Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,561 - 8,570 (kaikkiaan 8,625)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Kurki Kurki

    Häkkisen kaavalla laskin tuolle 0,172 Mtn CH4:lle n. 4,3 kertauman 7 vuodessa exelissä laskien. Tasapainotila saavutettiin n. 12 vuodessa ollen n. 4,4-kertainen.

    Onhan se hakusessa.

    Luke on sen meille laskenut linkissä luonnon soille. Siinä ei ole ilmoitettu vuosittaista metaanipäästöä.

    https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin

    Taulukossa 1 metaanivarastoksi tulee 100*12,4= +1240 Mtn-ekv. Siinähän tuo alkukasauama eli metaanivarasto on jaettu 100 vuodelle. Siinä metaanin puoliintumisaikaa ei sanota mutta,  jos se on 10 vuotta, niin alkukasauman huippu saavutetaan 20 vuodessa eli silloin siitä metaania alkaa hajota vuosittain sama määrä kuin sinne tulee uutta.

    aSanta

    Jos oletetaan LULUCF-vakiopäästöksi tuo 0.172 Mtn ja soilta 12,4 Mtn, niin yhteisvarasto sadan vuoden jaksolle olisi 1257,2 Mtn ja CO2ekv-arvo 100 vuodelle vastaavasti 35201,6 Mtn/v. ’Kulttuurikohteiden’ metaanipäästö on kuitenkin vain 1,4 % metaanin kokonaispäästöistä, joten aika marginaalilla mennään!

    Kurki Kurki

    Jos oletetaan LULUCF-vakiopäästöksi tuo 0.172 Mtn ja soilta 12,4 Mtn,

    Ei nämä kaksi päästöä ole verrannollisia, Tuo 0,171Mtn ei ole ekv-arvo, vaan pelkän metaanipäästön paino.

    Tästä metaanin vuosipäästöstä +0,172 Mtn-CH4/saadaan suoraan muunnettua sen vuosittaisen hajomaisen CO2, joka sitten lisää lämmittävä CO2-varastoa ja on  atomipainojen suhdekertoimella (12+2*16)/(12+4*1)= 44/16= 2,73 eli 2,75*0,172=

    =+0,475Mtn/v

    Eli on mitätön.

    Luken laskema luonnon soiden CH4-päästö +12,4 Mtn-ekv/v on eri juttu. Siinä ensin on laskettu tästä hetkestä lähtien alkaneen tai 20 vuotta sitten alkaneen 20 vuoden (puoliintumisaika 20 vuotta) vuosipäästön metaanivaraston vuosittainen suuruus, jota Luke ei paljasta ja se sitten on jaettu eteenpäin 100 sueraavalle vuodelle, joka on +12.4 Mtn-ekv/v. mutta sen voi kuitenkin laskea olleen 100*12,4=+1240 Mtn.

     

    aSanta

    Hyvä havainto, luin väärin taulukon yksiköt – oikea osuus onkin 28 %, eli vedän sanani takaisin. Päästöjen 0-taso vuoteen 2035 vaikuttaa entistäkin epätodennäköisemmältä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Miksi näin aSanta: miksi hiilineutraalius 2035 ei ole todennäköinen? Muutkin saa vastata.

    aSanta

    ”Miksi näin aSanta: miksi hiilineutraalius 2035 ei ole todennäköinen?”

    Mielenkiintoista pohdintaa:

