› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,311 - 9,320 (kaikkiaan 9,746)
1 2 3 … 931 932 933 … 973 974 975

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 7.1.2026, 22:37

    Varsinainen kiinnostava asia voi jollekin olla ekosysteemin kokonaistase, joka eroaa avohakkuussa harvennuksesta. Jos kokonaistase on maaperän hajotus, hakkuutähteiden hajotus ja kasvien yhteytys, niin voidaan tarkastella näistä jotain yksin, kahta yhdessä tai kaikkia yhdessä. Tarkoitin rusinoiden poimimisella sitä, että näistä kolmesta ei voida valikoida vain mieleisiä osia ja jättää epämieluisia pois.

    siniluoto 8.1.2026, 08:44

    Jos mittaustulosten virhe on yli 10 % niin se kertoo perustavaa heikkoutta mittausten luotettavuudesta. Jos tähän lisätään matemaattinen mallinnus jonka parametrejä voi muutella ”vapaasti” ollaan  täydellisesti annettu valta tietämättömyydelle.

    Ei täytä tieteellisiä kriteerejä !!!

    Rahoitus lakkautettava välittömästi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.1.2026, 08:50

    Mitä virhettä siniluoto tarkoitat? Virhettä voi olla mittauksen teknisessä suorituksessa (esimerkiksi otanta harhainen tai mittalaite kalibroitu väärin), tai virhettä voi aiheuttaa tutkittavan ilmiön luontainen vaihtelu jota ei saada kiinni käytetyllä menetelmällä. Kun Suomi on ojittanut soita, on aiheutettu suuri hiilidioksidipäästö joka on pakko jotenkin arvioida ja raportoida YK:n Ilmastosopimuksen sihteeristölle, niin että rahoituksen lakkautus johtaisi vain ojasta allikkoon.

    siniluoto 8.1.2026, 08:57

    esimerkki tarkkuuksista lähde VTT

    Kilogramma ennen:

    Kilogramma on vuodesta 1889 lähtien ollut yhtä kuin Pariisissa säilytettävän kilogramman prototyypin massa. Siitä on tehty useita kopioita, esimerkiksi VTT MIKESin hallussa on Suomeen vuonna 1890 saatu kopio numero 23. Niiden välillä tehtyjen vertailujen perusteella prototyyppien massa muuttuu, mutta kukaan ei tiedä täsmälleen kuinka paljon. Selvää on kuitenkin, ettei kilogramman massa nyt ole sama kuin alun perin.

     

    Copyright: BIPM – International Bureau of Weights and Measures

    Kilogramma jatkossa:

    SI-järjestelmän uudistamisen on tehnyt mahdolliseksi kuvassa nähtävä Kibblen vaaka, jonka avulla massaa voidaan verrata sähkötehoon. Se taas voidaan kvantti-ilmiöiden avulla sitoa Planckin vakioon. Kibblen vaaka on erittäin vaativa hienomekaaninen laite, joita on eri puolilla maailmaa kuitenkin pystytty rakentamaan useita hiukan erilaisia. Uudessa SI:ssä kilogramma ei siksi riipu yhdestä prototyypistä tai laitteesta, ja Planckin vakioon sitominen takaa, ettei kilogramman suuruus muutu systemaattisesti pitkänkään ajan kuluessa.

    Wattivaaka – Wikipedia

    PenttiAKHakkinen 8.1.2026, 09:42

    AJ llä on näköjään hyvin yksipuolinen käsitys mitä pitää tutkia mitä ei. Aikaisemmin jo huomautin, että joillekin toimijoille on tarkoituksenmukaista mitata ja raportoida päästöjä. Nielut voi aina jättää pois laskelmista. Metaanilaskelmat ovat hyvä esimerkki tästä.

