Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,861 - 8,870 (kaikkiaan 9,552)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä jatkokehitys tietenkin otetaankin huomioon ennusteissa eli skenaariotarkasteluissa. Sen sijaan päästöjen raportoinnit on pidettävä mahdollisimman simppeleinä – virheitä on nytkin liikaa. Puutuotteiden hiilinielu yrittää arvioida sitä mikä hakatusta puusumasta jää kotimaahan varastoon.

    jupesa

    Miten on otettu huomioon paraneva puun kasvu uudistamisen jälkeen ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eiköhän paraneva kasvu tule mukaan sekä mittauksiin että kasvumalleihin jotka perustuvat mittauksiin.

    jupesa

    Kasvu tulee varmaan mukaan mutta jälkijunassa . Haihattelut hakkuiden vähentämisestä hiilinielun lisäämiseksi pitäisi lopettaa ja ottaa huomioon lisääntyvä kasvu päätehakkuiden jälkeen.

    oksapuu

    Oliko tuo nyt Yle aamu missä taas ilmastopolitiikkaa väännettiin.

    Kyllä nyt loppu tulee kun puuta kasvaa enemmän mitä sitä hakataan…

    Raipe52 Raipe52

    Suomessa edelleenkin metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Tuo on ainoa luotettava mittari jossa tulosta ei ideologian nimissä ole yritetty  muuttaa haluttuun suuntaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hesarin keskusteluissa mainitaan toisinaan termi hiilitase jota ei kuitenkaan määritellä. Epäilen että sillä tarkoitetaan hiilivaraston maksimointia. Jos siitä aletaan maksaa metsänomistajille, se käy hyvin. Samalla saadaan kaupan päälle lisää monimuotoisuutta. Kaksi kolmesta metsien hyödystä kasvaa, mutta teollisuuden puun saanti alenee.

    Kurki Kurki

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5

    Otetaampa linkki uuteen pohdintaan:

    Runsainta lisäys oli 60–100-vuotiaissa metsissä, joissa metsämaan hiilivarasto kasvoi vuodessa keskimäärin noin 300 kiloa hehtaarilla. Yli satavuotiaissa metsissä hiilen kertymä maaperään väheni. Hiilen määrän muutos mukailee puuston vuosikasvun tasoa.

    Metsän hiilivarasto on keskimäärin kymmenen kiloa neliömetrillä, siis keskimäärin 100 tonnia hehtaarilla. Määrä vastaa 400 hiilidioksiditonnia. Pohjois-Suomessa metsien hiilivarasto on pienempi.

    ”Tärkeintä on huomata, että hiilivaraston muutos on vähäinen suhteessa metsämaan kokonaishiilivarastoon. Esimerkiksi 300 kilon muutos on alle puoli prosenttia metsämaan koko hiilivarastosta”, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi havainnollistaa.

    Jos tuo 300kg/ha/v  hiiltä sitoutuu maaperään (C) 60..100 vuotisissa metsissä, niin keskiarvoksi koko Suomelle voisi laskea 200 kg/ha/v. Tuolla maaperään vuosittaisella hiilen kasvulla on mennyt aikaa 100 tn/0,2 tn= 500 vuotta.

    Hiiltä Suomen kasvaviin talousmetsien maaperään 20 milj.ha tulisi joka vuosi CO2-sidontana 3,67*0,2 tn/ha*20 milj.ha= -15 Mtn.

    Olisiko tämä vuosittainen C-nielun lisäys 0,3% sitten pysyvää hiiltä ja kertyisi aikansa vai pitempiaikaista hiiltä, joka sitten alkaa hajota  500 vuoden päästä.

    Tuo Ruotsin kivennäismaiden CO2-nielu on vähän mysteeri. Se on pysynyt lähes samana -20 Mtn jo 35 vuotta .(https://yle.fi/a/74-20140329).

    Nyt metsän hiilestä maaperässä on 60%. Voineeko se kasvaa?

    Jossain tietenkin täytyy olla raja.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onko -15 Mtn maaperän hiilen sidonnassa huomioitu turpeen hajoaminen – se varmaan pitäisi vähentää?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Uunituoretta tietoa maaperän hiilivarastoista. Jos sitä halutaan maksimoida, alue kannattaa jättää talouskäytön ulkopuolelle.

    Tulos on simuloitu ja siten sisältää monia epävarmuuksia, mutta on linjassa sen käsityksen ja mittaustenkin kanssa, että suurimmat hiilivarastot on luonnontilaisissa metsissä. Talousmetsissä on pienemmät varastot ja suuremmat ajalliset vaihtelut. Jatkuvapeitteisen metsämaan hiilivarasto heilahtelee varmaan vähemmän kuin jaksollisen ja kunkin kohteen kokonaistase riippuu metsän kasvusta ja poistumista.

    ”the soil C budget of the managed stand after clear‐cut was negative until the first thinning or even until the following clear‐cut, while the set‐aside was always a C sink in soil”

    Julkaisu: Soil Carbon Dynamics During Stand Rotation in Boreal Forests.

Esillä 10 vastausta, 8,861 - 8,870 (kaikkiaan 9,552)