Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 8 vastausta, 9,521 - 9,528 (kaikkiaan 9,528)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Scientist Scientist

    Kurjen laskelma Suomen metsien kivennäismaan nielusta -13 Mtn CO2 saattaa olla oikean tasoinen kun se Ruotsissa on noin -20 Mtn CO2. Suomessahan se on melkein saatu häviämään Yasso mallilla, jossa voimakas lämpötila kerroin.

    Metsän uudistamisesta sen verran, että kyllä se on ainakin minulla onnistunut ilman maa muokkausta. Myös hakkuutähteet olen jättänyt lannoitteeksi metsään.

    PenttiAKHakkinen

    Näytetään päässeen termeihin elävä puusto, karike ja maaperähiili.
    Katsoin eilen MT Live lähetyksen. Vieraana oli Luken Antti Asikainen. Hän esitti näistä hiilimääristä tiedon, että Suomen metsissä elävään puustoon sitoutunut hiili on  3,5 miljardia tonnia co2 ja maaperään on sitoutunut 14 miljardia tn co2. En oikein päässyt perille mistä on kyse, vai muistiko Asikainen väärin. Vaikutti siltä, että hän muisti väärin ainakin metsänomistajien maksamat verot. Kai se enemmän on kuin 100 milj eur/vuosi.

    Kurki Kurki

    Kurjen laskelma Suomen metsien kivennäismaan nielusta -13 Mtn CO2 saattaa olla oikean tasoinen kun se Ruotsissa on noin -20 Mtn CO2. Suomessahan se on melkein saatu häviämään Yasso mallilla, jossa voimakas lämpötila kerroin.

    Ruotsin mallia on vaikea kiistää, kun on laajat maaperämittaukset 30 vuodelta ja nousua on ollut 7 Mtn-C. Eli kun Ruotsin kokonaispuuvaranto on ollut kasvussa samana aika kuin Suomen vetsien puuvaranto on kasvanut 1500 milj.m3:stä nykyiseeen n. 2600 milj,m3:iin ja Ilvesniemen mukaan maaperän hiili korreloi elävän puuston puumäärää.

    Ilvesniemi sanoo linkeissä, että Etelä-Suomen metsien maaperässä on hiiltä-C samat, mitä keskimäärin on koko Ruotsin metsissä 50 C-tonnia hehtaarilla.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/mielipide-suomen-metsat-ja-metsatalous-eivat-aiheuta-ilmastonmuutosta/#e6075564

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#e6075564

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mielestäni olisi selkeämpää, jos ei sotkettaisi eläviä juurakoita maaperän hiileen tai ainakin silloin tulee kertoa, että tarkoittaa hiilen määrää maanpinnan alla. Ainakaan näitä Ilvesniemen kertoimella laskettuja lukuja ei voi suoraan verrata khk-raportoinnin lukuihin kun ne kuvaavat eri asiaa. Khk laskee nieluja eli vuotuisia muutoksia ja Ilvesniemi varastoja.

    Tuossa Antin muistelemassa maaperän hiilen luvussa on varmaan mukana turvemaiden hiili, jota on kyllä paljon.

    Veroja maksetaan suuruusluokkaa 15 – 20 % kantorahatuloista vuosittain? Osalla metsävähennyksen käyttäjistä se voi olla lähes nolla, kun taas jos on vähän vähennyksiä kuten jatkuvan kasvatuksen harjoittajilla voi veroprosentti olla 25. Parhaina 3 mrd huippumyyntien vuosina veroja olisi siis voinut kertyä 0,5 mrd. Nämä luvut on varmaan jossain tilastoitu.