    Eikö AJ lle tullut mieleen, että soiden ojituksen myötä ilmakehästä on tuhoutunut valtava metaanimäärä. Metaanin tuhoutuminen on nielu. Missä se otetaan laskelmiin mukaan ojituksissa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.1.2026, 09:52

    Ei kyse ole siitä mitä minä ajattelen tai en vaan tutkimusta tarvitaan avuksi khk-raportointiin. Siinä näkyy olevan periaatteena että menneitä ei muistella eikä tulevia – muuten kuin GWP-kertoimien avulla. Onhan soiden ojittaminen poistanut metaanipäästöjä mutta toisaalta se on aiheuttanut valtavat hiilipäästöt, ja turvepelloilla lisäksi typpioksiduulipäästöt. Metsien osalta saanemme osittaisen synninpäästön tuotetun puuraaka-aineen vuoksi.

    Kurki Kurki 8.1.2026, 18:01

    Jatketaan.

    Jatkotutkimus Korkiakoski ym.

    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552

    Taukossa 2 näkyy olevan tuosta Lettosuon aukkohakkuusta mittaukset vuoteen 2021 saakka. Suureet NEE, GPP ja TER.

    Pintakasvillisuuden CO2-sidonta GPP on noussut 3-kertaiseksi ensimmäisestä hakkuun jälkeisestä kesäajasta 2016-17.

     

    Pakahe Pakahe 8.1.2026, 18:30

    AJ kunniaksi tulee lukea, että hän vaikuttaa olevan aika neutraali, tukeutuu tutkimukseen ja jättää salaliittoteoriat muille.

    Tutkijana itse olisin aika tuohtunut tämän palstan tavoista käsitellä tehtyjä tutkimuksia ja arvostella tutkijoita.

    Sanoisimpa, että yrittäkääpä itse tehdä vertaisarvioitu tutkimus ja saada se julkaistua edes kohtuullisen arvostetussa tieteellisessä julkaisussa. Helppo on arvostella.

    Kurki Kurki 8.1.2026, 19:00

    Onhan soiden ojittaminen poistanut metaanipäästöjä mutta toisaalta se on aiheuttanut valtavat hiilipäästöt, ja turvepelloilla lisäksi

    No ei nuo ojitusten aiheuttamat CO2-päästöt n. +12 Mtn kovin suuret ole siihen nähden, kun Ruotsillakin 2023 oli niitä +7 Mtn. Jaettuna pinta-alalle 5 milj.ha siitä tulee n.  +2,4 tn/ha.

    Ruotsin ei tarvitse omista ojitus-päästöistä eikä muistakaan välittää enää mitään, kun on laskenut itsensä hiilinieluksi.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.1.2026, 19:02

    No kiitos Pakahe! Juuri tuota kohti pyrin, eli kaivamaan tosiasioita esiin ja selittämään niitä, jotta päätöksenteko ja politiikka voisi olla tosiasiapohjaista. Eipä se tuohtumus auta, mutta kyllä sitä ilmenee välillä. Lisäksi ilmenee harmitusta siitä, kun asioita joutuu toistamaan.

    Ihmisten tietämys tieteestä ei ole keskimäärin kovin korkeaa tasoa, joten tieteen kaltoin kohtelusta osan voi lukea sen eikä pahan tahdon piikkiin. (He eivät tiedä mitä he tekevät.)

    Melkeinpä vielä vaikeampaa kuin itse tutkiminen on toisten tutkimusten arviointi. Sitäkin joutuu tekemään, kun tekee yleistajuisia yhteenvetoja eri aiheista tai lukee toisten tekemiä yhteenvetoja. Mitä tuloksia otan mukaan viestintään ja mitkä jätän?

    Pentille voisi sen verran todeta että minulla on viha-rakkaussuhde IPCC Guidelines -opusten kanssa. Jouduin perehtymään niihin vähän rapiat 20 vuotta sitten Metlassa enkä enää välittäisi palata niihin, sen verran hankalia ne ovat. Ei lainkaan käyttäjäystävällisesti kirjoitettuja.

Esillä 10 vastausta, 9,311 - 9,320 (kaikkiaan 9,746)
1 2 3 … 931 932 933 … 973 974 975