› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,851 - 8,860 (kaikkiaan 9,552)
1 2 3 … 885 886 887 … 954 955 956

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 19.9.2025, 09:25

    Hakkuutilaston mukaan (Luke: Puun markkinahakkuut 2024) mukaan tukkipuun hakkumäärä on pienempi kuin kuitupuun. Tukit lisäksi palastellaan sahoilla, jolloin kaikki ei päädy varastoon tuotteisiin. Mutta se on selvä, että metsäteollisuudella on suuria hyödyllisiä ulkoisvaikutuksia energiasektorilla Suomessa. Nämä usein unohtuvat, kun tuijotetaan vain ympäristöhaittoihin.

    jupesa 19.9.2025, 09:31

    Kun otetaan myös pikkutukkia (sahakuitua), tukkipuun osuus kasvaa myös vähän”ennen aikojaan” tehdyssä päätehakkuussa. Puolet tukkipuusta jää saheiksi pitkäaikaseksi varastoksi .

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.9.2025, 10:26

    Pikkutukit luokitellaan kuitupuuhun. Tämä selittää hiukan sen suurta osuutta.

    https://www.luke.fi/fi/tilastot/puun-markkinahakkuut/puun-markkinahakkuut-tilaston-dokumentaatio-0

    MaalaisSeppo 19.9.2025, 11:38

    Sahatavaran mukana rakennuksiin varastoituu hiiltä, mutta mikä on nettovaikutus, kun rakennuksia myös puretaan? Ei rakennuskantakaan voi määrättömästi kasvaa.

    jupesa 19.9.2025, 11:52

    Rakennusten purku tapahtuu paljon myöhemmin.  Jos purkamisen vaikutus (purettukaan eimene hukkaan vaan yl. energiaksi ). otetaan huomioon , niin pitäisi ottaa huomioon myös uuden puusukupolven parempi hiilen sitominen.

    Pikkutukit on luokiteltu väärin, jos niiden sahapuuosuutta ei oteta huomioon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.9.2025, 12:00

    Toisaalta sahapuusta menee iso osa niiden palastelussa syntyvään sahausjätteeseen. Pyöröhirsitaloja rakennetaan vähän. Muutenkin vuosittain hakattavasta tukista jää hyvin pieni osa (luokkaa 10 %) kotimaan puutuotevarastoon kun suurin osa menee vientiin.

    MaalaisSeppo 19.9.2025, 12:02

    Rakennuksia puretaan jatkuvasti, eli niistä poistuu koko ajan puuta. Myös lahoaa. Rakennusten puutaseessa pitää ottaa huomioon myös poistuma, muuten koko hommassa ei ole järkeä.

    Puutaloja puretaan ja tilalle tulee usein betonitaloja. Maalla puutaloja lahoaa.

    jupesa 19.9.2025, 12:11

    Pinnat menee epuuna energiaksi , ei jätteeksi .

    Hiilitasetta pitää tarkastella leimikko tai metsälö kohtaisesti . Silloin se vastaa todellista tilannetta.

    Minullakin on vielä n. 100 v. vanha hirsiaitta pystyssä. Hirsirakenteet on pitkäikäisiä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.9.2025, 12:28

    Hiilitasetta tarkastellaan khk-raportoinnin ohjeiden mukaisesti – muuten ei eri maita voisi vertailla sitäkään vähää kuin nyt. Metsätalous ei pärjää kovin hyvin hiilitasetarkasteluissa, kun turvemaiden hiilivarasto hupenee ja talousmetsän hiilivarasto on muutenkin huomattavasti pienempi kuin luonnonmetsän. Tästä huolimatta olisi hullua käsitellä metsiä hiilivarastoina, eikä EU:n politiikkakaan onneksi perustu niihin vaan nieluihin.

    jupesa 19.9.2025, 14:45

    Sekö on pääasia että teoriassa lasketaan samalla tavalla vaikka käytännössä ei laskelmat pidä paikkaansa.

    Nieluihin perustuvana hiilitaselaskelmien pitäisi ottaa huomioon jatkokehityskin ; eli se miten paljon metsät kasvaa tulevaisuudessa .

Esillä 10 vastausta, 8,851 - 8,860 (kaikkiaan 9,552)
1 2 3 … 885 886 887 … 954 955 956