Metsien kasvumallien tuloksissa iso hajonta –”Näiden perusteella politiikan tekeminen on epävarmaa”

Ilmastopaneeli vertaili kuuden eri metsien kasvumallin tuottamia ennusteita.

Metsien kehitystä kuvaavien kasvumallien tuottamat kasvuennusteet puuston ja metsien hiilinielun kehityksestä poikkeavat toisistaan merkittävästi, Ilmastopaneelin tuore selvitys kertoo. Epävarmuus metsien hiilinielujen kehityksestä onkin suuri.

”Kun mallit tuottavat jopa laadullisesti erilaisia ennusteita, on politiikan tekeminen niiden perusteella epävarmaa”, selvitystä tekemässä ollut tutkija Tuomo Kalliokoski arvioi.

Selvityksessä vertailtiin kuutta eri kasvumallia (mukana muun muassa Luonnonvarakeskuksen Mela-malli) kolmella eri hakkuuvaihtoehdolla – 40 miljoonaa kuutiota, 80 miljoonaa (ilmasto- ja energiastrategian mukainen) ja 85 miljoonaa kuutiota vuodessa (suurin kestävä).

Tarkastelut ulottuivat mallista riippuen joko vuoteen 2065 tai 2100. Merkillepantavaa kuitenkin oli, että ennusteiden epävarmuudet säilyivät kohtuullisina vain vuoteen 2030 saakka.

Mallit ennustivat yhtenäisesti 40 miljoonan kuution hakkuilla suurimman hiilivaraston ja -nielun.  Suuremmilla hakkuumäärillä hiilivarasto kasvoi vielä melko yhtenäisesti, mutta hiilinielun kehityksessä oli reipasta hajontaa.

Puuston kasvua koskevat ennusteet poikkesivat merkittävästi toisistaan, etenkin 40 miljoonan kuution hakkuissa: toisissa malleissa kasvu kiihtyi, joissakin laski.

Epävarmuutta lisäsi sekin, että kun laskemissa huomioitiin ilmastonmuutoksen vaikutusta, tulosten hajonta kasvoi huomattavasti.

”Tästä olen tutkijana huolissani”, Kalliokoski totesi.

Kalliokosken mukaan mallit olivat erilaisia, eikä niitä voi laittaa paremmuusjärjestykseen.

Tarkasteltava koko maankäyttösektoria

Ilmastopaneeli kaipaakin lisäpanoksia mallien kehittämiseen. Olennaista esimerkiksi on, että eri tutkijoiden ja tutkimuslaitoksen käyttämät mallit olisivat avoimia, jotta niiden tieteellinen arviointi helpottuisi.

”Pitäisi miettiä, miten epävarmuutta saadaan pienennettyä”, Ilmastopaneelin jäsen, professori Markku Kanninen sanoi.

Hän korosti myös, että maankäyttösektoria tulisi tarkastella kokonaisuutena. Metsä on vain osa sitä, maatalous ja turvetuotanto ovat merkittäviä päästölähteitä.

 

 

Kommentit (1)

  1. Ihmetyttää, ettei tutkittu myös sellaista skenaariota, että hakattaisiinkin 120 miljoonaa m3. Sehän on paljon realistisempi malli kuin 40 miljoonaa m3, mikä johtaisi Suomen metsäteollisuuden ja myös hiljalleen suuren osan metalli- ja kemianteollisuutta alasajoon ja päästöjen lisääntymiseen muualla.

    Oliko kenties ”tutkijoiden” huoli, että saattaisi tulla epätoivottuja tuloksia. Todellisuudessa tarvitsemme erittäin voimakkaita harvennushakkuita, jotta nyt riukuuntumisvaarassa olevat nuoret metsät saataisiin pelastettua hyvään kasvukuntoon. Jatkossa tarvitsemme myös runsaita uudistushakkuita, jotta kasvuvoimansa harventamattomuuden vuoksi jo menettäneet alueet saataisiin jatkossa hyvän hoidon tuloksena tuottamaan kunnon metsiä.

Luonto Luonto

Artikkelit

Kuvat