Ahti Martikainen Neovasta (Iltalehden linkki edellä) kirjoittaa, että energiapuun hinnannousu on ongelma kaukolämpöasiakkaille. Sitten jatkaa: ”Jokainen megawattitunti, joka tuotetaan verottomalla, jalostuskelpoisella puulla fossiilisten sijaan, vähentää valtion energiaverotuloja. Kun verotuloja on kuitenkin kerättävä, niin tässä on yksi luonnollinen kohde.”

Verotulojen väheneminen on varmasti ongelma (autoilun sähköistyminen ja puun polton verottomuus) valtiontaloudelle, mutta niin ovat hiilinielusakotkin. Myös hakkuiden vähentäminen hiilinielujen säästämiseksi vähentää verotuloja. Näistä ongelmista pitää nyt sitten päättäjien päättää, minkä huonon vaihtoehdon valitsee.

3. kommentti TA:lle.

”Puurakenteet eivät ole meillä merkittävä hiilivarasto kahdesta syystä: koska meillä rakennetaan puusta vähän ja koska sen lisäämisen potentiaalikaan ei ole hirveän suuri. Kaikki järkevät mahdollisuudet tulisi kuitenkin käyttää sekä ilmasto- että työllisyyssyistä. Esimerkiksi julkisessa rakentamisessa on mahdollisuuksia.

On helppoa kerätä irtopisteitä syyttämällä metsäteollisuutta siitä että se ei kehitä. Kyllä on yritetty, esimerkiksi puupohjaisia tekstiilejä, mutta ala ei ole lähtenyt lentoon. Hieman parempaa kuuluu pakkausteollisuudesta. Jos mikromuoviroskan ja muovin sisältämien haitta-aineiden riskit otetaan vakavasti, mm. elintarvikepakkauksiin voi tulla puupohjaisille ratkaisuille lisää markkinoita.

Suositus. Kannattaa lukea Risto Isomäen kolumni Aarre-lehdestä: Maailma tarvitsee nykyaikaista biotaloutta” ‒ puuntuotantoa on pakko kasvattaa.”

Kolumni:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/2983f5bb-06ee-4827-8717-542cd69be6a0

4. kommentti – edelleen TA:lle:

”Erittäin hyviä näkökohtia jälleen kerran. Hyviä asioita voidaan tehdä yhtä aikaa monella suunnalla.

Metsien käytön järkevä yläraja on meillä Suomessa koko lailla saavutettu. Hakkuissa on ilmeisesti myös järkevä alaraja, joka on se hakkuiden taso, jolla metsät pysyvät terveinä ja kasvukykyisinä. Mahdolliseen hakkuiden määrään vaikuttaa myös suojelualueiksi ja rakentamiseen tarvittava pinta-ala.

Risto Isomäen ja Petter Taalaksen ynnä muiden viesti on ymmärtääkseni, että metsien käyttö hiilivarastoina ei vaikuta toimivalta konstilta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Toisin sanoen metsien hiilivarastojen kasvattaminen ja niiden päästäminen vanhenemaan kasvattavat tuhoherkkyyttä. Hiilivarastot eivät pysy, vaan purkautuvat. Tätä käsitystä tukevat monet havainnot hyönteistuhoista ja metsäpaloista Keski-Euroopassa, Kanadassa ja Venäjällä.

Kun kirjoitan metsäteollisuuden kasvun rajattomista mahdollisuuksista, tarkoitan nimenomaan globaalisti. Kehittyvien maiden (osittain vielä kasvavan) väestön elintaso kasvaa ja sitä myötä kulutus. Kuten kirjoitat, meidän kulutuksen sen sijaan tulisi vähentyä, jotta luonnonvarojen käytön kokonaismäärä jäisi planetaaristen rajojen sisään. Jos haittamaksujen avulla saadaan lisää metsiä ja lisää biotaloutta, saadaan lisäksi kaikki muut metsien ekosysteemipalvelut ja hyvät vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön. Siinä kehityksessä meidänkin yritykset voivat olla mukana.”

