Sen vuoksi, kun

– poliitikot ovat niin luvanneet

– öljy, joka on peräisin vanhoista kasveista, on poltettu taivaan tuuliin, niin tarvitaan sen verran lisää kasvillisuutta, ettei ilmasto muuttuisi

Jälkiä siivotaan, kun on sotkua aiheutettu. Laskun maksaa siivoaja kuten kaivoksien jälkien osaltakin.

SLL: ”metsiä hakataan hiilinielujen ja monimuotoisuuden kannalta liian nuorina”.

Kiertoajat ovatkin lyhentyneet, mutta päätehakkuun järeys ei Metsäkeskuksen mukaan kovin paljon. Siitä en ole nähnyt analyysiä että päätehakkuuta tehtäisiin puuntuotoksen kannalta liian aikaisin, mutta on sanottu että se saatetaan tehdä taloudellisen tuloksen kannalta hivenen liian aikaisin.

Tapion mukaan kiertoajan jatkaminen ei auttaisi hirveästi monimuotoisuutta, koska puiden maksimi-iästä jäädään talousmetsissä joka tapauksessa kauas. Metsälaki (järeys ja ikä kriteereinä takaisin uudistamiseen) olisi metsänomistajan kannalta huono keino, kun kustannus yhteisestä hyvästä osuisi vain alkutuottajan kontolle.

Vaihtoehdoksi kävisi nykyinen ihan toimiva yhdistelmä, eli laajennetaan suojelualueita (mutta korvataan ne omistajille) ja lisätään maisemaan vanhoja ja palaneita puita ja lahopuuta.

Sitä pitäisi miettiä kannattaisiko lähteä jatkamaan kiertoaikoja hiilinielukaupan avulla; kiinnostuneita myyjiä varmaan sopivalla hinnalla olisi. Mutta johtaisiko tämä ojasta allikkoon eli puutuotannon kannalta liian pitkiin kiertoaikoihin?

Mitä Nostokoukku tarkoitat sotkulla? Metsänomistajat korjaavat jo jälkiään vesistöpäästöjen ja monimuotoisuuden osalta. Hiilinielujen puuttuminen ei ole sotku vaan poliittinen päätös, kun on päätetty pyrkiä hiilineutraaleiksi EU:ssa, vaikka muualla maailmalla ei.

*

MTK ottaa kantaa paneelien hakkuiden rajoittamisesityksiin: ”Paneelit sivuuttavat puutuotteiden pitkäaikaiset hiilivarastot, fossiilisten raaka-aineiden korvaamisen sekä sen, että ilman hakkuita metsien kasvu hiipuu.”

Näistä hiilivarastoja syntyy tuotteiden korkean vientiosuuden vuoksi pääasiassa ulkomaille. Fossiilisia energioita korvautuu kyllä Suomessakin paljon. Metsien kasvun hiipuminen olisi varma seuraus, jos hakkuiden himmailu jatkuisi pitkään, koska siitä seuraa ikärakenteen vanheneminen. Paneelit ovat laskeneet 50 vuoden ajalle; eiköhän siinä pitäisi jo alkaa näkyä seuraukset kokonaiskasvulle?

Nimetään riskeiksi hakkuuvuoto ja kansantalouden tappiot. Haitoista rahalliset tappiot ovat täysin varmat, mutta hakkuuvuodon vaikutukset epävarmat. Vaikutukset monimuotoisuuteen olisivat todennäköisesti positiiviset, kun metsien ikärakenne vanhenisi ja lahopuun määrä kasvaisi.

https://www.mtk.fi/-/paneelit-tiedote14126

Kuten huomattiin, bioenergian kestävyyssääntely ilmeisesti rajoittaa jo puun päätymistä energiakäyttöön ainakin turvemailta. Paneelien mielestä energiapuuta pitäisi tämän lisäksi verottaa, jos se kelpaisi myös jalostukseen. Kuitupuun ohjautuminen jalostukseen polton sijasta olisi tietysti järkevää, mutta markkinoiden pitäisi saada ohjata tätä eikä sääntelyn. Turvemailta korjatun puun energiakäytön rajoittaminen ei ole järkevää. (Muokattu 19.1.)

Aamuteeveessä tuli ilmi ettei EUlla ole mitään sanktioita vaikka päästömme kasvaisivat joten mitään syytä vähentää hakkuita ei ole.  Ei varsinkaan kun kasvu ylittää hakkuut ihan selkeästi. Tämä on taas niitä vihreiden ideologioita jossa oman maan kurittaminen on keskiössä.

Olen ehdottanut että katsotaan ensin paljonko metsämaata menee rakentamisen alle (esim. voimalinjat) ja pakolliseksi nähtyyn suojelun laajentamiseen. Lopulla metsämaalla tuotetaan puuta ja hakataan tehokkaasti ts. niin että kasvu pysyy suunnilleen ennallaan pitkällä aikavälillä. Käytännössä siis pidetään hakkuut riittävän suurina ettei ikärakenne vanhene. Lisäksi tehdään tehokkaita luonnonhoitotoimia.