Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 6,495)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Planter Planter

    Kuuseksi oletin nuo oikean reunan puut. Koivuissa ei ole lehtiä, joten lehtikuusen neulasetkin olisivat pudonneet tai ainakin keltaisia.

    Puuki

    Onko tuo 3. alue (oik. alareuna) sähköaidan takana ?

    Hiilinielun kerryttämiseen pitäisi saada tukea. Aitauskustannukset kokonaan hiilinielun kerryttämisrahastosta valtiolta. Päästömaksujen perimisen looginen vastine;  kun hiilivarastoja kerätään eikä tuoteta lisää päästöjä.

    Timppa

    Historia kertoo, että Suomen metsät on aikanaan  hakattu säälimättä erilaisiin käyttötarkoituksiin.  Lopputulos on tällä hetkellä nykyiset metsät.  Eivätkö ne täytä noita Annelin esittämiä vaatimuksia.

    Koko tämä metsien hiilinielukeskustelu on aika omituista.  Ymmärrettävää se olisi, jos käyttäisimme metsistä hakattavasta puutavarasta valmistettavat tuotteet omaan käyttöömme.  Nythän me viemme kaiketi yli 90 %.  Keskustelua pitää siis käydä siitä, että onko esimerkiksi Ruotsissa tuotettu sellu ympäristöystävällisempää.  Tai Siperiassa kiinalaisten sahoillaan tuottama sahatavara,  Jos maapallo pelastuu näin tarkastellen, niin sitten meidän pitäisi miettiä.  Nyt ei tarvitse miettiä eikä suomalaisten hävetä.

    Eihän mikään 80 tai 85 miljoonaa m3 hakkuita voi olla mikään katto.  Tarkastelupohjana pitää olla se, miten hakkuut vaikuttavat tulevaisuuden metsien kasvuun.  Voi olla, että lyhtyaikaisesti on viisasta hakata jopa kasvua enemmän, jotta turvattaisiin jatkossa hyvä kasvu.  Näinhän tehtiin sotien jälkeen, mikä on osaltaan vauhdittanut nykymetsien kasvua.  Resurssejahan Suomen metsissä on.  Senhän jokainen näkee.

    Valitettavasti keskustelua käydään paljolti ”metsätalibanien” ehdoilla puolustusministeriä siteeraten.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timppa on täsmälleen oikeassa: pitkän ajan kasvun maksimointi voi vaatia joskus kasvun ylittäviä hakkuita. Ne ovat kuitenkin pois asialistalta lähivuosina, kun koetetaan torjua ilmastonmuutosta juuri nyt. Ymmärrän senkin pointin, että Suomen hakkuut pitäisi maksimoida fossiilisten tuotteiden käytön minimoimiseksi maapallolla. Suomen metsät ovat kuitenkin niin pieni osuus maailman puuntuotannosta, että emme millään saa aikaan kovin suurta vaikutusta, vaikka meillä hakattaisiin jonkin kestävyysmuuttujan kannalta kestämättömästi. Mielestäni siis kannattaisi kuitenkin välttää osaoptimointia, ja sen sijaan tuottaa metsissä muutakin kuin puuta, eli maksimoida yhteiskunnan kokonaishyöty. Tämä näkyy hyvin keskusteltaessa siitä, mikä on Metsähallituksen sopiva hakkuutaso.

    Timppa

    En kyllä ymmärrä sitä, miten metsien positiivinen sosiaalinen vaikutus heikentyisi, jos hakattaisiin enemmän.  Päinvastoin.  Maakuntiin tulisi entistä enemmän työpaikkoja.  Itä-Suomen autioitumiskehitys ainakin hidastuisi.   Siellä jo nyt olevat asunnot säilyisivät asuttuina.  Sinnekin syntyisi positiivista itseään ruokkivaa kehitystä ja asumisen edellytykset säilyisivät parempina.    Luonnonvaroja säästyisi, kun ei koko Suomea asutettaisi ruuhkaisiin kaupunkeihin.  Tämä olisi sitä positiivista sosiaalista kehitystä, jota saavutettaisiin hakkuita lisäämällä.

