› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,361 - 9,370 (kaikkiaan 9,371)
1 2 3 … 936 937 938

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 16.1.2026, 01:28

    Voi olla parempaa puusepälle, mutta  hitaasti kasvanutta havupuuta voi syntyä myös talousmetsässä avohakkuun jälkeen – karulla kasvupaikalla tai tiheässä taimikossa.

    Visakallo Visakallo 16.1.2026, 07:08

    Kertokaapa jotka osaatte, miten niistä paljon puhutuista jk-metsistä tulee sitä hyvälaatuista puuta, kun ne kasvavat niin, että kohina vain kuuluu tielle asti, ja rahaa tulee isännälle kuin suokuokalla vetämällä? Samaan aikaan meidän jaksolliset metsät kituvat puuttomina ja tuottavat omiatajilleen valtavat tappiot…

    Kahlschlag Kahlschlag 17.1.2026, 20:04

    Lainaus: ”Ilmastopanelin tehtävä on tuottaa tieteeseen perustuvaa tutkimustietoa ja Ylen tehtävä on uutisoida tästäkin aiheesta muiden uutisten lisäksi.”

    Kunpa Ilmastohumppapaneeli tuottaisikin tieteeseen perustuvaa tutkimustietoa ja Gosteleradio uutisoisi tästäkin aiheesta neutraalisti; ei onnistu noilta viheruskovaisturakaisten laitoksilta, ollenkaan.🤣

    Kurki Kurki 18.1.2026, 19:41

    Open AI:
    Keskimääräisen boreaalisen (Suomen kaltaisen) metsän GPP on suuruusluokaltaan:

    🌲 Metsän GPP (vuositasolla)≈ 800–1500 g C m⁻² vuodessa = 8–15 t C ha⁻¹ v⁻¹

    Mistä metsän GPP käytännössä muodostuu?
     1. Puuston fotosynteesi (suurin osa)

    – Lehtien tai neulasten yhteyttäminen

    – Riippuu mm. lehtipinta-alasta, valosta, lämpötilasta ja veden saatavuudesta

    2. Aluskasvillisuuden fotosynteesi

    – Pensaat, varvut, ruohot. Merkittävä etenkin harvapuustoisissa ja boreaalisissa metsissä

    3. Sammalten ja jäkälien fotosynteesi

    Tärkeä erityisesti pohjoisissa metsissä ja turvemailla

    Jos laskee Suomen metsien CO2-nielun keskimäärin 10 tn-C/ha mukaan 20 milj.ha talousmetsille se olisi:

    = 3,67*10 *20 Mtn-CO2= -734 Mtn-CO2/v

    Suomen metsien elävän biomassan (runkopuu+karikkeet) nielu runkopuukasvusta 104 milj.m3/v laskettuna, sitoo hiilidioksidia CO2 vain 1,24*104= – 129 Mtn-CO2, jota käytetään Suomen metsien CO2-nielua laskettaessa.

    Maapohjan aluskasvillisuuden ja sammalten CO2-sidonta olisi 6 -kertainen puiden sidontaan nähden. Ei siis suurin osa.

    Linkin Taulukossa (Table) 2 on Lettosuon GPP arvoja ennen ja jälkeen hakkuiden, jossa mukana maapohjan pintakasvillisuus.

    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552

    Häkellyttävä tulos. Missähän virhe?

    Miten voi olla noin paljon tuo metsämaapohjan pintakasvillisuuden+ puuston kasvun CO2- nielu kuten linkissäkin on esitetty 40..50 tn/ha/v.

     

    Pakahe Pakahe 19.1.2026, 12:46

    Kurki, kirjoitit:

    Metsän GPP ≈ 800–1500 g C m⁻² v⁻¹ = 8–15 t C ha⁻¹ v⁻¹

    Tuo haarukka on täysin realistinen boreaaliselle metsälle. Kun muutetaan hiilidioksidiksi:

    8–15 t C ha⁻¹ v⁻¹ × 3,67 ≈ 30–55 t CO₂ ha⁻¹ v⁻¹

    Eli GPP-tasolla 30–55 t CO₂/ha/v on ihan linjassa sen kanssa, mitä näet Lettosuon taulukossa (40–50 t CO₂/ha/v). Tässä ei vielä ole virhettä.

