Metsien hiilinielu

Kommentti HS:

Forest.fi julkaisi uuden metsätilastopalvelun jossa voi vertailla Euroopan eri maiden metsien tilaa ja käyttöä. Linkistä Euroopan metsätilastopalvelu pääsee syvemmälle. State of Europe’s Forests 2025 -raportissa on laajimmat ajantasaiset luvut.

EU Environment and Climate julkaisi muutama kuukausi sitten ennusteen sille, kuinka kaukana eri EU-maat ovat hiilinielutavoitteestaan vuonna 2030. Pyöristettynä milj. CO2-e: Ruotsi -21, Suomi -15 ja Espanja -12. Kaikilla muilla mailla vaje oli alle 10.

Ruotsissa on nähty samansuuruinen hiilinielun alenema kuin meillä, mutta heidän lähtötasonsa oli suurempi, joten heille jäi jäljelle enemmän. Meidän romahdusta selittävät 2010-luvulla nousseet hakkuiden määrät, turvemaaperän nousseet päästöt ja se, että metsien kasvu on mm. keski-ikäisen ikärakenteen vuoksi tasaantunut 100 milj. kuutiometrin tasolle.

Lähestyisin hakkuiden mahdollisen tason määritystä käytettävän pinta-alan kautta. Alueita poistuu kokonaan metsätalouskäytöstä rakentamisen, ennallistamisen ja suojelun myötä. Osa alueista päätyy osittaiseen suojeluun eli rajoitettuun talouskäyttöön, kuten tärkeät elinympäristöt ja vesistöjen suojakaistat. Suojelussa tai rajoitetun käytön piirissä on nyt noin neljännes metsämaasta.

Hakkuumäärät määräytyvät sitten sen mukaan, kuinka paljon normaaliin ja osittaiseen metsätalouskäyttöön jäävät alueet voivat kasvaa ja millä hakkuiden tasolla niiden kasvu pysyy mahdollisimman suurena, jos sitä halutaan. Meidän pitää kuitenkin valita, halutaanko metsiltä kasvua vai hiilivarastoja, kun molempia ei voi maksimoida yhtä aikaa.

Monimuotoisuudesta ja vesistöistä pitää joka tapauksessa huolehtia, ovat hakkuiden tasot mitä tahansa. Käyttäen juuri niitä varten suunniteltuja keinoja, ei hakkuumäärien säätelyä.

Olen Eeron kanssa samaa mieltä, että venäjämielisten touhuilu on saatava loppumaan. Anneli tuossa edellä kertoi, mistä Suomen hiilinielun pieneneminen johtuu: 2010 luvulla lisääntyneet hakkuut ja turvemaiden kohonneet päästöt. On oikein, jos venäläisten masinoimat hakkuut ja turvemaiden lisääntynyt käyttö täällä saadaan, jos ei nyt loppumaan, niin ainakin vähenemään. Venäläiset kun tarkoituksella, omia etuja ajaakseen, lopettivat puun myynnin Suomeen ja siten lisäsivät tarkoituksella hakkuita täällä.

Rane tuossa toisen otsikon alla kertoi, että yltiöromanttinen käsitys luonnon ja ihmisen suhteesta onkin syntynyt äärioikeistolaisten aikana Saksassa. Vihreän liikkeen takana ovatkin oikeistolaiset, ei vasemmisto. Onkin oikein muuttaa halveksittu nimitys viheroikeistoksi. Se on oikeampi nimitys. Venäläiset eivät ole koskaan olleet kovin luontoa säästäviä. Siten nimitys ”venäläismielinen vihervasemmisto” on täysin väärä. Kuuluu olla saksalaismielinen viheroikeisto. Viheroikeistoturakaiset.

Esimerkiksi lisätään lahopuuta, perustetaan lisää suojelualueita ja ennallistetaan soita niin paljon, että saavutetaan haluttu ympäristön tila.

Mikä se haluttu ympäristön tila on? Vihervasemmiston? Ottaa haltuun yksityisten metsät lailla ja määräyksillä eli sosislisoimalla metsät.

Jo nyt metsien ei-uhanalisten lajien monimuotoisuus on lähes 100%.

Eiko tuo tila ole jo riittävä.

Luontoarvoiltaan näitä köyhiä luonnon soitakin 4 milj.ha kaikilla metsänomistajilla tuostakin siivu.

Minä en tiedä omissa metsissä mitään ennallistettavaa.

Noillekin turvemaan ojituksille ilmestyi lehtolaji sudenmarja.

Ilmastokysymyksessä Suomen metsät Luken mukaan ovat hiilineutraalit kuten luonnontilaiset metsätkin ovat. Siinä mukana on ojitetut suotkin eli ojiakaan ei tarvitse tukkia.

Suomen metsien ei tarvitse olla hiilinielu, jolla korvataan fossiilisten päästöjä.

Vesistökysymyksessä ruskeaa väriä antavaa humusta turpeesta tulee yhtä paljon niin ojittamattomilta kuin ojitetuilta soilta. Lisäksi tuo ojitetuilta soilta tuleva vesiä värjäävä humus on niin merkityksetön kuin 1% kaikesta vesiin tulevasta humuksesta ja sitä pitävät esillä vain vihervasemiston kahelit.

Ravinteiden lisäpäästöt ojituksilta on pienet kuten sen Panu Halme ilmaisee:” Eivät ole kovin suuret”.

”puusto muuttaa kokonaiskuvaa olennaisesti. Ojasen tutkimuksessa myös rehevien turvemaiden kasvava puusto muodosti niin suuren CO₂-nielun, että koko ekosysteemi oli tutkimusalueilla yleensä edelleen nielu.”

Kysyin AI:ltä hiilinieluasiaa metsästä jossa on kangasmaata 50 ha ja rehevää ojitettua turvemaata 50 ha. Vastaus oli tuo puuta hyvin kasvavilta mailta. Ohutturpeiset karummat suot on jo muutenkin neutraaleja tai nieluja.   Eli paras tapa lisätä hiilen sidontaa on metsän kasvun parantaminen.

Tekoälyä voi ” neuvoa” jos se sekoilee.Se korjaa sen jälkeen arviotaan.