› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 8,571 vastausta, 159 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten KurkiKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 471 - 480 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 47 48 49 … 855 856 857

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Tolopainen Tolopainen 16.2.2019, 09:50

    Kun jäätiköt sulavat meriin tulee suolatonta vettä, olen ottanut tuonkin huomioon, vähäsuolainen vesi on pinnassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.2.2019, 10:03

    Kiitos Rane2 hyvästä linkistä. Oma valistumaton arvioni ja Mäkilän (2010) arvio ovat yhtäpitävät, eli keskimäärin turpeen kertyminen ja käyttö ovat olleet samaa kertaluokkaa vuosittain. Tulevaisuus on epävarma, eli mitä ilmastonmuutos tekee soille. Ennallistamalla niitä ja käytöstä poistuneita turpeentuotantoalueita voidaan turpeen kasvua kuitenkin hieman kiihdyttää.

    Linkin esitelmässä oli hienosti eritelty hiilitaseen muutokset pitkällä aikavälillä. Tase on hieman positiivinen, eli metsiin ja maaperään on sitoutunut hieman enemmän hiiltä kuin mitä turvealueiden myllääminen on hajottanut. Kuitenkin ilman ihmistoimintaa, turvemaiden saldo olisi ollut jopa kymmenen kertaa parempi hiilen sidonta. Onneksi hiilen ilmoille päästämisestä ei ole rangaistu Suomea, joka on repinyt turvemaistaan elantoa viime vuosikymmeninä.

    sitolkka 16.2.2019, 10:11

    Mikä ihmeen velvollisuus meillä on soistua ilmaston takia? Parasta soiden ennallistamista on poistaa niistä turve kokonaan ja saattaa ne siihen tilaan missä olivat jääkauden jälkeen. Alkaahan niissä puu taas kasvaa.

    Tolopainen Tolopainen 16.2.2019, 10:11

    Ei öljynporauksestakaan ketää rangaista eikä Saksaa ruskohiilen valtavasta louhinnasta, kyllä se Suomen turpeenpoltto on hyvin pientä kansainvälisessä mittakaavassa.

    Puuki 16.2.2019, 10:48

    Eikös sitä turpeen käyttöä verrata yleensä hiilen käyttöön.  Turvetta on tullut lisää saman verran kuin sitä on käytetty.   Kivihiili ei uusiudu käytännössä ollenkaan, siinä ero. Tuolla linkin sivulla oli selostettu, että <100 vuotta sitten syntynyt turve voidaan  ajatella kuuluvan uusiutuviin eikä uusiutumattomaan vanhempiin org.aineisiin.   Sitä ”uudempaa” turvetta oli Suomessa 1 mrd m³.

    Turvetta näytti tulevan lisää soilla keskimäärin sen 0,5 mm /v.  Sammalen kasvu siis nopeampaa.

    Ennallistaminen on nyt muotia, mutta toimiiko se sitten kuten lupaillaan eli vähentää kasvihuonekaasupäästöjä tehokkaasti ?   Minusta vaikuttaa , että ei toimi  ellei tehdä juuri oikealla tavalla ja vain sille sopivilla kohteilla .   Metaani on yli 20 kertaa haitallisempi kuin CO2  ennen hajoamistaan (12v.) . Nythän piti olla kova kiire vähentää kasvihuonekaasujen tuottamista (jos oletetaan että pitää paikkaansa ja juuri niistä johtuu liiallinen lämmön nousu).

    Esim. koivun kasvatus entisillä turvesoilla lisää hiilen sitoutumista kiertoaikana n. 80-100 t/ha. Samassa ajassa hiiltä ei ehdi kertyä turpeeseen  ennallistetulla alueella läheskään yhtä paljon.

     

    Kurki Kurki 16.2.2019, 16:57

    Tuolla jotain suon kasvusta ja käytöstä.

    https://docplayer.fi/24871284-Soiden-hiilivarastojen-kehitys.html

    Linkin tiedot vuodelta 2010. Turpeentuotanto on pudonnut tuosta puoleen tai enemmän viime vuosina.

     

     

     

    Kurki Kurki 16.2.2019, 17:03

    Puuki kirjoittaa asiaa.

