› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 9 vastausta, 8,581 - 8,589 (kaikkiaan 8,589)
1 2 3 … 857 858 859

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 24.5.2025, 08:36

    Itsekään en jaksa uskoa että saataisiin aikaan niin paljon kasvutoimia, että ne kumoaisivat metsien vanhenemisen ja metsäpinta-alan pienenemisen. Kuivuutta ja metsätuhoja voi tulla lisäriesoiksi.

    Kurki Kurki 24.5.2025, 09:02

    Suomen metsien kasvun pysähtyminen on selitetty muilla syillä ilmaston lämpeneminen, metsätuhot, kuivuus, hakkuut jne, mutta ei ole mitään mainintaa tuosta metsien kasvuteoriasta syynä kasvun heikkenemiseen eli että kasvun säilyttämiseksi pitää hakata kaikki kasvu vuosittain.

    Nythän hakkuusäästöä on ollut 60 vuotta, joka jo sinänsä kääntää kasvun alenevaksi.

     

    Visakallo Visakallo 24.5.2025, 09:06

    aSanta on todennäköisesti aivan oikeassa tulevasta. Maataloustuotantoa on siirtynyt jo nyt yhä enemmän itäisen Euroopan maihin, ja Ukrainan myötä jatkossa vielä huomattavasti enemmän. Yhä useammin vaikkapa lihatuotepaketissa lukee nykyään Puola, ja joku muu sen suunnan maa. Suomen maatalouden kohtalona on supistua, ja sen myötä metsitettäviä peltoja tulee runsaasti.

    aSanta 24.5.2025, 09:11

    MaalaisSeppo, kansalliset päästövähennyspäätökset kuitenkin ovat niin ’pöljiä’, että joistain niitä päästöjä on vähennettävä tai nieluja kasvatettava ja koska metsien osalta se on poliittisesti helpointa, niin loogisesti siihen tähdätään – lähinnä kai Kokoomus on tähän vihervasemmiston ’kelkkaan’ lähtenyt. Kansallisten etujen mukaista se tuskin on, mutta demokratian ehdoilla mennään!

    aSanta 24.5.2025, 09:32

    ”ei ole mitään mainintaa tuosta metsien kasvuteoriasta syynä kasvun heikkenemiseen eli että kasvun säilyttämiseksi pitää hakata kaikki kasvu vuosittain”

    Teoriahan vuotaa kuin seula, joten ei ihme, etteivät tutkijat sitä puolla. Sen toimivuushan perustuu tiettyyn normaalimetsärakenteeseen, jota Suomen metsät ilmeisen vähän edustavat – puustoisempina mm. Ruotsin metsät ovat sitä lähempänä, mikä selittää myös voimakkaammat hakkuut naapurissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.5.2025, 10:08

    Suomen metsien tila oli sotien jälkeen aika karu: harvaa ja vajaatuottoista oli paljon ja kasvu heikkoa. Tehometsätaloudella päästiin hyviin tuloksiin, vaikka hakkuut eivät ylittäneet kasvua kuin hyvin harvoina vuosina 1960-luvulla. Ikärakenne nuortui radikaalisti, puustopääomaa ja yhteyttävää viherhiukkasmassaa kerrytettiin, veden vaivaamat alueet ojitettiin.

    Nyt pääosa metsistä on täystiheitä. Ikärakenne on melko optimaalinen kasvun kannalta, kun keski-ikäisiä metsiä on pinta-alaltaan eniten. Kokonaiskasvu on tasaantunut: kasvun aiempi jatkuva kiihtyminen on loppunut ja ikärakenne lienee yksi selittäjä tässä. Metsien ikärakenne on jälleen vanhenemassa ja vanhenee vielä nopeammin, jos uudistushakkuita lykätään.

    Hakkuiden kokonaismäärien vaikutusennusteissa pitäisi aina muistaa mainita, millaisia hakkuita oletettiin tehtävän. Paljonko tehdään harvennuksia ja päätehakkuita, jaksollisia alaharvennuksia ja jatkuvan kasvatuksen yläharvennuksia. Näillä on erilainen vaikutus jäävän puuston ikärakenteeseen.

    Ainakin metsien laajaa ja pitkäaikaista vanhentamista ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden saavuttamiseksi kannattanee välttää ja pyrkiä niihin toisin keinoin. Konsteja kasvun kiihdytykseen ja päästöjen hillintään on vähän. Kustannustehokkaimmat toimet lienevät tuhkalannoitus ja vedenpinnan nosto turvemailla. Laajasta joutoalueiden tai peltojen metsityksestäkään ei taida tulla mitään. Osa uudistusalueista jää herran huomaan. Ukrainan pelloille on ennustettu kuivuuskausia…

    aSanta 24.5.2025, 16:56

    ”Ukrainan pelloille on ennustettu kuivuuskausia…”

    Kaikkeahan voi toki ennustaa, mutta täytyy muistaa, että multapeltojen vedenpidätyskyky on erinomainen ja kapillaariominaisuudet lähes optimaaliset, joten kasvustojen kuivuudensietokyky on kivennäismaihin nähden ylivoimainen!

    Visakallo Visakallo 24.5.2025, 17:54

    A.J: ”Ainakin metsien laajaa ja pitkäaikaista vanhentamista ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden saavuttamiseksi kannattanee välttää ja pyrkiä niihin toisin keinoin.” 

    Heh, eiköhän sitä metsien vanhenemisen välttämistä ole viime ajat tehty ihan kiitettävästi! On maisemat muuttuneet avarammiksi vähän siellä sun täällä. Voisiko sanoa, että käynnissä ovat olleet ainakin tämän vuosituhannen suurimmat aavistushakkuut.

    Kurki Kurki 24.5.2025, 19:41

    https://yle.fi/a/74-20140329/ Ruotsin Metsämaanielun laskenta.

    Ojanen: 1) Ruotsi raportoi erikseen ”Kuollut orgaaninen materia” -hiilivaraston (DOM) ja maaperän hiilivaraston (SOM) muutokset. On tuo DOM mukana Suomellakin, mutta Suomella DOM ja SOM ovat yhdessä maaperän hiilivarastona. Eli ei DOM puutu Suomelta.

    Epäilen vähän tuota, että Ruotsin Metsämaanielun luokka ”Kuollut orgaaninen materiaali” -19 Mtn olisi ojitettujen turvemaiden kuollut karikenielu DOM ja maapäästö SOM keskiviivan yläpuolella +7 Mtn-ekv. Eihän ”Kivennäismaiden” luokkaakaan ole näin jaettu.

    Linkistä vuonna 2023 Ruotsin ”orgaaninen maaperä” oli päästö +7 Mtn-ekv ja sanoisin, että se on ojitettujen turvemaiden summa DOM (karikenielu)+SOM (maapäästö) ja vastaa Suomen ojitettujen turvemaiden DOM+SOM tasetta, joka vuonna 2023 Luken mukaan oli +11,4 Mtn-ekv.

    Tätä ”Kuollut orgaaninen materiaali” vastaavaa luokkaa Suomen Metsämaan nielun laskennassa en löydä Suomesta.

    Annika Kangas sen selvittää tai sitten ei.

Esillä 9 vastausta, 8,581 - 8,589 (kaikkiaan 8,589)
1 2 3 … 857 858 859