Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 4,829 vastausta, 116 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 päivää sitten AvatarKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 4,321 - 4,330 (kaikkiaan 4,829)
  • Metsien hiilinielu

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Timppa

    Juuri noin kuin Puuki kirjoitti.  Metsä, jossa tuo esimerkkipuu kasvoi, on kasvanut harvassa asennossa ja tuottanut huonon hehtaarikasvun.  Arvioni mukaan n 3,5 m3/ha/v.

    Esimerkki kertoo lisäksi se, että ikääntyessään ainakin tämän puun kasvu oli lähes loppunut.

    Kurki

    Helpompi hoitaa selväpiirteisiä kuvioita.

    Jk on liian vaikeaa hoidon, riskien ja hakkuidenkin vuoksi. Tietenkin sitä on luontokohteilla tehtävä esim. purojen ja norojen varsilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Oliko tosiaan niin, että on parempi kasvattaa varastoa ja pienentää fossiilisten korvaamiseen soveltuvan biomassan kasvua kuin että pidetään varasto vakiona ja käytetään koko vuosikasvu fossiilisten korvaajana.”

    Näin hyvän kysymyksen esittää Pentti A K Häkkinen Oden blogissa. 5.12.2022 15:14

    https://www.soininvaara.fi/2022/08/06/miksi-puu-on-uusiutuvaa-ja-turve-ei-ole/?unapproved=645683&moderation-hash=47ee05873b4b2fed0b7aaa73ff788484#comment-645683

    Vastasin:

    Kiitos paljon edellisille kirjoittajille oivallisista havainnoista ja kiperistä kysymyksistä. Pentti kysyy: “Oliko tosiaan niin, että on parempi kasvattaa varastoa ja pienentää fossiilisten korvaamiseen soveltuvan biomassan kasvua kuin että pidetään varasto vakiona ja käytetään koko vuosikasvu fossiilisten korvaajana.”

    Tähän kysymykseen pitäisi löytää vastaus maapallonlaajuisella tasolla, kuten Juhani esittääkin, jos oikein ymmärsin. Hiilineutraaliuden tavoittelu Suomen tai EU:n tasolla on osaoptimointia. Jossain päin maailmaa on aina mahdollista istuttaa metsää. Ilmastonmuutos auttaa hiilen sidonnassa viherryttämällä maapalloa, mutta toisaalta haittaa lisäämällä paikoin kuivuutta. Suomessa ei tietenkään ole käytännöllistä käyttää metsää vain fossiilisten korvaajana, koska vuosikasvu tarvitaan metsäteollisuuden käyttöön lähes kokonaan. Toisaalta hakkuita ei oikein voida meillä lisätäkään, kun metsämaata tarvitaan lisää myös suojeluun. Sen sijaan muualla pohjoisella havumetsävyöhykkeellä on mahdollisuuksia fossiilisia raaaka-aineita korvaavien hakkuiden lisäämiseen erityisesti Kanadassa ja Venäjällä, joissa osa vuosikasvusta hupenee nyt metsätuhoihin. Jos meidän hakkuiden “hiilivuoto” menee noihin maihin, niin se parantaa noiden maiden hiilinieluja eikä haittaa monimuotoisuutta niin paljon kuin lisähakkuut meillä tai muissa Pohjoismaissa.

    Nyt ollaan aprikoitu metsäntutkijoiden parissa Suomen metsien kasvun mahdollista hiipumista viimeisimmässä metsien inventoinnissa. Taustalla on arveltu vaikuttavan kasvunlaskennan muuttumisen lisäksi: hakkuutapojen muutos eli metsiä päätehakataan nuorempina, harvennetaan liikaa tai liian vähän, ei hoideta taimikoita, hirvet ja porot syövät taimet, ilmastonmuutos ei enää lisää kasvua… Monia syitä, mutta tärkeintä on että syyllisten listassa ei mainita mitään sen suuntaista että metsään ei mahtuisi lisää puuta. Luonnonmetsissä olisi oloissamme huomattavan paljon enemmän puuta ja myös metsämaassa paljon hiiltä varastoituneena.

    Siteeraan toista viisasta miestä, entistä opettajaani professori emeritus Timo Pukkalaa Itä-Suomen yliopistosta: “jos Suomen metsät päästetään vanhenemaan, ne ovat silti hyviä hiilinieluja monta kertaa kauemmin kuin se aika, jona ilmasto-ongelmat pitäisi ratkaista” (linkki).

    blogs.uef.fi/forest-issues/2022/12/04/vanha-metsa-on-hiilinielu/

    Per Ä Reikäs

    Tämä hiilien nieleminen on tätä päivää ja tulevaisuuden oikea toimiala

    Puuki

    Hiilinielukeskustelusta ja -laskelmista puuttuu melkein kokonaan metsien aluskasvillisuuden sitoman hiilen vaikutus . Samoin kuin taimikoiden vesakon kasvun sitoma hiili.     Myös soistumisen aihettama turpeen kasvun vaikutus jää yleensä ottamatta huomioon turvemaista puhuttaessa.   Soistuneita/soistuvia  kangasmaita  lienee on  paikoin suht. paljon.