    Tuota ei kuule ilmastöhörhöiltä, jonka tunistaa jo asenteesta.

    uudehko metsänomistaja 18.2.2019, 00:19

    Mielestäni idea Saharan muuttamiseksi metsäksi tai ainakin kasvavaksi maastoksi ansaitsisi huomiota. Kaikki kasvava toimii hiilinieluna. ja varastoi hiiltä niin kauan kuin se säilyy ehjänä.

    Saharan metsittämiseksi on esitetty periaatteessa toteutuskelpoinen systeemi. Rakennetaan sinne aurinkopaneleista voimalaitoksia. Aurinkoa kuulemma siellä riittää.

    Rakennetaan meren läheisyyteen monivaihehaihduttamoja, joilla haihdutetaan merivedestä (likimain) suolatonta vettä. Energia noihin haihduttamopihin otetaan em aurinkovoimaloista. Johdetaan vesi autiomaahan ja istutetaan sopivia kasveja (puita)  hyödyntämään tuota kosteaa kasvualustaa. Niin syntyy puhdasta uutta hiilinielua, eikä mitään nykykasvillisuuden korvaavaa kopiota. Merivettä on löytynee riittävästi.

    Mitään erityisen kalliita raaka-aineita toiminta ei tarvitse , vain aurinkoa ja vettä. Automatisoituna toiminta on helppoa. Lähinnä tarvittavien pumppujen huoltoa. Tälläisiä laitoksia tarvitaan tietysti kymmeniä ja kymmeniä sopiviin helposti löydettäviin paikkoihin. Suuri lukumäärä mahdollistaa standardisoinnin ja halventaa laitteistojen toimitukset sarjatuotannoksi.

    Vähintä, mitä asialle nyt tulisi tehdä on asialliset laskelmat laitteistoista ja käyttökuluista. Saattaa olla, että hinta on varsin korkea, mutta ei ole halpaa autoilusta tai paperin valmistuksesta luopuminenkaan. Lisäbonuksena tulisi se, että ehkäpä afrikkalaisten pakolaisten maastamuutto pienenisi oleellisesti ja Eurooppa säästyisi kansainvaellukselta.

     

     

    Aurinkokennotekniikka on kehittynyt paljon viime vuosina. Sähkön muunto halutunlaiseksi on myös kehittynyt viime aikoina. Monivaihehaihdutuksen tekniikka on varsin tuttua ja tunnettua.

     

    Visakallo Visakallo 18.2.2019, 07:16

    Jo Isä Aurinkoinen aikoinaan suunnitteli Siperian jokien virtauksen kääntämistä. Tulivat siihen tulokseen, että toimella olisi ollut arvaamattomat seuraukset ilmastoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.2.2019, 09:20

    ”uudehko metsänomistaja” on oikealla asialla. Trooppisen metsänhoidon asiantuntijat (mm. Markku Kanninen) ovat kyllä olleet sitä mieltä, että Sahara ei ole otollisin paikka aloittaa metsityksiä, vaan sellaiset alueet joista maannos ei puutu kokonaan ja jossa sadanta on hieman suurempi. Tällaisia laajoja harvapuustoisia ja pensaikkoisia alueita löytyy esim. Saharan ja keskileveysasteiden sademetsien väliltä runsaasti.

    Toinen kannatettava kehitys on se mitä Intiassa on jo aloitettu, eli puiden istuttaminen maatalousmaille. Kun puusto varjostaa ravintokasveja, niiden sadot paranevat ja samalla saadaan maahan lisää kariketta ja maaperä paranee. Puulajit on valittava huolella (mieluiten alkuperäislajeista eikä tuontilajeista), jotta ne tuottavat sitä mitä halutaan, polttopuuta, hedelmiä, varjostusta jne. Esimerkiksi eukalyptus ei sovi ”agroforestryyn”.

    Metsälehden uutisissa kerrotaan että kasvumalleihin sisältyy epävarmuuksia kun pyritään ennustamaan metsien hiilinielua v. 2030 jälkeen.

    Metsien kasvumallien tuloksissa iso hajonta –”Näiden perusteella politiikan tekeminen on epävarmaa”

Esillä 10 vastausta, 471 - 480 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 47 48 49 … 855 856 857