Metsien hiilinielu

Joo, ei Luke ehdottanut hakkuiden lisäämistä kuten jotkut tulkitsivat. Hiilinielukorttiakin heilutetaan, ikään kuin olisi metsänomistajien ja metsäteollisuuden asia hoitaa ilmastopolitiikka kuntoon. Kommentoin.

*

Metsäpaloriskit ovat meilläkin ilmaston lämpenemisen myötä nousussa, mutta meillä on myös niitä estäviä rakenteita, kuten avohakkuualat, suot, järvet ja tiheä metsäautoteiden verkosto. Keskustelussa on tullut monenlaisia parannusehdotuksia Suomeen: muinaismetsää, sekametsää, jatkuvaa kasvatusta, soiden ennallistamista, matalampia ojia, metsämosaiikkia…

Metsätuhoja on monenlaisia, ja lisäksi on huomioitava muut metsien käytön tavoitteet, joten tarvitaan monitavoiteoptimointia. Kaikkia tavoitteita ei voida maksimoida yhtä aikaa, vaan joudutaan tekemään valintoja. Ratkaisuun vaikuttaa paljon esim. se halutaanko metsät pitää pääosin nopean kasvun vaiheessa eli nuorina, vai annetaanko niiden vanhentua (ts. käytetään metsiä hiilivarastoina).

Miksi Kanadassa ja Siperiassa palaa metsää joka vuosi suuret alueet, mutta Pohjoismaissa ei juurikaan? Kanadan metsät ovat osin lajistoltaan ja rakenteeltaan herkästi palavia ja ilmasto mantereisempi. Harvennushakkuita on tehty vähänlaisesti, ja on huomattu, että metsien harventamattomuus lisää paloriskiä.

Joensuun kaupungin sivuilta voi lukea artikkelin ”Suomalaista metsäoppia Kanadaan”. Kanadalaisia on käynyt Suomessa hakemassa kokemuksia liittyen harvennuksiin, metsäkoneisiin ja puulla lämmittämiseen (kaukolämmityksen järjestelmät). Harvennuspuun käyttö lämmitykseen on vaihtoehto metsäpaloille.

*

Meillähän polttoon menevät ensinnäkin ne teollisuuden sivujakeet joista ei ole jatkojalostukseen ja toisaalta nuorten metsien pieniläpimittaista harvennuspuuta, joka olisi kuollut muuten tiheän metsän itseharvenemiseen.

CO2 saadaan kaikista puuta käyttävistä teollisuuslaitoksista ja todennäköisesti sitä kannattaa kerätä ensisijaisesti suurista yksiköistä, ei niinkään pienistä kaukolämpölaitoksista. Mutta aika näyttää.

Puun käytön ilmastovaikutuksia kannattaa ehdottomasti katsoa laajemmalla perspektiivillä kuin yhden hehtaarin tai Suomen maankäyttösektorin tasolla. Se että puuta käytetään paljon ja hiilinielu on pieni, vähentää nyt päästöjä paljon muualla kuin maankäytössä, esimerkiksi mustalipeän polton kautta. Se vähentää myös päästöjä muualla kuin Suomessa, kun meiltä viedään puutavaraa ulkomaille ja esimerkiksi rakennetaan puusta eikä betonista. Suomen metsäsektorin ilmastovaikutuksen kokonaisuudesta ml. vienti on tehty äskettäin uusia laskelmia.

EU:n ilmastopolitiikka tavoittelee aluksi sitä, että metsämaan maankäyttöluokka ja maankäyttösektori olisivat hiilineutraaleja. Sen jälkeen halutaan, että metsät sitoisivat ilmaiseksi muiden sektorien vähentämättä jäävät päästöt ja Suomi ja EU olisivat näin hiilineutraaleja. Mutta valtiot eivät omista metsien kasvua, joten ilmaiseksi tämä kompensointi ei tapahdu, vaan avuksi tarvitaan esimerkiksi hiilimarkkina.

Harvennuspuun käyttö lämmitykseen on vaihtoehto metsäpaloille.

Kuntien kaavailut siirtyä pois puunpoltosta pitäisi lailla estää, jotta riittäisi tuhkalannoitteita turvemaametsille.

Samoin kuin pienydinvoimalat kaupunkeihin. Ovat sodan aikana suuri riski koko kaupungille.