    PenttiAKHakkinen

    AJ osui tuossa Ilvesniemi kommentissaan ”naulan kantaan”. Kysehän saattaa olla, että khk nielulaskelma ei annakkaan oikeaa varaston muutosta. Minusta Suomen ilmastolaki määrittää, että varaston muutoksella määritetään ilmastovaikutus. Muu on pelkkää jahkailua. Ilvesniemellä on siis oikea lähestymistapa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    on nyt palannut takaisin 125 milj.m3:iin

    Isomäen luku?

    esitetään skenaario Suomen metsien kasvun romahtamisesta

    Nämä ennusteet jotka sanovat, että voidaan jäädä vuotuisessa kasvussa jopa alle 100 milj. m3, johtuvat Melan mallien korjauksista.

    *

    Jos nyt maltillistetaan oikeissa kohteissa (eli hoidetaan aina tarpeelliset harvennukset ja lykätään vaikka männiköiden päätehakkuita), metsien kasvu voinee lähivuosina jonkin verran elpyä. Sitten 2050 jälkeen käy huonommin, kun metsien ikärakenteen vanheneminen alkaa vaikuttaa ja metsien kasvu alenee alenevien hakkuutasojen mukaiseksi.

    Maallikolle metsä on halkoliiteri, jossa puiden ja hiilen määrä jää pysyvästi alhaisemmaksi, jos sieltä käydään ottamassa puita (lue: tehdään avohakkuu) – ainakin vähintään 100 vuodeksi. Ratkaisuksi tarjotaan sitten sitä että jätetään mahdollisimman suuri osuus metsistä suojelluksi pystyvarastoksi – sen sijaan että pidettäisiin tuotantokoneisto käynnissä. Puuta hakataan tämän seurauksena lisää jossain muissa maissa, emmekä tiedä mikä on tämän siirtymän kokonaisvaikutus ilmaston tai monimuotoisuuden kannalta. Päätöksenteko on hankalaa globaalisti; on paljon helpompi osaoptimoida pienellä alueella.

    *

    Häkkisellä on hyvä kysymys: mikä on oikea varaston muutos? Sitähän tässä jahdataan. Suurin ongelma ei ole (ehkä) niinkään laskutapa, vaan se että emme välttämättä arvioi oikein karikeositteiden ja kuolleen turpeen maanalaisia hajotusnopeuksia, eli se monesti mainittu lämpöherkkyys. Ja miten sitten vaikuttaa loppukesän yleistyvä kuivuus eteläsuomalaisilla turvemailla ja liian syvät ojat, kiihtyykö hajotus entisestään? Emme tiedä edes maaperän kaikkia hiilikomponentteja jotka vaikuttavat. Viitaten Eva-Maria Rothin väitöskirjaan jossa tutkittiin sienten osuutta maaperän ilmiöissä.

    Kurki Kurki

    on nyt palannut takaisin 125 milj.m3:iin

    Isomäen luku?

    Ei kun täältä.

    https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/

    Mielestäni olisi selkeämpää, jos ei sotkettaisi eläviä juurakoita maaperän hiileen tai ainakin silloin tulee kertoa, että tarkoittaa hiilen määrää maanpinnan alla.

    No mistä tämä sitten kertoo? Vuonna 2023 hakkuusäästö oli 17,32 milj.m3 ja sen CO2-nielu vain -13,2 Mtn.  Eikä tuo ole vain runkopuun CO2-nielu, kun kerroin on 13,2/17,3= 0,77. Siitähän puuttuu kaikki muut puun elävät osat. Koko puun CO2-nielu saadaan kertoimella 1,25 *runkopuukuutiot.Maaipinnan yläpuolen metsät kerroin on noi 1,0 ja sitä näyttää Ruotsi käyttävän.

    Täältä löytyy Ruotsin hakkuusäästön nielut ; https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/metsien-hiilinielu/sivu/788/

    Ja edellisessä linkissä oli Ruotsin hakkuusäästöt.

    Minulla on kaikki nämä linkit tallennettu, sillä ei kukaan näitä hallitse ulkomuistista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ai sori, luin hätäisesti: luulin että 125:llä tarkoitetaan Suomen kasvua. Josta Isomäki ilmeisesti hieman ennenaikaisesti iloitsi.

Esillä 8 vastausta, 9,521 - 9,528 (kaikkiaan 9,528)