› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,001 - 8,010 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 800 801 802 … 855 856 857

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • käpysonni käpysonni 18.3.2025, 08:22

    Luken tutkija Ilkka Leinonen on aktiivinen viestittelijä X:ssä. Kannattaa siis rekisteröityä sinne ja alkaa seuraamaan. Hän hyvin kansantajuisesti siellä kertoo näistä nieluasioista, ilman monimutkaisia numeroviidakoita.

    https://x.com/IlkkaJLeinonen/status/1901857390565187918?t=Tr9Vu476CsKU-h_pOKzq9g&s=19

    aSanta 18.3.2025, 08:24

    ”Mutta kasvun ja poistuman runkopuukerroin ei ole sama 1,27, vaan kasvun 1,245 ja poistuman 1,34.

    Mutta mitä tarkoittaa 0,7 Tarja Tuomaisen vastaus, kun siinä puhutaan kokonaisbiomassasta?”

    Postuman kertoimen suuruutta voi selittää Häkkisen kriminalisoima kantojen nosto, joka kasvattaa ’ainespuupäästöjä’ ja tuo kerroin 0,7 on muuntokerroin, jolla runkopuutilavuus muutetaan biomassatonneiksi, johon sisältyy rungon lisäksi oksat, lehvästö, kannot ja juuristo.

    PenttiAKHakkinen 18.3.2025, 08:40

    aSantalle sanoisin vielä noista kantojen nostosta, että on yksi tapaus, missä ei ilmastorikosta tapahtuisi, päinvastoin: Metsitetty pelto. Jos lähdetään siitä, että pelto on ollut peltona vuosikymmeniä ehkäpä satoja niin maaperässä ei ole juurakoita lahoamassa. Sinne ei tarvita mitään syötettä, ei kantoja ei hakkuutähteitä, paikkaamaan aikaisempien hakkuiden karikkeen hajoamista.

    Apli 18.3.2025, 08:49

    Metsien kadonnut hiilinielu heikentää myös talouden näkymiä | HS.fi

    Keskustelu käy kiivaana..

    Kurki Kurki 18.3.2025, 09:03

    ja tuo kerroin 0,7 on muuntokerroin, jolla runkopuutilavuus muutetaan biomassatonneiksi, johon sisältyy rungon lisäksi oksat, lehvästö, kannot ja juuristo.

    Kiitos aSantalle, kun vihjaisi että biomassa tarkoittaa painoa ei tilavuutta.

    Puun kokonaistilavuus runkopuusta karikkeineen saadaan 1/0,58= 1,72 m3, jonka kokonaispaino olisi tilavuuspainolla 410 kg/m3 noin 0,7 tonnia.

    Eli 1m3 runkopuuta vastaisi 0,7 tonnia puun kokonaisbiomassaa ja olisi se massakerroin 0.7.

    Vuoden 2023 runkopuun hakkuusäästön 17,2 Mm3 paino siis olisi 0,7*17,2 =12 tn ja sen CO2- sidonta olisi 0,5*12*3,67= -22 Mtn.

    Joka saadaan myös kertoimella 0,723*1,72 m3*17,2= -21,3 tn. Tässä kerroin 0,732 olisi 1m3:n sisältämä CO2-sidonta tonneissa.

    No nyt tämä tuli selväksi.

    Kurki Kurki 18.3.2025, 09:36

    Ilkka Leinonen voisi kertoa miksi Ruotsissa maaperän ”kuollut orgaaninen materia” ja kivennäismaa on pysynyt nieluna vuodesta 1991 koko ajan viime vuosiin asti hakkuusäästön romahtaessa vain muutamaan miljoonaan tonniin aiemmasta -35 Mtonnin tasosta.

    https://yle.fi/a/74-20140329

    Scientist Scientist 18.3.2025, 12:42

    Luken masperäpäästöjen kokonaisepävarmuus on 100% luokkaa (Alm ym 2022). Eivät kovin paljoa tuo esiin tätä. Kun on näin epävarman luku sitä ei pitäisi laskea yhteen runkopuun nielun kanssa. Pitäisi käsitellä eri asioita ja maaperäpäöstöistä pitäisi ilmoittaa aina epävarmuus ja tulos vaihteluväli ä.

    Kurki Kurki 18.3.2025, 13:01

    https://oamk.fi/wp-content/uploads/2024/02/Hiilensidonta_Salminen.pdf

    Tämä linkkikö?

    Scientist Scientist 18.3.2025, 16:19

    Ei vaan Aleksi Lehtoselta äskettäin saamani vastaus maaperäpäästöjen laskennan epävarmuudesta. Kokonaisepävarmuus 82%. Kivennäimailla parempi, noin 30%. Alm ym 2022 tieteellisessä artikkelissa jossa kuvattu Luken liitteen mukaan kokonaisepävarmmuus 100 % luokkaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.3.2025, 17:11

    Alm ym 2023 artikkelissa voi olla epävarmuusarvioita: A New method for estimating Carbon dioxide emissions from drained peatland Forest soils for the greenhouse gas inventory of Finland.

Esillä 10 vastausta, 8,001 - 8,010 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 800 801 802 … 855 856 857