TA – ei ainut mutta viimeisin vastaus:

”Minä sanoisin, että metsien käytön järkevä yläraja on reippaasti ylitetty Suomessa. Alarajaa ei minusta luonnon eikä myöskään ilmaston kannalta ole, koska ei metsä tarvitse ihmisen hoitoa. ”Terve metsä” on enimmäkseen metsätaloustermi, ei luonnonmetsä ole yleensä sairas. Tietysti silloin, jos lajiston keskinäiset suhteet järkkyvät ja menevät epätasapainoon erinäisistä syistä, kuten ilmastonmuutoksen tai vieraslajien takia, silloin voi luonnonmetsäkin sairastua. Mutta yksistään se, että metsä jätetään hakkaamatta ei tee metsästä sen sairaampaa, jos ekosysteemit toimivat. Ihminen metsiä hoitaessaan heiluttaa ekosysteemien tasapainoa, ja silloin seuraa haittojalajistolle ja metsätaloudelle. Yhtenä esimerkkinä tikkojen kaikkoaminen osaltaan runsastuttaa kirjanpainajien määrää,vaikka kirjanpainaja on Suomen luontoon kuuluva alkuperäislaji, ja hyödyllinen sellainen.

Minä kyllä kuuntelen ennemmin metsäekologian asiantuntijoita. Isomäki on tietääkseni insinööri ja Taalas meteorologi. Lisäksi on todettava, että Jyri Seppälän johtama ilmastopaneeli koostuu laajemmasta joukosta asiantuntijoita, joten ennemmin kannattaa kuunnella ilmastopaneelin viestejä kuin yksittäisajattelijoita, jos näiden viestit ovat ristiriidassa keskenään. Luontopaneeli on toinen asiantuntijoiden muodostama yhteisö, jonka esityksiin voi luottaa enemmän kuin yksittäisten tutkijoiden mielipiteisiin. Käsittääkseni mainitsemistasi ainakin Taalas on joskus tuonutkin esiin ymmärtämyksensä metsätalousnäkökulmaan, joten luonnontieteellisissä kysymyksissä hänen esittämänsä mielipiteet eivät aina ole puhtaasti luonnon näkökulmasta esitettyjä. Metsätalousnäkökulman ei kuitenkaan pidä antaa vaikuttaa luonnontieteelliseen tietoon.

Viimeisestä kappaleestasi olen samaa mieltä, paitsi että kehitysapuna ei tulisi tarjota ”suomalaista (talous)metsäosaamista”, koska se on pahasti vinksallaan, vaan tuoda esille se varoittavana esimerkkinä, etteivät kehitysmaat tee samaa virhettä meidän perässämme.”

Vastasin Toni Amnellille Hesarin kirjoitukseen, mutta ei ole vielä julkaistu tai ei julkaista, kun on jo toinen kerta tyrkyllä.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010859720.html

Toni Amnell:”””Olisit korvaamassa siis fossiiliset polttoaineet fossiilisilla polttoaineilla. Turve on myös fossiilista ilmastonmuutoksen kannalta, koska sen uusiutuminen kestää tuhansia vuosia, joka on aivan liian pitkä aika.”””

Jopa on harhakäsitys turpeesta. Suurin osa Suomen turpeesta on kasvanut viimeisten 2000 vuoden aikana aina viime kesään saakka. Sen voi laskea soiden keskipaksuudesta 1,4m ja 1 mm paksuuskasvusta vuosittain.

Turvekerros kasvaa paksuutta joka vuosi lisää käytetyn tilalle eli suot ottavat CO2-päästön verran ilmasta hiilidioksidia jo seuraavana vuonna. Näinhän on puun poltossakin. Metsien ja turpeen kasvu ja käyttö kierrättää vain hiilidioksidia ilmasta pois ja takaisin.
Puu ja turve ovat uusiutuvia.

Vain fossiilisten polttoaineiden CO2-päästö lisää hiilidioksidia ilmakehään ja jää lämmittämään.

Suomi olisi jo vapaa fossiilisista, jos ei olisi ollut luontojärjestöjä jarruttamassa.
Turpeen käyttö kuten soiden ojituksetkin ovat ilmastoteko.

Suomi olisi jo vapaa fossiilisista, jos ei olisi ollut luontojärjestöjä jarruttamassa.
Turpeen käyttö kuten soiden ojituksetkin ovat ilmastoteko.

Juuri näin. Suomen kattava turvemaiden tehokäyttö voimaan heti. Vain näin saadaan suomi nousuun!

Metaanin suhteen asia on jokseenkin päinvastoin.

Metaani syntyy hapettomissa oloissa ja sen vuoto kasvaa, jos ojat tukitaan.

Kun suo tai soistuva metsä ojitetaan maaperän pieneliöstö aktivoituu ja puut alkavat kasvamaan paremmin.

Puu tarvitsee hiilidioksidia, mutta juuristossa pitää olla happea.