Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,011 - 8,020 (kaikkiaan 8,461)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Scientist Scientist

    Epävarmuusarviot ovat muistaakseni tämän artikkelin erillisessä liitteessä.

    Visakallo Visakallo

    On tämä hiilikeskustelu aika erikoiseksi jo Suomessa mennyt, kun kaikki viljanostajat eivät enää ostakaan turvemailla kasvatettua viljaa. Tuolla perusteellahan lähes koko Hollannin maatalous olisi lopetettava!

    Nyt olisi jo kiireesti tehtävä päätös Suomen turvepeltojen metsittämisestä, ja oikeudenmukaisen metsityspalkkion maksamisesta. Ei vihreä siirtymä voi näin mennä. Turha enää taivastella jotain Putinin ja Trumpin tekemisiä, kun kotimaa on vihreän mielivallan kohteena.

    Scientist Scientist

    Tietääkseni Tanskassa valtio maksaa viljelystä poistettavista turvepelloista. Samaa voitaisiin tehdä Suomessa. Tosin meillä on peltoa vain 7% pinta alasta. Nyt viljelijöiden into luopua turvepeltojen viljelystä on ymmärrettävästi pieni.

    Kurki Kurki

    Alm ym 2022 tieteellisessä artikkelissa jossa kuvattu Luken liitteen mukaan kokonaisepävarmmuus 100 % luokkaa.

    Alm ym 2022 haulla ei tule asiaan liittyvää muuta kuin tuo tukimus, jonka postasin.

    – epävarmuus suuruusluokaltaan ”alle ±40 %”

    Kurki Kurki

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/4c478877-3a2a-4733-96e2-88475962e07b

    Hollanti on rikastunut turpeenpoltolla vuosisatojen aikana.

    Suomessa Venäjän käsikassarat (Kiljuset ja Braxit) ovat estäneet Suomen turpeenkäytön ja rikastumisen turpeella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Alm ym. 2023 artikkelin appendix A virheistä on ollut ennenkin täällä esillä. Kts. Figure A1: turpeen hajoaminen on noussut nimenomaan Etelä-Suomessa, ja etelän osalta on varmempaa että päästö eroaa nollasta. Etelään voisi siis kohdentaa hieman enemmän hillintätoimia (ennallistaminen, turvemaapellot, jatkuva kasvatus rehevillä korpikasvupaikoilla)? Table A9: epävarmuuksia prosentteina.

    Eri maiden päästöjen vertailu ei ole tasapuolista, kun toisten inventaarion erien virheet ovat moninkertaiset toisiin verrattuina. Ei EU luultavasti kehtaa näiden perusteella määrätä meille suuria päästövelvoitteiden lisäyksiä, puhumattakaan miljardisakoista

    https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/77cb7b76-4e22-4a15-bc75-fb1a59e3f003/content

    Kurki Kurki

    Koneen säätiö” Sertifikaatit eivät riitä”.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/9ba3d8cb-83e7-480f-8f4d-9edf8545a18d

    Ruotsista ja Saksastakin laatija.
    Ruotsilla ei edes ole hakkusäästöä mainittavasti, mutta Suomella se on ollut nyt kahtena viime vuonna n. 17 Mm3.
    Saksalla taas päästöt ovat +700 Mtn- ekv/v, kun Suomella ne ovat n. -50 Mtn ja Ruotsin mallilla laskien ja maapäästöt epävarmoina pois lukien Suomen hiililinielu olisi samaa luokkaa eli Suomi olisi jo hiilineutraali.

    aSanta

    Koneen säätiö: ”Sertifikaatit eivät riitä!”

    Mitä ympäristösertifiointeja kaivosteollisuus ja öljyn- sekä kaasunporaus tai maatalous tai palmyöljyviljelmät tai kalastus… käyttävät? – retorinen kysymys 😉

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onhan se ollut tiedossa että sertifikaatit eivät yksinään riitä, mutta jos niiden vaikutuksiin (luonnonhoitotoimiin, suojakaistoihin jne.) lisätään kaikki muu metsätalouden ympäristömyönteinen toiminta, niin sitten pitäisi alkaa riittää. Siis: lakikohteet, tärkeät elinympäristöt, suojelualueet, osittain ja hiljaisesti suojellut alueet, peitteinen metsänkasvatus ja ennallistaminen. Kun nämä toteutettu tarpeeksi laajoina, ollaan aika lailla biodiversiteettistrategian tavoitteissa pinta-alan puolesta.

    Kurki Kurki

    Minun hakkuissa sertifikaatit ovat riittäneet. Jättöpuuryhmät aukolle ja tihentymät harvennuksiin. Ylispuuhakkuut pienen puron varrella ja suojakaista 10m joen rannalla.

    Tärkeä ympäristö lienee esim. lähde. Yksi sellainenkin läytyy, jota on käytetty kaivona, mutta hakkuissa sitä ei tarvinnut huomioida, kun sattui olemaan niin märässä paikassa ettei ympärillä kasvavut puita ja kesällä on niin sakean pitkän heinikon sisässä, että on vaikea vielä löytää.

     

Esillä 10 vastausta, 8,011 - 8,020 (kaikkiaan 8,461)