    Mutta: GPP ei ole “nielu” siinä mielessä kuin ilmastopolitiikassa puhutaan.GPP ≠ metsän CO₂-nielu. Tässä menee helposti sekaisin kolme eri asiaa:

    GPP (gross primary production). Kaikki kasvien yhteyttämä hiili. Tästä iso osa palaa heti takaisin ilmakehään autotrofisena respiraationa (kasvien oma hengitys).

    NPP (net primary production)NPP=GPP−Raut. Se osa hiilestä, joka jää kasvien biomassa- ja juurikasvuun, karikkeeseen jne.

    NEP (net ecosystem production) NEP=NPP−Rhet. Kun vähennetään vielä maaperän ja hajottajien hengitys (heterotrofinen respiraatio), saadaan ekosysteemin todellinen hiilitase.

    Tämä NEP (tai siitä johdettu NEE) on se, mitä käytännössä tarkoitetaan metsän CO₂-nielulla. Eli: GPP on “bruttotulo”, nielu on “nettotulos”.

    Kun kerroit: Jos laskee Suomen metsien CO₂-nielun keskimäärin 10 t C/ha mukaan…

    Tässä käytät GPP:n suuruusluokkaa ikään kuin se olisi suoraan nielu. Se johtaa liian suureen lukemaan.

    Missä kohtaa Kurjen lasku karkaa taas käsistä?

    Kurki laski: 10 t C/ha/v × 3,67 × 20 Mha = 734 Mt CO₂/v

    Tämä vastaisi sitä, että koko GPP olisi suoraan pysyvää hiilen sidontaa. Todellisuudessa GPP:sta ehkä noin 40–60 % palaa takaisin ilmakehään kasvien hengityksenä. Lopusta osa varastoituu biomassa- ja maaperähiileen, osa taas vapautuu hajotuksessa. Siksi Suomen metsien virallinen nielu on luokkaa kymmeniä Mt CO₂/v, ei satoja. Se, että päädyt 734 Mt CO₂/v, kertoo nimenomaan siitä, että käytät GPP:tä väärässä roolissa.

    Tältäkin laskusekoilulta olisit säästynyt, jos et yrittäisi kaikkea itse keksiä.

    Annan sinulle nyt todella hyvän vinkin. Kun keksit taas jotakin suuremmoista, tarkistuta myös se AI:lla.

    Eli virhe oli taas sylttytehtaalla, ei sen kauempana.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.1.2026, 13:51

    Kiitos pakahe. Hyvä että joku jaksaa ajatella. Itse olen sen verran stressaantunut Hesarin lukijoiden kanssa puljaamisesta etten jaksanut. Hiukan kyllä säikähdin ensin kun luin että tarkistuta aina ensin AJ:llä!

    Jossain luki että rahkasammalenkin bruttosidonnasta suurin osa kuluu elintoimintoihin ja vain murto-osa jää varastoon turpeeseen. Hajotustoiminta on suossa muutenkin vilkasta, mistä johtuu suovesien ruskea väri. Eli sammal kasvaa yläpäästä ja hajoaa alapäästä. Yksinkertaistaen.

    Kurki Kurki 19.1.2026, 20:03

    Minä olen täällä opettelemassa. Avohakkuualue Lettosuo oli ennen hakkuita nielu. Vastaavia tietoja ei ole kivennäismailta, jossa olettaisi NEE olevan suurempi nielu. Tuolla suon keskimääräisellä NEE:llä -2 tn-CO2/ha laskien Suomen metsien CO2-nielu olisi 2 milj.ha metsäalalle = 25*2,9= – 50 Mtn. Samaa luokkaa kuin Nasa sai tai Ruotsin mallilla laskien.

    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552

    Ennen avohakkuuta ojitettu ja lannoitettu turvesuo Lettosuo (alueet B,C,D) metsineen ja maapohjineen oli aika suuri CO2-nielu n. – 3 tn/ha/v. Ks linkki taulukko 2 (Tabel 2). Alueet A,B olivat pieni CO2-päästö +0,7 tn/ha/v.

