Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,611 - 9,620 (kaikkiaan 9,622)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Visakallo Visakallo

    A.J: Nielu on kai IPCC:n ja poliitikkojen keksintö – samoin kuin on hiilineutraalius. 

    Jos näin on, niin eipä tarvitse enää ihmetellä oikein mitään tapahtunutta tai tapahtuvaa asiaa tässä maailmassa. Korkeammin koulutettujen ihmisten osuus on nyt Euroopassa, ja yleensäkin läntisessä maailmassa suurempi kuin koskaan, mutta näyttää siltä, että huu-haa tieto, ja sen mukaan tehdyt suuret päätökset vain lisääntyvät. Näyttää yhä enemmän siltä, että se kouluttamaton, villasukkia tekevä mökin mummo onkin yhä useammin kaikkein eniten oikeassa.

    suorittava porras suorittava porras

    Huu-haatieto. Onko tullut mieleen , että kyseessä voi olla ”poliittiseen tieteeseen” perustuva tieto. Sitä on viljelty itänaapurissa yleisesti ja tarjottu yhteistyön edistämisen merkeissä länsinaapureillekin päämääränä länsimaalaisen talouden ja kulttuurin vahingoittaminen. Tästä kertoi muun muassa Navalnyikin muistelmissaan.

    PS . Se Navalnyin teos kannattaa lisätä lukukokemuksiin. Auttaa kummasti ymmärtämään ,miksi maailmassa tapahtuu käsittämättömiä asioita. Länsimaiselle kulttuurille on kaivettu kuoppaa jo hyvin pitkän aikaa . Kymmeniä vuosia . Vihreään aatteeseen on verhottu monta keinoa vaikuttaa haitallisesti länsimaiden talouteen ja yhtenäisyyteen.

     

    PenttiAKHakkinen

    konstapylkkerö2 ottaa esille asioita, joilla lisätään keskimääräistä biomassaa kiertoaikana. Tuossa on juuri se asian ydin: Tietyillä toimilla voidaan lisätä metsässä olevaa biomassaa. Se biomassan lisäys on kuitenkin rajallinen, kertapaukku. Siitä voi laskea jopa ”nielun” tietylle rajoitetulle aikavälille.

    Sen sijaan tällainen hiilineutraalius väite, että ”vähennetään fossiilisten päästöjä ja loput kompensoidaan metsän nielulla” on täyttä huuhaata.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En nimittäisi kaikkea nielulaskentaa huuhaaksi. On pitänyt valita jotkut mittarit, joilla kuvataan ihmisen vaikutusta ilmastonmuutokseen, joka johtuu hiilidioksidin määrän noususta ilmakehässä. Khk-laskenta siis kuvaa ihmisen toimia ilmakehän kannalta katsoen, ja on siinä tarkoituksessa toimiva.

    Sen sijaan khk-tulosten soveltaminen politiikkaan, eli nielulaskennan tulosten käyttö hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen mittarina ei ole järkevä. Eri päästöillä ja nieluilla voi olla omia sektorikohtaisia tavoitteita, mutta näitä ei pitäisi koplata keskenään. Olisi realismia todeta, kuten Paula Lehtomäki (Audiomedian haastattelussa), että metsien käyttö nieluapuna tulee meille liian kalliiksi.

    Metsäpinta-alaa pienentää meillä rakentaminen, ennallistaminen ja suojelu. Metsiemme kasvua voidaan jonkin verran lisätä kestävävästi nykyisestä, jos metsätuhot ja kesien kuivuuskaudet eivät yleisty. Hyvät metsänhoidon käytännöt, tuhkalannoitus ja jalostettu siemen tuovat osansa. Sitä kaksinkertaistusta, joka on tapahtunut metsissämme alkaen 1950-luvulta, ei kuitenkaan voida enää toistaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1462901126000250

    Kallio & Garvik 2026. EU policy on forest carbon sinks revisited

    EU:n ilmastopolitiikka kriittisessä tarkastelussa!

