› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,871 - 4,880 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 487 488 489 … 646 647 648

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 3.2.2023, 08:47

    Vielä näihin eri mittareihin ja laskelmiin.

    Ehkä tässä hiilinielujen ja soiden päästöjen muutosten hämmennyksessä kannattaa pitää mielessä laskelmien rajoitukset, kuten Tomperi edellä muistutti. Perusperiaate olisi sen tapainen, että samalla menetelmällä tehdyt peräkkäiset mittaukset ovat vertailukelpoiset. Samasta ilmiöstä eri menetelmällä tehdyt mittaukset ja laskelmat ovat heikommin vertailukelpoiset. Siksi esim. hiilinielujen aikasarja piti laskea uudelleen aina vuoteen 1990 saakka, kun menetelmä muuttui olennaisesti.

    Näkisin siis että vaikkapa meidän uhanalaisarviointimme tai suojeltujen metsien pinta-alamme on ensi sijassa vertailukelpoinen itsensä kanssa. EU:n tasolla on yritetty saattaa pinta-alojen määrittelyjä yhdenmukaisiksi, mutta vieläkään ei tässä olla ihan maalissa.

    Eri mittarit ovat siis eri näkökulmia samaan asiaan ja pitempään käytettyinä ne kertovat suunnan mihin ollaan menossa. BII voi sopia eri maiden karkeaan vertailuun ja suunnan seuraamiseen, mutta ei jonkin tietyn maan monimuotoisuuspolitiikan hyvyyden mittariksi maan sisällä.

    Samaan tapaan pyörrekovarianssi on ehkä nähtävä ensi sijassa ilmastomalleihin ja muuhun ekosysteemien tutkimukseen seuranta-aineistoa tuottavana menetelmänä. Sen vahvuus on siinä että se pystyy jatkuvatoimiseen mittaukseen ja sillä saadaan aineistosta irti kasvillisuuden vaikutus kun tehdään mittauksia eri korkeuksilta ilmakehästä.

    Kurki 3.2.2023, 09:24

    Eihän kaikki palstalla olevat edes hyväksy sitä että lähes kaikki suomessa vuosittain hakatusta puusta on hiilidioksina ilmassa, nopeammin maahna jääneet hakkuutähteet.

    Kuka ei hyväksy?

    Suomen vuotuista hakkuusäästöä laskettaessa, poistumassa kaikki kuollut biomassa katsotaan vapauttavan hiilensä samana vuonna.

    Hakkuusäästöön jää taas kaikki elävä biomassan hiili, josta hiilinielu lasketaan.

    Lisäksi poistumasta hiilinieluun lasketaan jonkin verran nieluja karikeesta (kuolleet hakkuutähteet, kannot ja juuret) sekä pitempiaikaisesta puutavarasta ( hirret ja puutavara).

    Visakallo Visakallo 3.2.2023, 11:25

    Nämä hiilinieluasiat johtavat joskus aika vaikeiden valintojen eteen. Minulla on tarkoitus muuttaa muutama vanha mutahauta-alue kosteikoiksi. Asia olisi yksinkertaisempi, jos ko. alueilla ei olisi puustoa. Mutahautojen väliset kannakset ovat kasvaneet melkoisen määrän tukkipuun kokoisia mäntyjä. Nämä joudutaan nyt poistamaan, jotta kannakset voidaan avata ja saada vedet ohjattua alueelle. Teen melkoisen ilmastosynnin hakkauttamalla hiilinielut ja -varastot pois. Riittääkö kosteikon avulla tehtävä monimuotoisuushyve korvaamaan ilmastosyntini? Aikaisemmin muutin vastaavan mutahauta-alueen tasaiseksi metsämaapohjaksi täyttämällä mutahaudat kannaksien kannoilla ja maa-aineksella. Nyt siellä kasvaa tilan nopeakasvuisin 15 vuotias istutuskuusikko. Ollaanko siinä synnin, vaiko hyveen puolella?

