Metsien hiilinielu

Edellisesta linkistä.

Lukelta ovat Metsämaan nielulaskelmat vuosilta 24-25 nyt tiedossa ja omassa laskelmassani hakkuusäästön CO2-kerroin on 1,3 ja Lukella 0,77 Ruotsilla 1,1.

Luken kahden viime vuoden -24..-25 Metsämaan nielu on ollut +- nolla.

Näillä nykyisillä tiedoilla  Suomi ei saavuttaisi vertailutasoa.

Onko joustot Suomen osalta nousseet? Vai mistä on kysymys?

Onko tullut 3. tekninen korjaus?

Metsien vertailutason toinen tekninen korjaus

Metsien vertailutason ensimmäinen tekninen korjaus julkaistiin 25.9.2023. Ensimmäisen teknisen korjauksen jälkeen päivitetty vertailutaso oli -21,15 Mt CO2-ekv. puutuotteiden kanssa ja -14,84 Mt CO2 ilman puutuotteita.

Nyt tehtyyn metsien vertailutason toiseen tekniseen korjaukseen sisällytettiin ensimmäisessä korjauksessa mukana olleiden inventaariomenetelmämuutosten lisäksi puuston biomassakasvun laskennassa tapahtunut muutos. Toisen teknisen korjauksen jälkeen päivitetty vertailutaso on -19,3 Mt CO2-ekv. puutuotteiden kanssa ja -13,5 Mt CO2 ilman puutuotteita.

Ennakkotietojen perusteella hoidetun metsämaan vuosien 2021–2022 yhteenlaskettu nettonielu puutuotteiden kanssa oli -16,4 Mt CO2-ekv. Päivitetyn vertailutason saavuttamiseksi vuosien 2023–2025 yhteenlasketun nettonielun tulisi olla vähintään -80 Mt CO2-ekv

Yllä pitempi lainaus alempana olevasta linkistä. Tämä vertailutason korjaus tarkoittaa metsämaan vertailutasoa (kuten aiemmin arvelin) ei koko maankäyttösektorin. Vertailutason nieluvaje puutuotteiden kanssa -80 Mt CO2-ekv vuosille 2021..25 saadaan laskelmasta -5*19,3+16,4= -96,5+16,4= -80,1 Mt CO2-ekv, josta pitää vähentää Suomelle myönnetty metsäjousto 22 Mt CO2-ekv eli nieluvaje metsämaalle vuosille 2023-25 olisi -58 Mt CO2-ekv.

Siis kolmelle vuodelle 2023, 2024 ja 2025 pitäisi metsämaan nielua saada yhteensä -58 Mt CO2-ekv eli vuotta kohti -19,3 Mt CO2-ekv.

Lasketaan vuoden 2023 metsänielu:

– hakkuusäästö 22 milj.m3 vastaa CO2-nielua 1,3*22= -28,6 Mt CO2-ekv.

– hakkuusäästön CO2-sidonnasta vähennetään turvemaiden maapäästöt +10,1Mt(CO2)+2,4 Mt( CH4+ N2O) = +12,5 Mt CO2-ekv sekä lisätään kivennäismaiden CO2-nielu -4,8 Mt CO2-ekv

– lisäksi lasketaan mukaan puutuotteiden nielu – 3,4 Mt CO2-ekv

Laskelma: -28,6+10, 1+ 2,4 -4,8-3,4= – 24,3 Mt CO2-ekv.

Eli vuosille 2024 ja 2025 jäisi vielä kurottavaa -58+24,3= -33,7 Mt CO2-ekv.

Päätelmänä olisi, että vuosille 2024 ja 2025 riittäisi vähän alemmat hakkuusäästöt kuin mitä vuonna 2023 oli ja tavoite täyttyy.

https://www.luke.fi/fi/seurannat/maatalous-ja-lulucfsektorin-kasvihuonekaasuinventaario/kasvihuonekaasuinventaarion-ennakkotietojen-mukaan-maankayttosektorin-paastot-kasvoivat-vuonna-2022

AJ:

EU:n hiilineutraaliuteen pyrkimisen politiikka nojaa siihen että ihmistoiminnan aiheuttamat vähitellen alenevat päästöt kohtaavat jossain vaiheessa metsien nielut. Eli ensiksi kaikki maankäyttö on hiilineutraali ja seuraavaksi kaikki ihmistoiminta. Ei ole siis kyse siitä että ei haluttaisi tehdä mitään, vaan siitä että urakan suuruusluokka on korkean elintason maanosassa todella iso.

Tarkalleen emme silti ole 2050 hiilineutraali maanosa koska tuo laskelma ei huomioi tuonnin ja viennin päästöjä. Esimerkiksi metsäteollisuus aiheuttaa laskennallisia päästöjä hakkaamalla metsää ja tuotteiden kuluttajat muissa maissa hyötyvät tästä. Vastaavasti meidän tuontitavaroiden päästöt lasketaan mm. Kiinan kontolle.

Laskenta maittain ei siis ole lainkaan aukotonta. Ilmaston kyseessä ollen globaali systeemin rajaus on parempi laskentakehikko kuin yksi maa tai maanosa. Siinä kohtaa se on pieni asia hakataanko meillä 60 vai 75 miljoonaa kuutiometriä. Jos meillä hakataan tuon verran vähemmän, jossain muussa maassa nousee metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä ja hakataan enemmän.