    Toinen asia :  Pienaukot ei turvaa sekapuustoisuutta  jk:n metsissä. Niitä (sekapuustoja) on mahollista kasvattaa jonkin aikaa aikasemmin tehdyn maanmuokkauksen tuoman hyödyn takia (kangasmailla).   Turvemailla rahkaturpeisuus helpottaa tilannetta uudistaa luontaisesti mutta monilla turvemaa-suotyypeillä uudistaminen on hankalampaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se on jännä juttu että nimenomaan karuilla soilla turvetta kertyy nopeaan tahtiin, ja niissä myös pintakasvillisuus varpuineen ym. on tuottava ja hiiltä sitova.

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009234234.html

    Tuolla väitettiin kommentissa että suot sitovat enemmän hiiltä kuin metsät. Yritin laskea ja kommentoida (teksti alla), mutta varmaan metsään meni! Kommentteja?

    ”Hiilen sidonta on huono termi, kun siitä ei ilmene tarkoitetaanko varastoa vai varaston muutosta eli vuotuista kasvua. Jos sanotaan että suot sitovat enemmän hiiltä kuin metsät, silloin puhutaan todennäköisesti varaston koosta. Jos tarkoitetaan vuotuista varaston koon muutosta, pitää puhua hiilinielusta tai kasvusta.

    Meillä on luonnontilaisia soita noin 5 miljoonaa hehtaaria ja hyvin puuta tuottavaa metsämaata 20 miljoonaa hehtaaria. Jo tuosta voi arvata, että metsät sitovat vuosittain enemmän hiiltä. Hehtaari suota voi kasvaa esimerkiksi 1 millimetrin lisää turvetta vuodessa eli 10 kuutiometriä. 5 miljoonaa hehtaaria tuottaisi siis 50 miljoonaa kuutiometriä turvetta teoriassa, mutta käytännössä ei koska soita on erilaisia.

    Hehtaari metsää voi kasvaa ehkä keskimäärin puolet tuosta eli 5 m3/ha vuodessa. Metsää on kuitenkin nelinkertainen määrä, ja ne kasvavat siten yli 100 miljoonaa m3 vuodessa puuta.

    Tässä pitäisi oikeastaan varmaan verrata kuiva-aineen tuotantoa ja siinäkin varmaan metsä voittaa, eli 1 m3 uutta puuta painaa enemmän ja sisältää enemmän hiiltä kuin 1 m3 uutta turvetta.”

    Puuki

    ”Ilkka Savolaisen (VTT) mukaan tilastokeskuksen lukujen valossa turvemaan hiili vähenee Suomessa 6 miljoonalla tonnilla vuodessa. Luonnontilaisia soita on vain 40 %, ja ne sitovat korkeintaan kolmanneksen tästä.” (wikipedia).

    (0,6 % soista oli turpeen nostosoita).      Tuon mukaan luonnontil. suot sitoisi vain max. 2 milj. tn hiiltä/v.       Metsien vuosikasvu parantaa hiilitasetta moninkertaisesti sen verran.   Hiiltä puissa on n. 50% kokonaismassasta ;  103 milj. mottia runkopuuta olisi n. 23 milj. tn hiiltä.    Siihen lisäksi maaperään kertyvä hiili.         Jos lisätään 60 % soita ja niiden hiilen sidontakyky,niin kok. soihin sitoutusi hiiltä max. n. 5 milj. tn/v.    Metsä on siis ylivoimainen hiilitaseen parantaja soihin verrattunakin.

    Reima Muristo

    Boogien laskelmien pohjalta sitten voi päätellä että 1000 vuoden päästä meillä on vastassa lähes umpipuu metsä jos sitä ei hakata välillä.

    1000 vuoden päästä turvetta on suolla n. 1m enemmän.

    Johtuisikohan tuo siitä että metsä on uusiutuva ja turvesuo ei. Metsä on hyvä hiilinielu, suo on hyvä hiilivarasto.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puukilla muuten hirmu hieno laskelma mutta siinä on sama puute jonka itsekin huomasin tehneeni: en huomioinut metsien hakkuita. Tosin voi bruttosidontaakin verrata, mutta bruttokasvu – hakkuut on toinen tapa. Jos huomioidaan metsistä vain hiilinielu, tilanne tasoittuu oleellisesti, mutta metsä voittaa edelleen, varsinkin kun metsään jäävissä kasvavissa puissa on myös juuret ja latvus, toinen puoli lisää runkopuuhun.

    Puuki

    Hiilitaseeseen pitää laskea puutuotteiden ja fossiilisia (enemmän hiiltä ja luonnonvaroja kuluttavien) korvaavien tuotteiden vaikutus myös.  Myös kasvatuspuiden ym. kasvuston karikkeesta ym. jää osa maaperään hiilivarastoksi.  Juuret ja latvukset kerää tosiaankin hiiltä toisen mokoman runkopuun lisäksi.      Niillä perusteilla voi ajatella runkopuun kasvun bruttosidonnan olevan  vähintään oikean suuntainen.

Esillä 10 vastausta, 4,321 - 4,330 (kaikkiaan 4,829)