› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,291 - 9,300 (kaikkiaan 9,308)
1 2 3 … 929 930 931

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 6.1.2026, 14:12

    Suorilla maastomittauksilla ja laskelmilla Hiket-hankkeen tapaan eli ymppäämällä kokonaisuuteen vielä satelliittihavainnot voidaan testata onko khk-metodi ajan tasalla. On esitetty että nykyinen yliarvioi turvemaiden päästöjä ts. ei huomioi tarpeeksi mm. karikekertymää eikä uudelleen soistumista.

    Kannot ovat tietenkin hitaita hajoamaan joten ne eivät ole mukana tuossa em. julkaisun hakkuutähteiden päästöissä. En tiedä miten ne käsitellään khk-inventaariossa, luultavasti jotenkin samoin kuin puutuotteiden hiilinielut eli tase on syöte – poistuma vuosittain. Metaani ja typpioksiduuli joudutaan käsittelemään niin kuin ohjeissa määrätään jotta maat ovat keskenään vertailukelpoiset.

    Keksisikö Pena fiksuna ihmisenä miksi typpioksiduuli riehaantuu avohakkuun jälkeen? Tuleeko sitä karikkeen hajoamisen vapauttamasta typestä?

    Pakahe Pakahe 6.1.2026, 14:18

    AKHäkkinen,

    Korkiakoski et al tekemä tutkimus on mittaustutkimus, ei laskentamalli arvio, siinä on vissi ero.

    Korkiakosken tutkimukseen viittaa Kurki, en minä. En puolusta tai kritisoi tehtyä tutkimusta, tulokset ovat mittauksia, ei laskentamalliarvioita. Mittauksia tarvitaan, jotta laskentamalleja voidaan kehittää.

    Korkiakoski et al toteaa yhteenvedossa, että runsasravinteinen ojitettu suo on  päätehakkuun jälkeen kasvihuonekaasu päästölähde, ei nielu.

    Jos haluaa todistaa toisin pitää löytää tutkimus, joka tukee omaa väitettä, ei väitettä kumoavaa. Ja olisi suotavaa, ettei väitä päinvastaista, mitä tutkijat ovat mittauksissa todenneet.

     

     

    Scientist Scientist 6.1.2026, 16:59

    Korkiakoski tutkimus on todella mittauksiin perustuva ja sinänsä ok. Ainoa mitä voi kritisoida on lyhyt seuranta aika. Mikä olisi tilanne ollut esim 5v kuluttua.

    PenttiAKHakkinen 6.1.2026, 17:11

    AJ lle sanoisin tuosta typpioksiduulista, että en tiedä siitä mitään. Kuitenkin, jos oikein muistan niin sen elinikä on n 200 vuotta. Tarkoittaa, että jos luonnonsuo on yli 200 vuotta vanha niin tuon suon ilmakehään muodostama varasto ei enää suurene. Eikä niin ollen khk laskennassa saisi olla mukana muutoin kuin päästömuutoksensa puolesta.

    Kuten olen jo aikaisemmin todennut, khk laskennan tulisi tuottaa tietoa kunkin vuoden ilmaston muutokseen vaikuttavista tekijöistä. Nyt näin ei ole.

    PenttiAKHakkinen 6.1.2026, 17:34

    Pakahe lle toteaisin, että on varsin luonnollista, että avohakkuun jälkeen alue on päästö. Siellähän on mm lahoavat hakkuujätteet ja juurakot eikä uusi kasvusto pysty kompensoimaan lahoavan aineksen ja paljaan maaperän päästöjä.

    Huomauttaisin lisäksi, että tiettyjen valtioiden kannalta on varsin edullista, että keskitytään päästölaskentaan. Kivihiilen, öljyn ja maakaasun käyttäjät lisäävät aina co2 a ilmakehään. Heille on edullista, että fossiilinen hiili ja biogeeninen hiili asetetaan yhtäarvoisiksi päästöjen suhteen. Lisäksi on nämä yksisilmäiset suomalaiset tutkijat, jotka vetoavat IPCC sääntöihin ja jättävät esim hakkuutähteiden nieluvaikutuksen huomiotta, mutta innolla mittailevat niiden lahoamisen päästöjä.

    Pakahe Pakahe 6.1.2026, 18:05

    AK Häkkinen,

    Lienee turha minulle todeta avohakkuualueet olevan kasvihuonekaasujen netto lähde, ei nielu, Kurki väittää asian olevan toisin jo toisena avohakkuun jälkeisenä vuonna, näin ei ole Kurjen viittaamassa tutkimuksessa ja onhan Peichl et al (Landscape-­ variability of the carbon balance across managed boreal forests) aivan asiallisessa tutkimuksessa todettu päätehakkuun jälkeisen päästön loppuvan keskimäärin 5v kuluttua (kangasmetsät).

