› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,631 - 9,640 (kaikkiaan 9,664)
1 2 3 … 963 964 965 966 967

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • käpysonni käpysonni 13.3.2026, 12:09

    Uusimmassa Maaseudun tulevaisuudessa mielenkiintoinen artikkeli:

    Muinaisessa Euroopassa ei ollut nykyisten kaltaisia tiheitä metsiä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.3.2026, 12:24

    Näkyy vain tilaajille. Voisiko saada tutkimuksen otsikon tänne, kiitos! Hyvä jos tuosta tulee lisävalaistusta esiteollisen ajan metsiin, joiden suuntaan halutaan palata ennallistettaessa.

    käpysonni käpysonni 13.3.2026, 12:34

    Kopioin jutun teille muille:

    Tutkimus kumoaa myytin: Euroopassa ei ollutkaan tiheitä metsiä ennen esiteollista aikaa

    Tiheät metsät ovatkin uuden tutkimuksen mukaan suhteellisen nykyaikainen ilmiö Euroopassa.

    Yli 20 miljoonan vuoden ajan Euroopan maisema on ollut nykyistä monimuotoisempi. Maisema on koostunut ruohoalueista, pensaista ja enemmän tai vähemmän avoimista metsistä ja niityistä…

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.3.2026, 12:43

    Kiitos! Joo, tätä arvelinkin. Mielestäni ei tarvitse katsoa mitä Euroopassa oli miljoonia vuosia sitten, eihän näitä lajeja enää palautella. Sen sijaan pitäisi katsoa eniten jääkauden jälkeiseen kehitykseen. Jääkauden aikana suuri osa Euroopan lajistosta hävisi, kun jäätä oli Alpeille saakka. Suomessa noita suuria kasvinsyöjiä oli silloin kun jää vetäytyi. Ei siis liene perusteita palauttaa meille enää visenttejä?

    Meille riittää ehkä tämä lajisto mikä nyt on ja se täydennys, mikä tulee ilmaston lämmetessä. Maa-ja metsätalous ovat tuoneet meille avoimia alueita varmaan jo tarpeellisen määrän? Niillä laiduntaa iso kasvinsyöjä hirvi, pohjoisessa poro ja metsäpeura. Sanoisin että ehkä kiinnittäisin ennallistamisessa ennemminkin huomiota siihen miten petoeläimiä puuttuu ravintoketjuista.

    isaskar keturi 13.3.2026, 12:55

    Joidenkin lajien osalta maiseman vakaus on tärkeämpää kuin jonkin elementin olemassaolo. Aukeissa alueissa hakkuuaukot eivät esim. toimi samalla tavalla teeren soidinalueina kuin niityt, tulvaniityt ja avosuot, jotka ovat paikallaan samanlaisina vuodesta toiseen. Kiinnostavaa on puuston tiheys ”luonnonmetsissä” ennen teollista aikaa. Tällähän on merkitystä arvioitaessa erilaisten kasvatusmenetelmien luonnonmukaisuutta.

    Kurki Kurki 13.3.2026, 13:05

    Ennallistamistoimissa tulisi heidän mukaansa painottaa enemmän metsän ja avointen elinympäristöjen mosaiikkimaisuuden luomista.

    Kuinkas sattuikaan.

    Onko luontojärjestöjen näkemyksissä mitään oikeaa?

    Tuo ei tue jk:ta vaan aukoilla uudistamista ja avointa metsämaisemaa.

    Miten se hömötiainen ei kuollut sukupuuttoon, kun oli niin aukkoista?

    Kahlschlag Kahlschlag 13.3.2026, 13:18

    Lainaus uutisesta: ”Tulokset kyseenalaistavat sen, että tiiviit metsät olisivat olleet Euroopan hallitseva luonnollinen kasvillisuustyyppi. ”

    Kuka nyt niin tollo on (paitsi tietysti tanskalainen tutkija), että katsoo menneisyyteen, joka meni jo.

    Nyt on nyt ja Suomessa on tiiviit metsät 75 % maa-alueesta, Tanskassa ei käytännössä mitään.🤣

    Suomessa ei metsiä tarvitse ennallistaa, ne ovat jo hyvässä kunnossa, mutta Tanskalla ja Hollannilla sen sijaan on vielä paljon kirimistä ennen kuin pääsevät Suomen tasolle metsäisyydessä, sitä odotellessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.3.2026, 14:00

    On meidän luonnonmetsissä ennen teollista aikaa ollut muitakin eroja nykyiseen talousmetsään kuin tiheys. Ennallistamisen tavoite on palauttaa näitä piirteitä, jotta lajisto ei muutu kerta kaikkiaan toisenlaiseksi.

