Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,821 - 4,830 (kaikkiaan 6,450)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lauri Hetemäki kirjoittaa MaasTullissa.

    ”Metsäekologien mukaan metsien hiilinielut eivät voi toimia ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien keskeisenä pilarina ilman fossiilisten hiilidioksidipäästöjen jyrkkää vähentämistä ja metsänhoidon muuttamista. He perustelevat näkemystään sillä, että lisääntyvät fossiilipäästöt johtavat väistämättä lisääntyviin metsätuhoihin. Eli metsät eivät olekaan ilmastopelastajia, vaan joutuvat ilmastonmuutoksen uhreiksi lisääntyvien metsätuhojen vuoksi. Siksi ykköstavoitteen tulee olla kaikkien fossiilisten päästöjen vähentäminen.

    Metsien kyky tarjota jatkossa ilmastoratkaisuja perustuu niiden pitkän aikavälin sopeutumiskykyyn eli resilienssiin. Toisin sanoen kestävyyteen kohdata lämpenevä ilmasto ja metsätuhot, kuten kuivuus, kirjanpainajatuhot ja myrskyt.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/d4c5ff9e-9038-4335-aedd-96f2b181526d

    Kurki

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009317578.html

    Tähän Hesarin keskusteluun olen yrittänyt lähettää tätä Pekka Puuntuottajan videota jo ainakin 5 kertaa eilen ja tänään nällä sanoilla.

    Aki Ikonen näyttää löytäneet samat EUn metsien suojeluokat MCPFE1,1..1,3 ja MCPFE 2.

    Pekka Puuntuottajan video EU-maiden metsien suojelualasta lötyy haulla:Yli puolet Euroopan tiukasti suojelluista metsistä on Suomessa”

    Kohta alkaa tuntua siltä, että video on liian tulenarkaa informaatiota  Hesarille.

    Timppa

    Tämä ei kelvannut Hesarille siihen Vuokon juttuun:

    Nyt agendalla on hiilensidonta.  Hiiltä pitäisikin saada pois ilmakehästä.  Sehän on selvä.  Minulle ei kuitenkaan ole selvinnyt, millainen lainsäädäntö määrää Suomessa, että metsänomistajan tehtävänä on poistaa ilmakehästä toisten  sinne päästämä hiili.  Kyllä mielestäni saastuttajan tehtävä on huolehtia, että saasteet poistetaan.  Kerätään se piipun päästä vai metsitetäänkö autiomaita, se on saastuttajan vastuulla.

    Täällä monet kirjoittajat ovat huolissaan siitä, että puuta päätyy vessapaperiksi.  Joko he ovat siirtyneet käyttämään sormea pyyhkimiseen?

    Kyllä metsänomistajan tehtävä on hyödyntää fotosynteesiä ja tuottaa raaka-ainetta moninaisiin hyödyllisiin tuotteisiin.  Samalla saadaan talteen korkealaatuista energiaa ja korvataan fossiilisilla tuotettuja materiaaleja.  Pidetään kirkkaana mielessä, ettei tämä yhteiskunta pyöri ilman metsäteollisuustuotteita.   Ei sellaista ”vegaania” löydy, joka normaalielämässä pystyisi päiväävään olemaan ilman metsäteollisuustuotteita. 

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jospa ne vielä ilmestyvät – onhan nuo ihan asiallisia kommentteja. Assistenteilla voi olla ruuhkaa, paljon kommentteja jonossa.

    Jean S

    Niin siis jääkauden jälkeenhän ainakin suuri osa Suomesta on kai ollut kivennäismaapintainen, ja sitten sen päälle on sitten kertynyt vuosituhansien aikana metsämaan humuskerros (=”hiiltä”), huonokasvuisilla kallioilla vähemmän ja lehdoissa enemmän. Päätehakkuu ja maanmuokkaustyypit tietysti saavat aikaan sen, että tämä humuskerros osittain rikkoutuu ja valo- ja kosteusolosuhteiden muututtua se ja sen päällä oleva karike lahoaa. Maanmuokkaus siis vapauttaa humuksen ja karikkeen lahotessa ravinteita uusien puiden (ja horsman ja vatun) käyttöön ja muuttaa niitä maaperän lämpöolosuhteita, mikä kai käytännössä liittyy samaan asiaan.