    Avohakkuun jälkeen Lettosuo (D) ensimmäisenä vuonna oli turvemaan osalta päästö 3100-0,49*4080= -11 tn/ha ja toisena vuonna päästö 2222- 0,41* 3490= -7,9 tn/ha. Tässä päästössä hakkuutähteistä näkyvät vain oksat, jotka hajoavat nopeasti, mutta kannot ja juuret hajoavat pitemmällä ajalla, joten ne eivät näy, vaikka ovat olemassa ja joiden osuus on samaa luokkaa kuin oksien. Pohjaveden tason ja GPP:n nousu näkyy jo toisena vuonna maapäästössä ja on pysynyt sillä tasolla 6 vuotta. Kokonaisnielu GPP on noussut 3200 6-vuonna ja alkaa olla lähellä ennen avohakkuuta ollutta arvoa 4800, joten NEE lähenee pian 0-tasoa ja avohakkuu Lettosuo (D) kääntynee taas nieluksi.

    PenttiAKHakkinen 19.1.2026, 21:56

    Täällä näytetään taas paneutuneen maaperähiilen lukuarvoihin. Ei kannattaisi.

    Karikkeen elinikä metsässä on n 5 vuotta.
    Oksien ja hakkuutähteiden elinikä metsässä on n 15 vuotta.
    Kantojen ja juurakoiden elinikä metsässä on n 100 vuotta.

    Elinikä tarkoittaa, että niin monen vuoden jälkeen, jos vakiosyöte, kyseisellä syötteellä ei ole enää ilmastonmuutosvaikutusta.

    Tutkijat ovat löytäneet oikein rahasammon, kun suolletaan maaperäpäästötutkimuksia. Tieteellisesti ihan hyvää perustutkimuksena, mutta kun niitä tuloksia käytetään ilmastonmuutoskeskusteluissa niin pieleen menee.

    Oletteko muuten huomanneet, että Luke, kun on innokas päästötutkija niin heidän laskelmissaan luonnnonpoistuman suurentuminen on nielun pienennys (vertautuu päästöön) vaikka se todellisuudessa on nielu ensimmäisinä vuosina.

    Kurki Kurki 19.1.2026, 22:30

    Täällä näytetään taas paneutuneen maaperähiilen lukuarvoihin. Ei kannattaisi.

    Minä perehdyin tämän vuoksi.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/fdb06a91-4be5-46db-91c5-b24bda254418

    Asikkalassa ja Tammelassa tehtyjen mittausten mukaan vuosi avohakkuun jälkeen hiilidioksidipäästö oli enimmillään yli 30 tonnia hehtaarilta, kun poimintahakkuiden jäljiltä vuotuinen määrä jäi alle kymmeneen tonniin.

    Kaikki luulevat tuon 30 tonnia olevan turvemaapäästö, mutta siitä 19 tn on hakkuukarikkeiden päästöä eli maapäästö olisi 11 tonnia ja samaa luokkaa jk-hakkuun kanssa.

    Suomessahan hakkuutähteet ja luonnon poistuma + hakkuiden hukkapuu yhteensä n. 15 milj.m3/v ovat päästö. Ruotsissa nielu.

     

    PenttiAKHakkinen 19.1.2026, 23:05

    Minulle ei tule MT joten en voi perehtyä tarkemmin.
    Sanoisin kuitenkin, että hakkuukarikkeiden päästö 19 tn / ha vaikuttaa yliarviolta. Sehän tarkottaisi n 20% vuosittaista hajoamista (elinikä n 5 vuotta). Saisi olla sateinen kesä ja hyvin heinettynyt alue, että laho etenisi noin kovaa vauhtia. Jo 10 % vuosittainen hajoaminen vaatii hyviä olosuhteita. Soista en tiedä, mutta koivikoissa hakkuutähteiden lahoaminen vaikuttaa olevan ylikin 10%.

Esillä 10 vastausta, 9,361 - 9,370 (kaikkiaan 9,371)
1 2 3 … 936 937 938