› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 8,571 vastausta, 159 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten KurkiKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 481 - 490 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 48 49 50 … 855 856 857

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • sitolkka 18.2.2019, 13:40

    Visakallo on oikeassa. Saharan metsittämisellä voisi olla arvaamattomia vaikutuksia luontoon, mikäli se onnistuisi. Eiköhän me ole jo muutettu luontoa ihan tarpeeksi. Tässä ilmastovouhotuksessa mennään helposti ojasta allikkoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.2.2019, 08:58

    Metsittämisen vaikutukset ovat lähes aina positiivisia, jos käytetään paikallisia puulajeja ja jos paikalla on alun perin ollut metsää. Ei tule oikein mieleen yhtään päinvastaista tapausta. Britit voivat olla toista mieltä, kun he ovat kiintyneet kanervaisiin nummimaisemiinsa.

    Suomessa voitaisiin vaikka linjata, että hakkuita nostetaan metsien kasvun nousun tahdissa niin että hiilinielu (kasvu – poistuma) pysyy vähintään nykyisen suuruisena. Sitten laitetaan panoksia kasvun nostamiseen ja hyvään metsänhoitoon. Sellainen vinkki metsäteollisuuden suuntaan, että hyvä kuitupuun hinta innostaisi lisäämään välttämättömiä harvennushakkuita.

    Ilmastopaneeli mainitsee hirvet tuoreessa metsätuhoraportissaan merkittävänä tuhonaiheuttajana. Tämä antaa toivoa siitä että hirvieläinpolitiikkaan voisi olla tulossa muutosta. Metsätuhot ja luonnonpoistuma ovat merkittävä epävarmuustekijä hiilinielujen mallilaskelmissa.

    https://www.ilmastopaneeli.fi/tiedotteet/suomen-ilmastopaneeli-talvimyrskytuhot-kasvavat-suomessa-metsatuhojen-laajuus-voi-olla-tulevaisuudessa-jopa-kymmenia-miljoonia-kuutioita/

    Puuki 19.2.2019, 09:29

    Saharan hiekkadyyneillä ei pysty metsiä kasvattamaan .  Mutta kuten jo tulikin esille, niin moneen muuhun paikkaan kyllä onnistuisi.  Esim. Israelissa kasvatetaan puita aavikoilla maanalaisen  tihkukastelun avulla .

    Timppa 19.2.2019, 09:30

    ”. Sellainen vinkki metsäteollisuuden suuntaan, että hyvä kuitupuun hinta innostaisi lisäämään välttämättömiä harvennushakkuita.”

    Ei metsäteollisuus hakkaa yhtään enempää kuin tehtaat tarvitsevat.  Haluavat pitää kuitenkin muitakin hankintakohteita kuin Suomen metsät.  Niin minäkin konsernijohtajana tekisin.  Hakkuiden lisäämiseen tarvitaan uutta tehdaskapasiteettia.  Tuon ilmastopanelin skenaariot eivät taida oikein innostaa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.2.2019, 09:37

    Tietenkin investointipäätöksiä tehtäessä puun tarjonta ja hinta ovat tärkeitä. Suomella on muitakin etuja investointiympäristönä kuten vakaus ja hyvä infrastruktuuri. Uskoisin että uusia laitoksia tulee mutta maltillisessa tahdissa.

    Puuki Viherketjussa: ”Jotain poikkitieteellisempää analyysiä toivoisi tuohon hiilinielujuttuun  tehtävän.” Kyllä näitä tehdään: Suomen Ympäristökeskus, Sitra, VTT ynnä muut. Näillä ei kuitenkaan pystytä ainakaan helposti vastaamaan vaikkapa siihen kysymykseen, mikä on maassamme suurin kestävä hakkuutaso tulevaisuudessa. Kestävällä tarkoitan sekä ekologisesti, sosiaalisesti että taloudellisesti kestävää, ei pelkästään puuntuotannollisesti kestävää.

    Metsuri motokuski 19.2.2019, 09:40

    Voitaisiinko harkita että nyt maatalouskäytön ulkopuolella olevat pellot olisi metsitettävä uudelleen. Noita käyttämättömiä peltoja on paljon ja pellothan yleisesti raivattiin parhaimpiin kasvupaikkoihin. Ensimmäinen puusukupolvihan menee pieleen ihan järjestäin mutta jo seuraavalla sukupolvella meneekin jo paremmin kun ravinnevääristymä korjaantuu. Minusta tuo metsitysvelvollisuus voisi olla soranottoon liittyvä entistämisvelvoite.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.2.2019, 09:45

    Muistelen nähneeni kaavailuja maatalousmaiden metsityksen tukemiseen. Sen näkee sitten mitä seuraava hallitus tekee. Viljavuustutkimus ja terveyslannoitus turvaisivat sen ensimmäisen puusukupolven kasvun. Peltojen raivaamisintoa (lannan levitystä varten) pitäisi myös hillitä, erityisesti turvemaille. Ylimääräinen lanta pitäisi käsitellä biokaasuksi ja kiintoaine kaupalliseksi lannoitteeksi.

    Puuki 19.2.2019, 09:45

    Näillä ei kuitenkaan pystytä ainakaan helposti vastaamaan vaikkapa siihen kysymykseen, mikä on maassamme suurin kestävä hakkuutaso tulevaisuudessa. Kestävällä tarkoitan sekä ekologisesti, sosiaalisesti että taloudellisesti kestävää, ei pelkästään puuntuotannollisesti kestävää.

    Pelkästään yhden maan hiilinieluvaikutuksen arvioimisella ei pystytä noihin vastaamaan senkään vertaa.

    Planter Planter 19.2.2019, 09:48

    Ehkä ensimmäinen askel olisi, että uudistusalat pystyisi metsittämään uudelleen. Laitan tähänkin ketjuun Södran kuvan, josta näkee miten kuusi kasvaa ja kaksi aidattua aluetta kasvaa, mutta aitausten ulkopuolinen alue on kaluttu paljaaksi, ei häävi hiilinielu.

     

    https://imagebank.sodra.com/fotoweb/embed/2018/02/dfd2b7668d514058856b6b13cdd5c2c3.jpg

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.2.2019, 09:55

    Kiitos Planter. Mitähän tuossa kuvan oikeassa alareunassa kasvaa, kun on noin vaaleaa, lehtikuusta?

    Investoinnit eivät ole jäissä. MT 14.2. ”Boreal Bioref, KaiCell Fibers, Stora Enso ja Metsäliitto kertoivat suunnitelmiensa etenemisestä Lapin metsätalouspäivillä. Kemijärven hanke odottaa ympäristölupapäätöstä huhtikuulle.”

Esillä 10 vastausta, 481 - 490 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 48 49 50 … 855 856 857