    En olisi huolissani myöskään ekologisesta kehityksestä.  Eivät hakkuut hävittäisi metsälajeja sen enempää tai vähempää kuin nykyisetkään hakkuut.  Kuten olemme juuri taas kerran kuulleet, niin hakkaamattomuus saattaa lisätä metsätuhoja.

    Kurki

    Kaikkia metsätuhoja (sienet, tuholaiset, lumi, tuuli) vahentää hyvä metsänhoito. Lisäksi jaksollisen kasvatuksen kahdessa alaharvennuksessa poistetaan huonoimmat ja kasvussa jälkeen jääneitä ja samalla tuholaisten vioittamia puita. Itsellä oli ensiharvennus, jossa poistettiin tyvikoron tartuttamia mäntyjä. Hyvällä metsähoidolla lyhennetään myös metsän kasvuaikaa, jolloin taudinaiheuttajat esim. juurikääpä ei ehdi aiheuttaa arvotappiota siinä määrin kuin pitemmällä kasvuajalla ja vanhoissa metsissä.

    Eli jaksollisessa kasvatuksessa pidetään myös metsien terveyttä yllä, joka pitäää hiilinielun mahdollisimman hyvänä.

    Päätehakkuussa kantojen ja juurten hiilinieluosuudeksi voi laskea kiertoajan runkopuun kasvun, jota voi verrata puutavaran pitempiaikaiseen hiilivarastoon. Luken hiilitaselaskesmassa oli otettu huomioon mainitana ”pitempiaikainen puutavaran hiilivarasto”, mutta kannoista ja juurista ei ollut mitään mainintaa. Puuttuuko se laskelmista? Myös kannot ja juuret pitempiaikaisena hiilivarstona antaa mahdollisuuden lisätä 20..30 vuoden ajanjaksolla hakkuita uudistamalla ja parantamalla huonompia metsämaapohjia, jotka tulevaisuudessa nostaa rukopuunkasvun 150 milj.m3 vuodessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Riippuu varmaan hiilitaselaskelmasta, mutta kyllä pääsääntöisesti kannot ja juuret pidetään mukana.

    pihkatappi pihkatappi

    Kun kyse on maapallon tilasta, pitäisi sopimuksia ja järkeviä päätöksiä tehdä kansakuntien välillä. Mitä hyötyä näistä kotimaisen ilmastopanelin avautumisista kokonaisuudessa on. Jos suomessa on vähempi sellutehtaita, vähentääkö se sellunkulutusta, haluammeko korvata muovia sellulla. Käykö peräti niin että kun puut ovatkin parasta ilmastolle pystyssä, lisäämme öljyn kulutusta maapallolla rajusti? Suomalaisen tutkijan vihreys ei ole mitään uutta, tutut pöllömetsät ovat tärkeämpiä kuin maapallon tila.

    En tietysti ole ihan puolueeton tässä, mutta kuitenkin rehellinen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Käykö peräti niin että kun puut ovatkin parasta ilmastolle pystyssä

    Ei oikein voi käydä näin, koska pystypuusto ei ole pitemmällä aikavälillä pysyvä hiilivarasto, vaan metsätuhot iskevät siihen suurella todennäköisyydellä kiinni.

    pihkatappi pihkatappi

    Tutkijat kuitenkin mieluusti antavat ymmärtää että hakkuut pitäisi vähentää puoleen. Jos tuohon lähdettäisiin, se olisi sama kuin ampuisi tahallaan itseään jalkaan. Ihan turha maksimoida täällä hiilitasetta, pitää saada sellumarkkina vetämään niin että metsänkasvatus kiinnostaa muuallakin. Kokonaisuuteen vaikutetaan parhaiten oikealla esimerkillä, ketä kiinnostaa Suomen valinnat ilmastonäkökulmasta, jos olemme kohta eun hylkiö, kun rahat on loppu.

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 6,495)