<p>Suomi on pulassa ilmastotavoitteidensa kanssa – Tutkijat ehdottavat metsänomistajille uutta korvausta – Kotimaa | HS.fi</p><p>Lisää rahaa metsänomistajille kun ne suojelee metsiään..</p>

Tuota samaa mietin kuin Rane. Jos haluaa tutkia tarkemmin metsien koostumusta Kanadan metsäpaloalueilla, apuna voi käyttää Guardianin uutisen karttaa ja Google Mapsin satelliittikuvia. Niissä näkyy metsä, suo, tundra. Lisäksi voi mennä ajelemaan Street View -kyydillä teitä pitkin.

Kanadan tilastotoimesta varmaan löytyisi tarkempi arvio palaneen puuston määrästä, mutta meille riittänee tuo arvio hiilidioksidipäästöistä – ottaen huomioon että puusta on keskimäärin noin puolet hiiltä ja karkean mittarin mukaan yksi hiilidioksiditonni vastaa suunnilleen yhtä kuutiometriä runkopuuta. Guardianissa oli luku 1,7 miljardia tonnia hiilidioksidia eli se vastaisi 1,7 miljardia kuutiometriä runkopuuta. Osa palaneen metsän puista jää henkiin ja jatkaa kasvuaan, mutta voidaan puhua metsäpalon vaikutuksen piirissä olleesta puun määrästä. On suuruusluokkana sama pinta-ala ja määrä kuin meidän koko metsämaan pinta-ala ja sillä oleva puusto.

En Kurki tarkoita että biomassa ja fossiiliset varat ovat suoraan verrannollisia, mutta lyhyellä aikavälillä ilmakehän kannalta katsottuna samantyyppiset vaikutuksiltaan – pois lukien substituutiovaikutus kun puusta tehdyt tuotteet korvaavat fossiilisia. Substituutiossa on vielä erittäin paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia mm. rakentamisessa, tekstiilituotannossa ja tavaroiden pakkaamisessa.

Tolopainen voisi miettiä miten päästölaskenta muuttuisi jos vientiteollisuuden päästöt vähennettäisiin ja tuonnin päästöt lisättäisiin meidän taseeseen. Esimerkiksi Kiinan absoluuttiset päästöt alenisivat hyvin paljon, koska maan BKT:stä puolet tulee viennistä. Öljymaiden päästöt ovat nykyään kaikkein suurimmat per capita ,vaikka heidän päästöihinsä ei lueta öljyn vientiä vaan öljyn käytön päästöt tulevat öljyn ostajille.

Tuota Hesarin juttua kävin kommentoimassa näin:

”Päästötavoitteisiin pääsyyn riittänee maltillinen hakkuiden alentaminen eli noin 10-15 prosenttia huippuhakkuihin verrattuna. Se toteutuneekin kuluvalla laskentakaudella kun on metsäteollisuuden taantuma. Ainakin yhdistettynä tehokkaisiin keinoihin: rehevien kuusivaltaisten turvemaiden jatkuva kasvatus ja tuhkalannoitus sekä tarpeettomien turvemaapeltojen ennallistaminen. Ne saadaan tarvittaessa uudelleen käyttöön, ellei niitä metsitetä.

Kyllä monimuoto- ja hiilikorvaus voidaan varmaan yhdistää järkevästikin. Ei vaan pidä maksaa kiertoajan pidennyksestä, vaan pysyvästä metsien suojelusta jos verorahaa käytetään.

Suomen oma hiilineutraaliustavoite ei ole sitova mutta se osoittaa uran, jolle olisi hyvä päästä jotta saamme tehtyä oman osuutemme EU:n tavoitteista vuoteen 2050 mennessä.

Pitää vain toivoa että muutkin maanosat alkavat tehdä asioita kunnianhimoisemmin. Saa nähdä tuleeko edelläkävijäasemasta EU:lle lopulta etua vai haittaa. Elinkeinoelämä vaikuttaa olevan nyt sillä kannalla että vihreään siirtymään kannattaa mennä etunojassa, ja kyllähän EU kasvua tarvitsisikin. Kysymys kuuluu ostavatko tai kehittävätkö muut maanosat sitten myös vihreät innovaatiot vai jäävätkö entiseen runsaspäästöiseen talouteen.”

Totta. Palokuormaa löytyy Kanadan metsistä kyllä: itseharvenemisen ja metsätuholaisten kuten hyönteisten tappamat puut. IS:n jutussa oli kunnon metsää siinä kuvassa jossa helikopteri pudottaa vettä metsään.

Kontorta mäntytaimikoita Yellowstonessa metsäpalon 1988 jälkeen vuonna 2014. Huonoa kasvua verrattuna Suomen männyn taimikoihin ja kaikki isot palaneet puut jo romahtaneet. Suomessa tuon ikäisinä jo ensiharvennus vaiheessa.Täällä ainakin metsä uudistuu aukon kautta.

https://theconversation.com/heres-how-forests-rebounded-from-yellowstones-epic-1988-fires-and-why-that-could-be-harder-in-the-future-101495

Aivan varmasti on huonoa kasvua kun siellä kasvukausi on niin lyhyt ja ilmasto kylmä.