    Havaintoja:

    – Vuosina 2026-30 EU:ssa sovelletaan vaatimuksia koko maankäytölle, mutta hakkuiden rajoitukset ovat ainut tällä aikataululla tarpeeksi nopeasti ja paljon vaikuttava keino. (Pitemmällä aikavälillä ojitettujen metsien turvemaaperän lisäksi myös turvemaapeltojen päästöjen vähennykset voisivat tulla avuksi tavoitteiden saavuttamisessa. Kuten on huomioitukin mm. Sitran & Luken suosituksissa.)

    – Hakkuurajoitukset tulevat Euroopalle hyvin kalliiksi ja vastaavasti hyödyt saattavat jäädä maapallon ilmastolle pieniksi, jos meidän hakkuut korvautuvat hakkuilla muualla.

    – Muualla kuin Euroopassa nopeasti kasvavat hakkuut voivat aiheuttaa haittoja luonnonmetsien monimuotoisuudelle, kun viljelymetsiä ei ehditä perustaa tarpeeksi nopealla aikataululla. (Keskipitkällä aikavälillä etelän nopeasti kasvavat istutusmetsät voivat olla osa kestävää ratkaisua jos käytetään paikallisia puulajeja.)

    Kurki Kurki

    Länsimaiselle kulttuurille on kaivettu kuoppaa jo hyvin pitkän aikaa . Kymmeniä vuosia . Vihreään aatteeseen on verhottu monta keinoa vaikuttaa haitallisesti länsimaiden talouteen ja yhtenäisyyteen.

    Onko Kimmo Kiljusella ollut muuta vihreää meriittiä kuin turpeen alasajo.  Hänen Venäjä-yhteytensä kun ymmärtää, niin eiköhän siinä tehty työtä enemmänkin Venäjän hyväksi estämällä turpeen käyttö Suomessa ja sitoa Suomi Venäjän energiaan, jolla Venäjä pääsisi kiristämään Suomea.

    Pahin Venäjän vaikuttaminen Suomen talouteen tulee ay-liikkeen kautta. Kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla beljakovilainen ay-liike historianssa aikana on tehtaillut Suomeen miljoonia työttömiä.

    Kurki Kurki

    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1462901126000250

    Tuohon voi lisätä, että nämä keskustelut Suomi hiilinieluun metsien nielulla pitäisi lopettaa, kun eroavat Ruotsin laskennesta niin paljon, että Ruotsin tapaan laskien Suomi olisi hiilinielu.

    Riittää, että Suomen metsät ovat hiilineutraalit kuten luonnon metsätkin.

    Ojitetuilla turvemailla metsät pysyvät varmimmin hiilineutraaleina tuhkalannoituksilla eli näin puiden parempi kasvu korvaa varmemmin maapäästöt.

    Nostokoukku

    Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan pohjoisella boreaalisiella metsävyöhykkeelä maaperä köyhtyy, kun lisääntynyt hiilidioksidi on saanut puut kiihdyttämään kasvuaan. Erityisesti typpivarat köyhtyvät. Jospa tässä onkin syy kasvun pienenemisee viime vuosia, eikä syy olekkaan metsien hoitamatkomuus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Typpeä tulee ilmasta joka vuosi, mutta voi olla että maaperän hiili-typpi -suhde silti nousee, mikä periaatteessa voisi heikentää karikkeiden hajotusta ja ravinnekiertoa. Samoin se jos mykorritsojen toiminta jostain syystä häiriintyy.

    Nythän Ruotsin metsien kasvu on kai palautunut entisiin korkeisiin lukemiin, mutta meidän ei? Tämä on huolestuttavaa, samoin kuin luonnonpoistuman kasvu ja yksittäisten varttuneiden puiden kuolemiset.

    Tomperi Tomperi

    ”Typpeä tulee ilmasta joka vuosi, mutta voi olla että maaperän hiili-typpi -suhde silti nousee, mikä periaatteessa voisi heikentää karikkeiden hajotusta ja ravinnekiertoa. ”

     

    Miksi näin tapahtuisi?

Esillä 10 vastausta, 9,611 - 9,620 (kaikkiaan 9,622)