› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,691 - 9,700 (kaikkiaan 9,746)
1 2 3 … 969 970 971 … 973 974 975

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 20.3.2026, 22:09

    Onhan metsiä käytetty yhtä kauan kuin ihminen on kullakin alueella asunut. Ruotsista löytyy ehkä suunnilleen sama metsän käytön historia kuin meiltä: kaskeaminen. tervanpoltto, höyrysahat, polttopuiden ja rakennusmateriaalin otto jne.

    Sciencen jutun kirjoittajien pohdintoja:

    primary forests are generally located in steeper and cooler locations at higher elevation and that the difference in forest C storage between primary and managed secondary forests would be larger if there were no environmental differences

    the differences in SOC between forest types may be underestimated because wetlands (which are even more C-­ rich) that were drained and planted before the 1980s are not mapped and included in the managed secondary forest dataset, whereas open wetlands are excluded in the primary forest dataset

    tree biomass and forest C are higher in Scandinavian boreal primary forests than they would have been with a natural fire regime and higher than comparable primary forests in Canada and Alaska, where fire suppression in boreal forests is limited

    SOC losses occur through three main pathways, including changes in C influx, reductions in the turnover time of SOC, and lateral transport through erosion and/or leaching

    Noista kasvu (influx) on talousmetsässä vauhdikkaampi, mutta niin on myös hiilen hajoamisnopeus (turnover, koska maanmuokkaus ja ojitus). Lateral transport eli kulkeutuminen lienee molemmissa pieni osa kokonaisuudesta.

    PenttiAKHakkinen 21.3.2026, 08:31

    Luonnonmetsän  vs talousmetsän maaperähiilen vähenemistä voisi selittää lahopuun häviäminen. Jos niitä ei oteta käyttöön niin viimeistään 100 v jälkeen maanpäällisestä lahopuusta ei ole mitään jäljellä. Vaikka olisi isompikin (d 40 cm lahopuulle sanovat eliniäksi n 70 vuotta). Niiden juurakotkin lahoavat olemattomiin 200 vuodessa.

    Nostokoukku 21.3.2026, 08:44

    Hirvimaillani seisoi iso honka. Muistan tuon lahopuun huomattavasti yli 50 vuoden takaa. Se oli tismalleen saman näköinen jo silloin. Sen juurelle muodostui vakituinen hirvipassi, Ison hongan passi. Pari vuotta sitten moto kaatoi sen, en oikein tiedä miksi. Tervastyvisenä olisi varmaan pysynyt pystyssä vielä ainakin 50 vuotta. Nyt runko lojuu aukossa pitkänään. Pysyy siinä varmaan kauemmin kuin minä pystyn seuraamaan. Mutta arvio,  että lahopuun ”elinikä” olisi 70 vuotta, on mielestäni virhearvio.

    Kurki Kurki 21.3.2026, 09:38

    Mutta arvio, että lahopuun ”elinikä” olisi 70 vuotta, on mielestäni virhearvio.

    No entä koivunrunko maassa?

    Sekin on lahopuuta.

    Noin 10 vuotta.

    Keloutumaton tiuhasyinen mänty pitkällään voisi olla 70v, mutta kuusi ei,ei,ei.

    Männynn kanto ja paalujuuri taas on pitempi ikäinen.

    PenttiAKHakkinen 21.3.2026, 11:52

    Huomauttaisin lahopuun elinikä termistä, että se on laskennallinen. Sitä voi käyttää mm nielu ja varastolaskennassa. Todellisuudessa tuossa elinikä kohdassa on vielä noin kolmannes lahoamatta.

    Nostokoukulle huomauttaisin, että jossain huonosti toimivassa metsän ekosysteemissä pitkä lahoamisaika on mahdollinen. Minulla esim ei metsissäni keloutuneet männyt pysy pystyssä paria kymmentä vuotta pidempään. Hevosmuurahaiset ja tikat hoitavat puut pötkölleen. Ja sitten alkaa nopea lahoaminen.

    Tapiola Rauno 21.3.2026, 14:11

    Luken tilastojen mukaan kivennäismaa on kuitenkin ollut Suomessa jatkuva hiilinielu. Ei tietysti tarkoita että joka m2 olisi ollut.

    Lukelta tämäkin: ”Metsämaan (orgaaninen kerros ja kivennäismaan ylin 40 cm) hiilivarasto kasvoi keskimäärin vuosittain 36 grammaa neliömetrillä. Mitä enemmän metsikössä on kasvillisuuteen liittyvää eloperäistä ainesta ja mitä ravinteisempi kasvupaikka on, sitä suurempi oli myös metsämaan hiilivaraston kasvunopeus.”

    Tuo luku lienee erittäin korkea kun kyseessä on ymmärtääkseni hyvässä kasvussa oleva metsä. Tuollakin tahdilla 10 kg/m2 kertyminen maaperään kestää 278 vuotta. Tulee kyllä mieleen onko tuossa ruotsalaisten tutkimuksessa mitää relevanssia vai onko käynyt kuten Ilvesniemi varoittaa:

    ”Tutkimuksen käytössä ei ole mittalaitetta tai menetelmää, jolla maaperän hiilivaraston kokoa, tai sen muutosta voitaisiin mitata maastossa suoraan mitata maata häiritsemättä. Siksi mittaukset tehdään maasta otettavista näytteistä, joiden hiilipitoisuus mitataan laboratoriossa. Tästä seuraa, että seuraavaa mittausta ei voi toteuttaa samasta kohtaa kuin edellinen mittaus tehtiin. Maaperän hiilivarasto on spatiaalisesti ja horisontaalisesti erittäin pienipiirteisesti vaihteleva (Heikkinen 2008). Tästä seuraa, että otokseen perustuvan hiilivaraston kokoa kuvaavan keskiluvun keskihajonta on hyvin suuri eli maan hiilivaraston kokoa ilmaiseva tunnusluku on epätarkka. Siksi yhtä tutkimusmetsää edustava näyte kerätään usean osanäytteen summana. Kun näytteitä keräämällä saadusta havaintoaineistosta halutaan laskea maan hiilivaraston muutos, toteutetaan samanlainen näytteenkeräys ja analysointi toistamiseen halutun ajanjakson jälkeen. Hiilivaraston muutos lasketaan näiden kahden mittausajankohdan välisenä erotuksena ja jaetaan tämä luku mittausten välissä olleiden vuosien määrällä (Ruotsissa käytettävä tapa). Jotta muutosta kuvaavan erotuksen tilastollista merkitsevyyttä voidaan arvioida, täytyy tuntea keskiarvoestimaatiin lisäksi havainnon taustalla oleva hajonta. Koska hajonta maan hiilivaraston kokoa kuvaavassa mittaustuloksessa on suuri, myös kahden perättäisen mittauksen välillä mitatun eron pitää olla suuri, jotta havaittu ero olisi tilastollisesti merkittävä. Pelkkiä keskiarvoja tarkasteltaessa ylitulkinnan riski muutoksesta ja sen suunnasta on ilmeinen.”

    Nostokoukku 21.3.2026, 18:57

    Jospa näissä hiilinielulaskelmissa onkin se vika, että käytetään liian usein laskennallisia malleja. Kuten lahopuun eliniän laskennallinen ikä.

    Täällä päin on sitten ainoastaan huonosti toimivia metsän ekosysteemejä, ei lainkaan toimivia, jotka hävittävät lahopuut parissakymmenessä vuodessa. Muistan yli 50 vuoden ajalta isoja lahoja aihkeja, jotka olivat muistikuvien alkuaikoina aivan saman näköisiä kuin nyt. Metsämiehet ovat oikein nimenneet niitä.

    PenttiAKHakkinen 21.3.2026, 20:09

    Nostokoukku asustelee ilmeisesti pohjoisessa. Siellä ekologinen kierto on hitaampaa.
    Laskennallisesta eliniästä huomauttaisin, että se on useille aineille mitattavissa oleva suure. Jos esim. jonkin hajoavan aineen päästö ja varasto tiedetään niin elinikä on varasto/vuosipäästö. Lahoamisnopeus (% vuodessa) voidaan kokeellisesti mitata eri tyyppisissä sääoloissa. Siitä saadaan hitaan lahoamisen tapauksessa: Elinikä vuosissa = 100%/lahoamis%.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.3.2026, 10:58

    Timppa arvelee että luonto ei tee avohakkuita. Kyllä se toisinaan meilläkin tekee, mutta luonnonmetsien kierto on hitaampaa kuin talousmetsien kierto. Voi kestää satoja vuosia.

    Tuomas Aakala. 2021. Metsien luontainen rakenne, kehitys ja haasteet monimuotoisuuden turvaamiselle talousmetsissä. Metsätieteen Aikakauskirja.

    https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/10673

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.3.2026, 09:25

    Keskustelu jatkuu Hesarissa hiilinieluista ruotsalaisten Science-julkaisua käsittelevässä artikkelissa: Luonnontilainen metsä varastoi ratkaisevasti enemmän hiiltä.

    AJ:

    Tässä lehdessä toimittaja Pia Elonen on varmaan jo monta kymmentä kertaa jakanut nämä luvut alkaen 1990, mutta kaikki eivät ole ymmärtäneet niitä. Tärkeimpänä asiana metsäalan kannalta: vaikka tehdään avohakkuita, metsän hiilivarasto ei pienene. Sillä hakatulla hehtaarilla toki pienenee väliaikaisesti, mutta koko Suomen tasolla ei. Metsää ajatellaan liian usein halkoliiterinä, jonka varasto pienenee, kun sieltä käy hakemassa klapeja.

    Mielenkiintoinen lausuma Syken tuoreessa raportissa. Kerrotaan että hiilinielu on käsitteenä hankala. ”On harkinnan arvoista, voisiko maankäyttösektorille asettaa nielutavoitteen sijaan varastotavoitteen.” Sivu 39 raportissa: Ilmastolain tavoitteet ja täydentävät keinot niiden saavuttamiseksi. Raportissa on myös katsaus joidenkin muiden maiden tavoitteisiin (Ruotsi, Norja, Itävalta, Iso-Britannia).

    Hiilinielu on se mittari jota kansainvälisessä ilmastopolitiikassa nyt käytetään. Metsien talouskäytön kannalta pitkäaikainen nieluvaatimus on kieltämättä hankala. Jos metsille riittäisikin tavoitteeksi se, että niiden hiilivarasto (ml. maaperä) ei pienene, metsät olisivat jo kuta kuinkin saavuttaneet ilmastotavoitteensa. Parannettavaa olisi enää turvemaiden maaperän päästöissä.

    https://www.hs.fi/tiede/art-2000011889298.html

    PS. Hiilivarastotavoite voisi olla parannus nykyiseen. jos mittarina käytettäisiin pelkästään (tarkasti mitattavissa olevan) puuston määrää. Jätettäisiin pois maaperä. Eri maiden tavoitteet voitaisiin määritellä metsäpinta-alan ja puuston tilavuuden perusteella. Luonnonmetsistä voisi saada ekstrahyvityksen, koska niiden kokonaishiilivarasto on suurempi.

Esillä 10 vastausta, 9,691 - 9,700 (kaikkiaan 9,746)
1 2 3 … 969 970 971 … 973 974 975