    Tomperi 3.2.2023, 12:14

    Puuthan ovat lähes kauttaaltaan kuollutta massaa. Lasketaanko tosiaan koko kuollut massa jo samana vuonna olevan ilmakehässä. Olen lukenut laskelman että paperipuusta lähes kaikki olisi vasta viidessä vuodessa, itse luulen että se on hieman tuo viisivuotta liian lyhyt aika koska aina sitä osa paperiista ajautuu hitaasti hajoaviin olosuhteisiin.

    Nostokoukku 3.2.2023, 12:24

    Visainen kysymys, tosiaan. Pääasia varmaan, että kaadat puut akkusahalla, jonka lataat tuulisähköllä. Jos kaivuria käytät, vaadi että tankissa on vihreällä sähköllä tuotettua vihreän vedyn avulla valmistettua vihreää metanolia. Viisainta olisi jättää puut pystyyn ja täyttää kuopat vedellä pumppaamalla. Vihreällä metanolilla tankatulla agrekaatilla vesipumppua pyörittäen. Kun altaat on täynnä, voitkin hurauttaa junbojetillä Thaimaaseen lomalle pariksi viikoksi. Ja ihan puhtaalla omallatunnolla, olet mutakuoppatoiminnallasi kompensoinut lentosi. Ja maailma pelastuu!!!

    Visakallo Visakallo 3.2.2023, 15:08

    Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, minulle tarjotaan nyt melko isoa yhteiskunnan tukea tehdä ilmastosynti rakentamalla kosteikko. Sen aikaisemman alueen muutin 15 vuotta sitten nopeakasvuiseksi kuusikoksi ja hyväksi hiilinieluksi omalla kustannuksellani.

    Puuki 3.2.2023, 15:16

    Jätä puut kasvamaan ja anna kosteikon tulla mutakoloihin itekseen jos on tullakseen,

    Nostokoukku 3.2.2023, 15:23

    Pajuahan tuollaiset mutakuopat alkavat herkästi työntämään. Ja nopeasti tulee massaa johon hiiltä nielevät. Paljon nopeammin kuin kuusentaimet.

    Visakallo Visakallo 3.2.2023, 15:34

    Ei niihin kuoppiin ole pajua vielä tullut viimeiseen 70 vuoteen. Kuopat ovat nyt kuivia, eli vedenpintaa pitää alueella nostaa reilusti, jotta kosteikko syntyy.

    Scientist Scientist 3.2.2023, 18:53

    Jos Suomi joutuu joskus 2030 jälkeen jotakin metsistään EU:lle maksamaan, on Luke paljon vartijana. Ei käy kateeksi, varmaan ovat tehneet parhaansa. Eri tutkijoilla näyttää myös olevan erilaisia käsityksiä. Muuttaneet laskentamenetelmiä ja keksineet uuden maaperän mallinnuksiin liittyvän nielun 4.5 milj CO2 tonnia. Se ei ollut tiedossa kun Suomen tavoittesita sovittiin. Se perustuu mallinnukseen ja lisäksi se on kovin epätarkka (luottamusväli plus/miinus 80%). Yleensäkin vmi mittaustiedon ja maaperän mallinuksen yhdistäminen on kyseenalaista. Ilman hiilidioksidivuota mittaava pyörrekovarianssimenetelmä näyttää tuottavan suuremman nielun, kun puuttuvia kohtia käsitellään uudella paremmalla tilastollisella menetelmällä.

    Jos suoperäinen maa muutetaan ojituksella metaanilähteestä hiilidioksidilähteeksi, eikö tällöin metaanin kasvihuonevaikutus pitäisi vähentää  hiilidioksidin kasvihuonevaikutuksesta ? Maaperä voi helposti muuttua päästölähteestä nieluksi ja päinvastoin. Erityisesti silloin kun hiilitase on pieni. Kaatopaikoilla metaani poltetaan soihdulla hiilidioksidiksi ympäristösyihin vedoten !

Esillä 10 vastausta, 4,871 - 4,880 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 487 488 489 … 646 647 648