    Mitä tulee kasvihuonekaasu politiikkaan, olen aivan samaa mieltä, politiikka on politiikkaa, jokainen, valitettavasti aivan jokainen ajattelee asiaa oman navan kautta. Siksi sekä kasvihuonekaasu politiikka että tekovihreä siirtymä tulee olemaan täysi fiasko.

    Tutkijoita en suuremmin epäile, mutta politiikka joka ohjailee tätä kaikkea on syvältä sieltä, tekopyhää sontaa. Ihan sama joka puolueessa ja maassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.1.2026, 18:40

    jättävät esim hakkuutähteiden nieluvaikutuksen huomiotta

    Onhan se maaperän hiilinielu aikasarjassa mukana, se on vain kutistunut hyvin pieneksi. Syöte maaperään on kasvanut (luonnonpoistuma ja hakkuutähteet), mutta hajotus on ilmeisesti kasvanut samana aikana vielä nopeammin. Vähän samantyyppinen tapaus kuin puutuotteiden hiilinielu: paljon tuotetaan kyllä Suomessa, mutta suurin osa viedään ulkomaille ja meille jää varastoon hyvin vähän.

    PenttiAKHakkinen 6.1.2026, 19:17

    AJ lle huomauttaisin, että tarkoitin tuota Korkiakoski et al tutkimusta, jossa hakkuutähteiden nielu oli huomiotta.

    On muistettava, että kun tutkitaan biogeenisen hiilen vaikutuksia niin on muistettava, että tuolle hiilelle on oltava aina nielu. Ilman tuota nielua ei ole olemassa hiiltä, josta tulisi päästöjä. Esim Syke on oikein erikoistunut laskemaan pelkkiä päästöjä vrt piipunpää mittaukset. Jo vuosia sitten kyselin Soimakalliolta hakkuutähteiden polton vaikutusta ilmakehään. Ei mennyt perille, että jos hakkuutähteet lahoavat metsässä 15 vuodessa niin 15 vuotta hakkuutähteiden polton aloittamisesta tuolla poltolla ei ole vaikutusta ilmastonmuutokseen. Suomessa on iät ja ajat poltettu hakkuu- ja raivausjätteitä. Niillä ei ole enää vuosiin ollut mitään vaikutusta ilmaston muutokseen.

    Kurki Kurki 6.1.2026, 19:42

    Lienee turha minulle todeta avohakkuualueet olevan kasvihuonekaasujen netto lähde, ei nielu, Kurki väittää asian olevan toisin jo toisena avohakkuun jälkeisenä vuonna, näin ei ole Kurjen viittaamassa tutkimuksessa

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    Tässä Ojasen tutkimuksessa rehevillä ojituilla soilla kuten Lettosuo näkyy maaperä olevan myös nielu jopa -5 tn/ha/v .

    Hakkuutähteet eivät taida olla mukana.

     

    Kurki Kurki 6.1.2026, 19:48

    https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1

    Linkin taulukko 2 on mielenkiintoinen.

    Ohje laskea pois nuo hakkuutähteet löytyy tutkimuksen kohdasta 5 Conclusions.

    Toisaalta hakkuutähteiden hajoaminen lisäsi alueen CO2-päästöjä; tähteiden päästöjen arvioitiin olevan 49 % ekosysteemin kokonaishengityksestä ensimmäisenä kesänä avohakkuun jälkeen. Toisena kesänä pintakasvillisuus ja sen perustuotanto elpyivät huomattavasti. Toisaalta hakkuutähteiden CO2-päästöt vähenivät, koska osa tähteistä oli hajonnut edellisen kesän aikana. Yhteensä nämä muutokset vähensivät alueen nettoCO2-päästöjä 41 % ensimmäiseen kesään verrattuna.

    Hakkuutähteiden päästö= Rresidue (2017)= 0,41*Reco= 0,41*3135= +1285 g/m2

    NEE(2017)/Table 2/  on koko CO2- maaperäpäästö mukana myös hakkuutähteet =+2072 g/m2

    GPP (2017)/ Table 3/ on maapohjan pintakasvillisuuden CO2-nielu = -1106 g/m2

    CO2-turvemaapäästö (pois lukien hakkuutähteet) on -1285+2072-1106= -319 g/m2.

    Tarkoittaa että toisena vuonna aukkohakkuusta maapohja onkin CO2- nielu =  -3,19 tn/ha ei päästö.

    Ei mikään ihme, sillä Ojasen tutkimuksessa, josta puuttuu hakkuutähteet, ovat rehevät ojitusalueet olleet myös nieluja.

Esillä 10 vastausta, 9,291 - 9,300 (kaikkiaan 9,308)
1 2 3 … 929 930 931