Metsien hiilinielu

Pitää nyt vaan keskittyä omien metsien hoitamiseen mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti ja olla murehtimatta muiden metsiä tai Suomen metsien kokonaistilannetta. Ei puunjalostusteollisuus tästä maasta nyt sentään kokonaan katoa. Ja itsekkäästi ajatellen, jos naapurini hoitaa huonosti metsiään, ja mulla on hyvin hoidetut, niin kyllähän mun metsät puunostajia enemmän houkuttelee ja saan paremmat tarjoukset.

Yritän nillittää vanhoille kirjekavereille TA:lle ja AP:lle Hesarissa Donner-Amnellin mielipiteessä:

”Ilmakehän kannalta lopputulos on suunnilleen sama riippumatta siitä, missä puu hakataan metsästä maantieteellisesti. Metsänhoidon tasosta riippuen muut vaikutukset ovat toki erilaiset.

Minusta olisi syytä käydä keskustelua vaikka tiedepaneelien toimesta siitä, minkälaiset hakkuiden tasot ovat tulevaisuudessa mahdollisia ja toivottavia. Vastaus riippuu hyvin paljon siitä keneltä kysytään. Loppujen lopuksi markkinat määräävät, kuten Donner-Amnell kirjoitti.

Monia ei tunnu lainkaan vaivaavan se, että pitkällä aikavälillä kaavaillut hiilinielutavoitteet eli hakkuiden rajoitukset johtaisivat varmasti metsien kokonaiskasvun pienenemiseen ja todennäköisesti myös itseharvenemisen ja metsätuhojen (muun kuin hakkuupoistuman) määrän kasvuun.

Eteläisemmät metsätuhot ovat ihan tuossa nurkan takana (ajallisesti ja maantieteellisesti) odottamassa tilaisuutta. Ne saapuvat meille vääjäämättä – tuhohyönteisten kannat kun nousevat ilmaston lämmetessä. Laajempiin tuhoihin tarvitaan vain kesän kuivuuskausi ja niitä nopeuttavat tuulituhot, jos puita jää paljon korjaamatta metsästä.

Ekologinen kestävyys kyllä kohenisi, mutta entä ilmastohyödyt, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys, kuinka niiden käy?”

Lisää nillitystä 17.3. kun TA ihmettelee miksi ei laiteta asioita ”kerralla kuntoon”.

”On valittu käytännönläheinen lähestymistapa: edetään metsätalouden kestävyydessä pienin askelin, kun isot askeleet eivät eri syistä tule onnistumaan. Vapaaehtoisuuteen perustuva menettely on ollut onnistunut konsepti mm. Metso-ohjelmassa. Pakkotoimin hoidettujen rantojensuojeluohjelman ja Natura 2000 -ohjelman mielipaha on vielä vanhemman polven muistissa.

Jos saataisiin ekologiaan pohjautuen ihan tarkka resepti siihen mitä asioita ja kuinka paljon tulisi tehdä, ja toiminnalle olisi myös rahoitus olemassa, sitten isokin korjausliike onnistuisi nopeasti. Voi hyvin olla että tutkimus paljastaa uusia monimuotoisuuteen liittyviä rajoitteita, joita pitää ottaa huomioon. Toisaalta metsänkasvatuksen viherhiukkasiin, auringon energiaan, veteen ja ravinteisiin pohjaava perusbiologia tuskin tulee olennaisesti muuttumaan.

Se mitä voidaan tehdä lähivuosina on että käännetään taantuva kehitys elpyväksi ja edetään siitä parempaan suuntaan. Taloudellinen kestävyys on aika selvä asia, ja siihen liittyvät myös muut elinkeinot, esimerkiksi matkailu ja porotalous. Sosiaaliseen kestävyyteen luetaan jokamiehen virkistysmahdollisuuksien lisäksi esimerkiksi työllisyys ja työvoiman asema.

EU:n komissiokin voisi hyödyntää em. teemoja: tehdä ilmasto- ja luontopolitiikkaa perustuen biologisiin tosiasioihin ja taloudellisiin kannusteisiin.”

Osaatko Kurki sanoa mistä tuo Luken skenaario kertoimineen löytyisi ja miksi tulos on ristiriidassa virallisen khk-inventaarion lukujen kanssa? Ei kai samasta laitoksesta voi tulla kahdenlaista viestiä.

Finsilvan raportissa: puuston biomassa ennustettiin biomassamalleilla, ja biomassa muunnettiin hiileksi suhdeluvulla 1:2 (oletuksena biomassan hiilipitoisuus 50 %), hiili muunnettiin hiilidioksi-
diekvivalenteiksi (CO2-ekv) atomipainojen suhteella (44/12).

Oletus: runkopuun osuus keskimäärin 60 prosenttia puun kokonaisbiomassasta.

Kerroin runkopuun kasvusta hiilidioksidiekvivalenttitonneiksi:

Runkopuusta puun kokonaisbiomassaksi: 1 m3/0,6 =1,667 m3. Tämä kerrotaan 1 m3:n massalla 400 kg/m3, ja saadaan 666,8 kg. Tästä puolet hiiltä eli 333,4 kg (0,334 tn). Tämä muunnetaan hiilidioksidiksi kertomalla luvulla 3,666 (44/12) ja saadaan 1,22 CO2-ekv tn. Silloin 10 milj. m3 hakkuusäästö sitoisi 12 milj. tn CO2.

Menikö paljon pieleen?

”Menikö paljon pieleen?”

Vaikuttaa relevantilta laskelmalta! Yksi kysymysmerkki kohdistuu puumassaan (400 kg/m3), sillä oksamassat kuusen (900) ja männyn (750) osalta ovat huomattavasti runko- ja juuripuuta suurempia. Tarvittaisi siten puulajiosuuksien lisäksi tieto puunosien suhteellisista osuuksista tarkkaan analyysiin.

MT:ssä hyvä yliö Peltovuorelta Yliö: Metsien leimaaminen päästölähteeksi on perusteetonta ja vaikeuttaa ilmastonmuutoksen vastaista työtä – Mielipide – Maaseudun Tulevaisuus

Ollaan siinä peruskysymyksessä, johon täälläkin sorrutaan – asian vatkaaminen ja käsitteiden kanssa sekoilu tai uudelleen määrittely kiihtyvällä vauhdilla ei muuta tosiasioita. Mitä useampi kokki, sitä somempi soppa.