Punkaharjun tutkimusmetsiä, miten näissä metsissä näkyy ikääntymiseen lisääntyvät tuhot?  Molemmissa olen känyt, tosin useita vuosia sitten.

    Kaikki tuhot mitä kuvissa on ja mitä ovat kuvissa olleet ovat olleet sangen nuoria metsiä vaikka kuusikot järeytyneitä kyllä.  Huvittavin oli kymmenien hehtaarien tuho lapissa joka kiireesti hakattiin pois kun kyseessä viljelymännikkö ja ettei vaan kukaan alkaisi selvittää johtuiko tuho sittenkin alkuperästä.

    Tomperi

    Timppa, mitä tarkoitat kasvun hidastumisen kiihtymisellä, absoluuttista kasvua vai suhteellista kasvua ?  Kuinka voimakasta tyämä kasvu on ja mistä tuo tieto on peräisin?

    Onko eroa käsitellyillä metsillä ja käsittelemättömillä ja kuinka iso kasvun ero näissä kohteissa on?

     

    Scientist Scientist

    Esimerkiksi kirjanpainaja ei iske juuri alle 40 v. kuusiin,  mutta vanhoihin helposti. Minulla luonnontilaisilla mökkitontilla kuolee kuusia jatkuvasti, ilmeisesti myös kuivuuteen. Nuoret kuuset voivat kyllä hyvin. On matemaattinen totuus että puun tuhoutumisen todennäköisyys kasvaa ajan funktiona, se ei koskaan vähene ajan mittaan. Varmaan voidaan joku kerroin/funktiokin laskea esim kuusen tuhoutumiselle. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kuusia tullee kuolemaan paljon kuivuuteen ja kirjanpainajiin.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tähtikirjaaja muuttaa peliä huonommaksi kuusen kannalta, iskee latvaosiin ja nuoriin kuusiin. Männyllä omat uudet taudit ja hyönteiset kuten okakaarnakuoriainen. Molemmilla puulajeilla havununna. Tuuli ja lumi myös mukana edelleen. Tarkkoja ennusteita erirakenteisuuden vaikutuksesta tuhoriskeihin on vielä vaikea antaa kun sitä on kokeiltu pienellä alalla.

    Timo P sanoo kasvattavansa erirakenteista sekametsää – sen kun vielä keksisi miten kuusettuminen estetään. Pienaukko joo… vanhan tyylin metsänhoitaja ei tykkää jos on kaikki sekaisin. Helpompi hoitaa selväpiirteisiä kuvioita.

    Timppa

    Timppa, mitä tarkoitat kasvun hidastumisen kiihtymisellä, absoluuttista kasvua vai suhteellista kasvua ?  Kuinka voimakasta tyämä kasvu on ja mistä tuo tieto on peräisin?

    Onko eroa käsitellyillä metsillä ja käsittelemättömillä ja kuinka iso kasvun ero näissä kohteissa on?

    Tässä erään toukokuussa 2021 hakatun kuusen tarina.  Syksyllä 1933 oli tukkipuusavotta, joka todennäköisesti mahdollisti puun syntymisen.  Pakuus kannolla kuoren alta 410 mm.  Ikävuodet 1-12, lusto 0,83 mm, -vuodet 13-21 lusto 2,75 mm, -vuodet 22-46 lusto 3,92 mm, -vuodet 47-86 lusto 1,82 ja -vuodet 87-88 0,75 mm.

    Tuossa puussa ei näkynyt selviä merkkejä harvennuksista.  Taimivaihe oli hankala.  12-vuotiaana vain 20 mm kuoren alta.  Tuota ikäluokkaa kasvoi n 200 kpl, pääosin mäntyjä,  Seassa n 80 kpl 70-vuotiasta selvästi pienempää kuusta ja lehtipuuta.

    Puuki

    Yksittäisten puiden kasvu ja metsän ha-kasvu pitää erottaa toisistaan.       Esim. rklpm 36 cm ja pituudeltaan 30 m   puu kasvattaa 2 mm luston, ja 22 cm / 24 m puu 4 mm luston. Molemmat puut kasvaa suunnilleen yhtä paljon lisää  puuta /vuosi.   Koska pienempiä puita sopii kasvamaan ha:lla enemmän, on ha-kasvu parempi kuin suurten harvassa kasvavien puiden  ha-kasvu.

     

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

Esillä 10 vastausta, 4,311 - 4,320 (kaikkiaan 4,834)