    Vuonna 2023 Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilman maankäyttösektoria (LULUCF) olivat noin 40,6 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Päästöt ovat vähentyneet 43 % vuoden 1990 tasosta (71772 Mtn) ja 11 % edellisvuoden tasosta. Maankäyttösektori (LULUCF) oli vuonna 2023 nettonielu, sitoen hiiltä 1,3 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.  Päästövähennyspäätösten perustana olleet maankäyttösektorin nielut ovat osittautuneet harhaksi, joten korvaavat nielut pitäisi löytää pikimmiten. Kymmenessä vuodessa vuotuisten päästövähennysten tulisi siten olla n. 4 Mtn CO2ekv, kun ne edellisten 10 vuoden aikana ovat olleet 2,2 Mtn/v, eli päästövähennys tulisi lähes tuplata. Ottaen huomioon, että valtaosin nykyiset leikkaukset ovat toteutuneet ’löysiä’ poistamalla, on haaste melkoinen. Energiasektorilla tuulituotantopotentiaali on jo lähes buukattu ja aurinkosähkötuotanto ei nykyisillä pörssihinnoilla kannata, joten energiapaletista on siirryttävä liikenteeseen. Autokannan riittävä sähköistäminen 10 vuodessa on kuitenkin käytännössä utopiaa eikä biokaasun tuotantoakaan voida määräänsä enempää lisätä. Trumpin tullikilpailu ajaa myös maailmantaloutta alas, mikä heijastuu suoraan Suomenkin talouteen, mikä taloutemme nykykurimuksessa rajoittaa päästöinvestointien julkista tukemista.

    Anneli voi toki vapaasti kumota ennusteeni – pätevillä argumenteilla ja visioilla – jään mielenkiinnolla odottamaan!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En yritä kumota, vaan olen samaa mieltä että hiilineutraaliuden tavoitevuosi on liian kunnianhimoinen ja sitä tulisi löysätä. Vielä parempi jos maankäytön ja muiden päästöjen koplauksen saisi kokonaan pois. Kysyin lähinnä siksi kun en nähnyt suoraa yhteyttä metaanikeskusteluun. Ainut keino jolla homma varmasti onnistuisi, olisi hakkuiden selkeä vähentäminen, mikä on taloudellisesti ja inhimillisesti katsoen hyvin kallis ratkaisu. Voi olla lisäksi tehoton, kun ei tiedetä päätöksen vaikutuksia muualla jonne ainakin osa hakkuista siirtyisi.

    PS. Paavo Ojanen vastasi, että voi katsoa tämän keskustelun myöhemmin mutta juuri nyt ei ehdi.

    Kurki Kurki

    Annamari Laurenilta ei ole tullut vastausta.

    käpysonni käpysonni

    Vähän globaalia näkökulmaa asiaan.

     

    Suomen ja Ruotsin aukkohakkuut on tämän rinnalla merkityksetön ongelma.

     

     

    https://www.karjalainen.fi/uutissuomalainen/8537874

     

    Maailmasta katosi trooppista metsää viime vuonna nopeammin kuin koskaan aiemmin, kertovat tutkijat Yhdysvalloissa.

     

    BBC:n mukaan Marylandin yliopiston tutkijat arvioivat satelliittikuvia analysoimalla, että viime vuoden aikana trooppista metsää menetettiin 67 000 neliökilometrin verran. Tämä vertautuu heidän mukaansa noin Irlannin kokoisen alueen katoamiseen tai 18 jalkapallokentän häviämiseen minuutissa.

     

     

    aSanta

    Aiemmin suurin syy metsäkadolle olivat olleet metsien raivaamiset maatalouskäyttöön, mutta viime vuonna maastopalot aiheuttivat yli puolet kadosta.

    Todellisuudessahan nuo maastopalotkin ovat pääosin ihmisten sytyttämiä, helpottamaan viljelyksiksi raivausta – kaskiviljelyn tapaan!

    EUssa ilmenee valtavaa tarvetta ’synninpäästöön’, mikä ilmenee pyrkimyksenä ’olla paavillisempi kuin paavi itse’ ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoshallinnan sektoreilla. Sinällään tuo idealismi on kunnioitettavaa, mutta käytännössä se on ’kuin veteen pieris’, eli konkreettinen merkitys kokonaisuudessa osoittautuu sangen marginaaliseksi. Ironisesti aiheeseen voisi suhtautua tanskalaisten tavoin: ”Helvettiin ollaan menossa, mutta mennäänpähän ensimmäisessä luokassa!” 😉

Esillä 10 vastausta, 8,561 - 8,570 (kaikkiaan 8,625)