    Keski-Euroopan lauhkeissa metsissä on voinut olla lähimenneisyydessäkin (siis jääkauden jälkeen) luontotyyppejä, joissa on pärjännyt iso kasvinsyöjä, siis visentti. Joita tuli nähtyä Bialowiezassa 1980-luvulla, ja nyt niitä on kai jo paljon enemmän. Olikohan yritetty elvyttää myös Przewalskin villihevosta?

    *

    Pitäisi päättää mitä metsiltä halutaan, kun kaikkea ei voi saada. Ei voida maksimoida hiilivarastoja ja -nieluja yhtä aikaa.

    https://yle.fi/a/74-20214905

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.3.2026, 09:56

    IPCC ei saa hyvää arvosanaa toimistaan, kun se ei ole huomannut maiden outoja eroja laskelmissa. Ei ole kyllä huomanneet muutkaan verrata julkisia raportteja, joten aika kauan olisi asian julkisuuteeen saattamisessa kestää ilman Metsälehteä. Jos olisi huomattu koskaan.

    IPCC velvoittaa Ilmastosopimuksen allekirjoittajamaat raportoimaan suuret ihmisen aiheuttamat päästönsä, mutta vain, jos niistä on riittävän hyvä tieteellinen tieto. Suuret epävarmuusmarginaalit mm. turvemaan hajoamispäästöissä eivät näytä haittaavan käyttöä. IPCC:kin voi politikoida, mutta varsinainen ongelma eivät ole sen ohjeet tai epävarmat hiilinielujen laskelmat, vaan se miten laskelmia käytetään politiikassa.

    Äskeinen Ilkka Leinosen haastattelu kiteyttää asiat hyvin. Meidän pitäisi siirtyä pois hiilineutraaliuspolitiikasta biotalousaikaan. Edelleen on tietenkin jatkettava fossiilipäästöjen hillintää, mutta on kehitettävä myös hiilen sidontaa ilmakehästä pysyviin varastoihin. Metsitys ja metsäkadon ehkäisy siinä mukana rikkana rokassa ja on maailmalla monin tavoin hyödyllistä tointa.

    Puun lisääminen rakentamisessa ja sen varastointi rakennusmateriaaleihin luulisi olevan järkevää ja tuettavaa toimintaa. Eipä ole hirmu yleisiä puukaavat Suomessakaan, paitsi joissakin harvoissa edelläkävijöiden kaupungeissa kuten Jyväskylä ja Tuusula.

    Ruotsin maaperän iso hiilinielu ei poikkea vain Suomesta vaan lähes kaikista muistakin EU-maista. Luotan enemmän meidän omaan laskelmaan. Korkea hakkuiden intensiteetti meillä ei tue hiilen kertymistä maaperään.

    Karikkeet ovat mukana laskelmassa (Timpalle).

    Kurki Kurki 17.3.2026, 09:38

    Linkki: https://forest.fi/fi/artikkeli/aftonbladet-hiilinieluista/

    Ruotsin maaperän CO2-nielu oli noussut 33 vuodessa vauhdilla 46,4/33= -1,41 tn-CO2/ha/v.

    Kun Ruotsin hakkuusäästö on ollut noin 30 milj.m3/v, joka jaettuna talousmetsänpinta-alle 23 milj.ha hehtaarille tekisi 1,3 m3/ha/v, joka vastaa CO2-sidontaa 1,0…1,1=n. -1,4 tn-CO2/ha.

    Tästä johtopäätös, että maaperään sitoutuu CO2 yhtä paljon kuin maanpäällisen metsän runkopuustoon eli kerroin olisi 2.

    Suomen vuoden 2023 hakkuusäästön 17,2 milj.m3 koko CO2-nielu olisi Ruotsin tavalla laskien 2*17,2= – 34,4 Mtn-CO2.

     

Esillä 10 vastausta, 9,631 - 9,640 (kaikkiaan 9,664)
1 2 3 … 963 964 965 966 967