› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,301 - 9,310 (kaikkiaan 9,311)
1 2 3 … 930 931 932

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 6.1.2026, 20:58

    Voi Kurki sitä tuollaikin laskea, jos haluaa poimia rusinat pullasta.

    Tässä ei ole voitu huomioida kaikkia hakkuutähteitä kuten kantoja eikä päästöjen ja nielujen pitkäaikaisvaikutuksia, koska tarkastelujakso oli vain kaksi vuotta.

    käpysonni käpysonni 6.1.2026, 21:14

    Lillukanvarsitason keskustelua tuo maaperäpäästöjen/nielujen pohdinta varsinkin kun mennään ihan sinne neulas/lehti tasolle. Maaperäpäästöille ei mitään voida ja tulee mieleen että lasketaanko niitä noin pikkutarkasti  missään muussa euroopan maassa? Epäilen.  Suomalaiset haluaa tietysti näissä  päästölaskelmissakin olla euroopan mallioppilaita, mutta onko tämä pikkutarkkuus meille haitta vai etu, en osaa sanoa, ehkä haitta, jos muualla  ollaan suurpiirteisempiä.

    Visakallo Visakallo 6.1.2026, 21:25

    Jokuhan tässä suomalaisessa systemissä on vikana, kun maksamme henkeä kohti suurempaa EU:n nettojäsenmaksua kuin esim. vauras Ruotsi, mutta saamme erittäin vähän erityisesti EU:n investointitukia. Esim. rikas Italia rakentaa mantereelta Sisiliaan johtavan Messinansalmen miljardisillan lähes kokonaan EU-tuilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.1.2026, 21:34

    Esimerkiksi silloin kompastutaan lillukanvarsiin, jos väitetään että jatkuva kasvatus on paras menetelmä, kun siinä metsä on koko ajan nielu.

    Kurki Kurki 6.1.2026, 21:37

    Voi Kurki sitä tuollaikin laskea, jos haluaa poimia rusinat pullasta.

    Greenhouse gas and energy fluxes in a boreal peatland forest after clear-cutting

    Otsikossa on kyse ojitettujen turvemaiden turpeesta johtuvista CO2-lisäpäästöistä verrattuna kivennäismaihin, kun puhutaan turvemaista (pietland). Eli tutkimalla haetaan tietoa sille, että pitäsikö turvemaiden ojitukset tukkia liian suurten turpeesta tulevien päästöjen vuoksi. Onko missään tehty samanlaista tutkimusta kivennäismaista, jossa mukana hakkuutähteet?

    Miksi hakkuutähteet pitää olla mukana, kun ne eivät ole turpeesta peräisin. Eihän se kerro totuutta pelkästään turvemaan päästöstä, jos mukana on puiden hakkuutähteetkin. Sehän on järjetöntä.

    Hakkuutähteillä on oma CO2-varasto-laskentamenetelmä, jossa varastoon menee viimeisen vuoden hakkuutähteiden CO2 ja varastosta poistuu vahimman vuoden CO2. Varaston koon muutos on sitten nielu tai päästö.

    Ravinteikkaan ojitetun metsää kasvavan suomaan pintakasvillisuus rähtää kasvuun aukossa kuten ravinteikas kivennäismaapohjakin. Lisäksi aukolla pohjaveden nousu vähentää turpeen hajoamisesta johtuvia CO2-päästöjä. Siksi aukkohakkuu Lettosuon ravinteikkaassa korvessa on suuri CO2-nielu jo toisena vuonna.

    Lettosuolla ei ole mitään perusteita tukkia ojia, vaan kunnostaa ne aina tarvittaessa.

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.1.2026, 21:54

    Oikea mittaus ja laskenta riippuu siitä mitä halutaan kuvata – ekosysteemin päästötase vai pelkästään maaperän. Ihan kiinnostavia molemmat. Käytännön merkitystä vähemmän, paitsi siinä mielessä, että kun tiedetään avohakkuun jälkeisen päästön suuruusluokka kivennäismaan ja turvemaan metsissä, osataan sanoa onko hakkuutavalla merkitystä päästöissä maanlaajuisesti.

    Pakahe Pakahe 6.1.2026, 22:10

    Kurki, viittaamassasi tutkimuksessa ei verrata runsasturpeisia ojitettuja suometsiä kivennäismaametsiin, vaan tarkastelu keskittyy yksinomaan ojitettuun turvemaahan, joka on juuri hakattu.

    Tämä käy ilmi tutkimuksen kuvauksesta ja abstraktista, jotka korostavat nimenomaan ojitetun boreaalisen suometsän kasvihuonekaasu- ja energiavirtoja avohakkuun jälkeen.

    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten avohakkuu muuttaa ojitetun boreaalisen suometsän kasvihuonekaasujen vaihtoa ja energiavirtoja. Toisin sanoen tutkijat halusivat ymmärtää, miten CO₂-, CH₄- ja N₂O‑päästöt sekä lämpövirrat muuttuvat, kun turvemetsä hakataan ja sen mikroilmasto muuttuu. Tutkimuksen tarkoitus ei ollut hakea tietoa, pitäisikö ojituksista tukkia.

    Tämä viittaamasi tutkimus ei nyt vaan taida tuoda uskottavuutta väitteillesi, etsi parempi ja olethan näköjään jotakin jo kehitellytkin.

    Pakahe Pakahe 7.1.2026, 19:36

    AJ, ei kai nyt ihan noin voi sanoa, että voi kai sitä noin laskea.

    Kurjelle,

    NEE  +2072 g/m2 sisältää jo GPP:n (-1106 g/m2), sitä ei voi vähentää toistamiseen, jos yrittää laskea maapohjan NEE arvoa ilman hakkuutähteitä (0,41*3135g/m2). Sinun Kurki myös tulisi käyttää lukua 3178, jolloin laskutapasi on matemaattisesti eheä.

    Eli NEE sisältää jo GPP aiheuttaman aleneman, sitä ei pidä vähentää toista kertaa laskelmiasi varten.

    Eli jos haluat laskeat maaperän kaasupäästöt, vähennä hakkuutähteiden päästö R(residue +1303) kokonaisnettopäästöstä (NEE +2072) ja saat NEE (maaperä ja kasvillisuus).

    Tulos on n 7,7 tn/ha, eli hakkuu-alue ei edelleenkään ole toisena vuotena hiilinielu vaan päästölähde.

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.1.2026, 22:12

    Hyvä että faktantarkistajia on useampia niin pysyy taso hyvänä. 👀

    Kurki Kurki 7.1.2026, 22:17

    Näin se varmaan menee, koska NEE on tase ei päästö, jossa ovat mukana maapäästö plus hakkutähteet ja josta on vähennetty pintakasvillisuuden nielu GPP.

    Mutta hakkuutähteet eivät kuulu mukaan tarkasteluun, jossa varsinainen asia on ojituksen aiheuttama turvemaan hajoamisesta tuleva CO2-päästö.

    Kyllä tuo 7,7 tn/ha on oikeampi luku kuin 20 tn/ha.

    Kyseesä oli vasta toinen vuosi ja voisi olettaa, että tulevina vuosina maanpinnan kasvilloisuus varsinaisestin räjähtää kasvuun ja GPP voi 2-kertaistua  ja sitten ollaan jo nielun puolella.

    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552

    Tässä tutkimuksessa on sitten jatkoa Lettosuon tutkimukselle ja vertailua jk-kasvatukseen.

     

Esillä 10 vastausta, 9,301 - 9,310 (kaikkiaan 9,311)
1 2 3 … 930 931 932