Meidän hakkuutason tulisi voida määräytyä alan sisäisten eikä ulkoa saneltujen ehtojen pohjalta. Sisäisillä tarkoitan puun kysyntää ja tarjontaa markkinoilla. Kysynnän määrää kilpailukykymme. Tarjonta riippuu siitä miten paljon metsämaata on käytössä ja miten metsää hoidetaan. Maata siirtyy koko ajan rakennetuiksi ja suojelluiksi alueiksi, mikä pienentää tarjontaa.

AJ:

Miten määritellään ylikäyttö? Onko se EU:ssa poliittisesti kullekin jäsenmaalle määritellyn hiilinielujen vertailutasojen ylittävä käyttö, josta nyt puhutaan? Vai onko se sitä, että puuston hakkuut ja muut poistumat (mm. puiden kuoleminen) ja maaperän päästöt yhteen laskettuna ylittävät puuston kasvun, eli metsämaan maankäyttöluokka ei ole sisäisesti hiilineutraali? Vai sitä, että poikkeamme vuoden 2050 hiilineutraaliuteen johtavalta kehitysuralta, jossa kaikki ihmisen aiheuttamat päästöt ovat korkeintaan saman verran kuin metsien nielut? Huomataan että metsien ylikäyttö on mitä suurimmassa määrin poliittinen päätös, kun puhutaan ilmastovaikutuksista. Monimuotoisuuden kyseessä ollen ylikäytön mittarit ovat astetta selkeämmät.

Jos metsien puusto pidetään suurena hiilinieluna, eli kasvu on pitkään merkittävästi suurempi kuin hakkuut ja luonnonpoistumat, metsien ikärakenne hiljalleen vanhenee. Vanhemmat puustot kasvavat vähemmän, jolloin samantasoisen hiilinielun säilyttäminen vaatii jälleen hakkuiden pienentämistä. Joudutaan siis negatiiviseen kierteeseen. Tätä ei voida estää muuten kuin pitämällä puusto (!) sisäisesti hiilineutraalina, eli hakkuut ym. poistumat ovat aluetasolla (ei siis yhden hehtaarin tasolla) suunnilleen saman suuruiset kuin on puuston kasvu ts. puuston hiilinielu on nolla. Pärjättänee hyvin vuoteen 2050 saakka hakkuita himmaillenkin, mutta tämä tulee tehdä tietoisesti, ymmärtäen metsien kasvudynamiikasta johtuvat seuraukset. Merkittävien taloudellisten seurausten lisäksi. Metsien hyvällä hoidolla voidaan kasvua hiukan nykyisestä lisätä ja turvemaaperän päästöjä hillitä, mutta peruskuvio menee näin.

AJ:

Ilmastoa kannattaisi tarkastella pääosin maapallonlaajuisena systeeminä. Siinä kehikossa fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla näyttäytyy lähes aina järkevältä vaihtoehdolta, koska se estää lisäisen hiilen virtaa ilmakehään. Metsäteollisuus kierrättää hiiltä, joka on otettu nykyisestä ilmakehästä; fossiiliteollisuus lisää hiiltä, joka on otettu ennen jääkautta vallinneesta ilmakehästä.

Metsien käyttäminen osittain hiilen varastointiin on myös avuksi, mutta niiden käyttäminen fossiilisten korvaamiseen nopeuttaa vihreää siirtymää ja on taloudellisesti parempi metsän käyttötapa. Samaan aikaan pitää tietenkin huolehtia monimuotoisuudesta ja muista ympäristövaikutuksista paikallistasolla.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000012098878.html

*

Hiilinielupolitiikassa puuston käyttäminen hiilen varastointiin nähdään kritiikittä aina parempana vaihtoehtona kuin sen hyödyntäminen puutuotteisiin. Sitä se ei välttämättä kaikin osin ole – ilmastonmuutoksen, monimuotoisuuden eikä varsinkaan talouden näkökulmasta.

”…On totta, että Suomessa on tehokkaan metsätalouden avulla pystytty koko ajan lisäämään metsiin sitoutuneen hiilen määrää, sanoo Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Korhonen…”

Täällä on kaksosten toimesta höpisty aivan päinvastaista. Onko se ja mikään muukaan esiintyminen uskottavaa?

Metsäpalot euroopassa puhuttavat nyt.

Tässä Hesarin kirjoituksessa ihan Luken johtoportaalta mielenkiintoinen näkemys asiasta.  Kaikkia kommentoijia ei kirjoituksen sävy nyt oikein  miellytä.

https://www.hs.fi/nakemys/art-2000012171197.html

Tyypillistä kommentoijille on se, että täysin sivuuttavat paikallisviranomaisten näkemykset palotilanteesta kuten myös muunkin uuden faktatiedon metsistä ennen ihmisten vaikutusta. Mm. väitetään, että Euroopasta 90% on ollut metsää ennen ihmisen vaikutusta – juuri julkaistiin tutkimus, jonka mukaan Euroopassa on ollut merkittävästi enemmän aukeaa aroa ennen ja arot ja metsät vuorotteli alueellisesti.

Ranskaa väitetään metsäisimmäksi maaksi.

Latvapalon muodostumista väitetään edistävä yksijaksoisuus, kun se on juuri päinvastoin – tuli ei kiipeä runkoa pitkin vaan palavien latvustojen kautta.

Yhtä soopaa kommentit, joilla yritetään tutkimuslaitoksen perusteltua kannanotto mustamaalata poliittiseksi kannaksi…