Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,531 - 8,540 (kaikkiaan 8,625)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Raipe52 Raipe52

    Olen todennut samaa Ylen kommentteja  lukiessani. Myös itse yrittänyt kommentoida mutta huonoin tuloksin. Samoin sanoin hallitusta tai puunkaatoa puolustavia kommentteja ei julkaista mutta vihreitä jyrkkiäkin kantoja kyllä julkaistaan. Herääkin kysymys onko Yle koko kansan media?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos katsoo YLE.fi:stä keskustelun Kärsämäen seurakunnan hakkuuaikomuksista (666 kommenttia nyt), niin kyllä siellä on mielipiteitä laidasta laitaan, ja hyvä niin.

    Olli Salli

    Sainpa minäkin kommenttini läpi Annelin asiantuntevien vinkkien mukaisesti muokkaamalla.

    Harmillisesti noissa kirkon hakkuujutun 666 kommentissa (heh) rehottaa myös silkat faktavirheet, uskoakseni YLEn ja HSn vuosikausia jatkuneen yksinkertaistavan linjan seurauksena.

    Esimerkiksi yksi toitotti kovaa, kuinka avohakkuuta ei saa tehdä koska silloin maaperästä tulee hirveästi metaanipäästöjä. No näinhän ei kivennäismailla tapahdu, mutta kyllähän päinvastainen taitaa ihmisten käsitykseksi olla muodostunut, kun YLE on painanut vuosikausia juttuja jatkuvapeitteisen kasvatuksen paremmuudesta aina ja kaikkialla, viitaten turvemailla havaittuihin etuihin.

    Raipe52 Raipe52

    A. Jalkanen. Ei Yle kaikkia blokkaa mutta kyse onkin kuinka sama kommentti samoin sanoin voi kelvata kun arvostelee hallitusta mutta ei jos arvostelee vihreiden toimintaa. Testattu on.

    140ärrä

    Tuossa olisi lopputyön paikka jollekin opiskelijalle, kuinka tasa-arvoisuus ja puolueettomuus toteutuu julkisessa uutislähteessä.

    aSanta

    aSanta nimitteli minua pseudotieteilijäksi. Näinhän se on, jos on valinnut puolensa tuohon 99% iin ipcc uskovaisia. Olisin kuitenkin toivonut, että aSanta olisi todistanut minun väittteeni vääräksi. Metaani taisi olla kyseessä.

    Häkkinen jatkaa ’veren kaivamista nenästään’ 😉 Kiistamme taisi koskea metaanin ilmastovaikutuksen kumuloituvuutta eli lisääntymistä ajan funktiona. Käyttäen Häkkisen esittelemää metaanin hajoamiskaavaa e^(-kt), saadaan viiden vuoden kumuloitumiseksi esim. v. 2021-25 300 ktn vuosipäästöllä seuraavasti:
    vuosi      CH4-määrä, ktn      CO2ekv (kerroin 84)
    2020            300                          25200                              2021            852,0 (2,8*)            71570
    2022           1976,1 (3,3*)          237562
    2023          4303,6 (2,5*)           599062
    2024          9026,8 (2,3*)          1357317
    2025          18218,5 (2,1*)         2887667

    Väittääkö siis joku, ettei metaanin ilmastovaikutus vakiopäästöllä kumuloituisi? Tuo 300 ktn lienee nykyinen keskimääräinen vakiopäästö Suomessa. Vakiintuuko tuo ilmastovaikutus jossain vaiheessa ja millä viiveellä, lienee se keskeinen haaste, riippuen metaanin todellisesta eliniästä.

    Kurki Kurki

    Väittääkö siis joku, ettei metaanin ilmastovaikutus vakiopäästöllä kumuloituisi?

    Tottakai se metaanipäästö kumuloituu kun se alkaa kertasyöttöajan 20 vuotta  puoliintumisajalla 10 vuotta. Sen jälkeen se on saavuttanut vakiopäästön eikä kumuloidu, kun vuosittainen päästö korvaa vain vuosittaisen metaanin hajoamisen. 20 vuoden jälkeen vakiopäästöllä metaani ei kumuloidu enää.

    Tuo 300 ktn lienee nykyinen keskimääräinen vakiopäästö Suomessa.

    Mistä tuo metaanipäästö tulee?

     

    aSanta

    ”Tuo 300 ktn lienee nykyinen keskimääräinen vakiopäästö Suomessa.

    Mistä tuo metaanipäästö tulee?”

    Lankesin laiskuuteen ja kysyin arvon tekoälyltä, mikä sortui ’arvaukseen’. Tilastokeskus antaa arvon 172 196 tn, lähteenä: https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tilma/statfin_tilma_pxt_11ig.px/. Pitää suorittaa laskelma uudella arvolla, mutta ilmastovaikutustrendi on kuitenkin sama.

    aSanta

    20 vuoden jälkeen vakiopäästöllä metaani ei kumuloidu enää.

    Mikä on siis tuon kumuloituneen CH4:n taso eli mille määrälle tuo CO2ekv-kerroin (28?) kohdennetaan?

    Kurki Kurki

    https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tilma/statfin_tilma_pxt_11ig.px/

    Linkistä valinnat Metaani, 2022, maatalous, metsätalous ja kalatalous antaa metaania 94 108 tn/2022 ja tarkoittanee vuosipäästöä eikä ole ekv-arvo. Jos tuon kertoo ekv-arvolla 88, niin vuosipäästö on noin +8.3 Mtn-ekv. Mutta tämähän ei kerro mitään lämmittävästä vaikutuksesta, sillä vuosipäästö korvaan vain vakiopäästön metaanin vuosittaisen hajoamisen. Vakiopäästöksi kusun sitä metaanivarastoa joka on syntynyt 20 vuodessa päästön alkamisesta metaanin puoliintumisajalla 10 vuotta. Tuo 20 vuoden metaanivarastohan 100*8,3=830 Mtn-ekv on se, joka antaa ilmastolle sen pysyvän tietyn suuruisen lämpöasteen nousun. Mikä se on en tiedä. Mutta tuo vuosipäästö ei +8,3 Mtn-ekv ei muuta tätä varston lämpötilavaikutusta yhtään, sillä korvaa vain metaanivaraston vuoisittaisen hajoamisen.

    Maatalouden vuisittainen metaanipäästö on noin +4 Mtn-ekv, joka tulee laskelmasta, että nautaeläin päästää metaania +2 tn-ekv/v ja nautojen päästö on 40% kaikista maatalouden metaanipäästöistä.  Naudat tuottavat  2*0,8=+1,6 Mtn-ekv ja muu maatalous +2,4 Mtn-ekv.

    Laskelma tehty alla olevasta linkistä.

    https://yle.fi/a/74-20018244

Esillä 10 vastausta, 8,531 - 8,540 (kaikkiaan 8,625)