    Tosiaan kun kevät koittaa, niin toivoisin, että Timppa menisi sinne Pyhään-Häkkiin retkelle lapion kanssa (se tosin lienee laitonta, mutta ei siitä kiinni jää) ja selvittelisi, miten paksulti sellaisessa ihannoidussa ikimetsässä tätä humuskerrosta on ja onko siinä minkä verran eroa hoidettuun talousmetsään samanlaisella kasvupaikalla.

    Se on sinänsä mielenkiintoinen kysymys, että mihin se aiemmin kertynyt turvekerros on jääkausien yhteydessä mennyt. Pintakerrosten myllerryksen myötä jotain on varmaan jäänyt pinnan alle ja muuttunut joksikin kiveksi tms., ja pintaan jäänyt tavara on varmaan osittain lahonnut tai alavalle paikalle jäädessään päätynyt suon pohjaan.

    Kurki

    https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kausi#/media/Tiedosto:Northern_icesheet_hg.png

    Viime jääkausi vei turpeen Etelä-Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan ja siinä samalla sekoitti kivennnäismaiden kanssa sen hedelmalliseksi mustaksi mullaksi.

    Suomessa on ennen keinolannoitteita peltoja paranneltu siirtämällä turvetta savipelloille ja savea turvepelloille. Suometsien ojanvarret kasvavat hyvin, jos turvekerroksen alla on savisekaista kivennäismaata ja nostaa sitä molemmin puolin ojaa.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Valdai-j%C3%A4%C3%A4kausi

    Tomperi

    Tosiaan, mitä Kurki löysit tiedon että näillä lakeuksilla oli turvetta ennen edellistä jääkautta?  Kiinnostuin kyllä vilpittömästi.

    kaapo123

    No metsät,suojelumetsätkin elävät vain 500 v ja lahovat.Harvat puut elää 3000–10 000 v.Puu vanhetessaan sitoo hiiltä huonosti ja lahoaa ja luovuttaa takasi hiiltä.Kiviaines luonnossa rapautuu ja sisältää hiiltä

    Kurki

    Tomperille.

    Miksi Eem-interglasiaalilla ei olisi ollut turvetta jopa enemmän kuin kykyisellä, kun oli lämpimämpääkin ja kosteuttakin riitti.

    Timppa

    Helsingissä on käynnissä keskustelu Myllypuroon Matokallion paikalle kaavaillun  jättimäiseen pikaluisteluhallin paikasta.  Hävittäisi sieltä viimeisen metsän.

    Entinen luistelutähti Susanna Rahkamo kirjoitti Hesarin lukijan palstalle hallihanketta puoltavan mielipiteen.  Otin tapani mukaan osaa keskusteluun:

    On tullut aika, jolloin tulee tehdä valintoja. Kuinka ilmastokymystä ratkaistaan, kun jatkuvasti rakennetaan uusia halleja ja niihin ajellaan autoilla pitkien matkojen päästä.
    Entä miten vähentyvä aktiiviväestö pystyy ylläpitämään jatkuvasti lisääntyvää rakennuskantaa, jonka ylläpito sekin on poissa lisäarvoa tuottavasta työstä, jota tarvitaan, jotta perusasiat koulutus, terveys ja turvallisuus pystytään edes jollain tavoin hoitamaan.

    Ei ole minkäänlaista tarvetta hankkia uusia rasituksia yhteiskunnalle. Käytetään varat koko kansaa hyödyttäviin tarkoituksiin. Pikaluistelu ei sitä ole. Pistesija jossain kansainvälisessä kilpailussa ei sitä ole. Ajattelepa Susanna vanhuksia, joiden olot ovat monesti surkeat. Oletko tosiaan sitä mieltä, että tuollainen halli on tärkeämpi kuin heidän olot.

    Sain kyllä hyvin tykkäyksiä.  Hankkeen puolustajat ovat olleet tietysti, hyvin ymmärretävästi, vaisuja.  Olin lähettänyt ”lukijan mielipiteisiin” ennen tuota Rahkamon koijoitusta oman kirjoitukseni, jossa käsittelin em teemja.  Ei ole ainakaan vielä julkaistu.

Esillä 10 vastausta, 4,821 - 4,830 (kaikkiaan 6,450)