› Keskustelut › Puukauppa › Metsien lisähakkuista selvitään lisäämällä tehokkuutta – ei kalustoa eikä merkittävästi työvoimaa .

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 92 total)
1 2 3 … 8 9 10

  • Metsien lisähakkuista selvitään lisäämällä tehokkuutta – ei kalustoa eikä merkittävästi työvoimaa .

    Sent on: 22.8.2014 at 20:23

    Simo Jaakkolan Koneyrittäjä-lehteen kirjoittamassa artikkelissa suhtaudutaan varsin viileästi konekannan kasvattamiseen ja lisävoimien värväämiseen ja kouluttamiseen kasvavia hakkuumääriä ajatellen .

    Nykyisillä resursseilla tullaan toimeen , kun tasoitetaan kausivaihteluita ja parannetaan työolosuhteita. Esimerkkinä mainitaan , että pimeimpään aikaan vuodesta korjataan 60 % puutavarasta ja valoisimpaan aikaan sama luku on vain 25%. Kiireisimmän kuukauden hakkuut ovat kolminkertaiset hiljaisimman kuukauden hakkuisiin verrattuna . Tässä asiassa riittää kehiteltävää.

    Hakkuutoiminnan tehokkuutta voidaan myös kasvattaa. Nopeimpina keinoina mainitaan puunkorjuuolosuhteiden parantaminen erityisesti runsaasti työllistävissä harvennushakkuissa.

    Hakkuualueiden raivauksiin ja hakkuiden oikeaan ajoitukseen vaaditaan kiinnittämään erityistä huomiota . Koko homma lähtee etenemään oikea-aikaisesta taimikonhoidosta . Mahdollisen ennekkoraivauksen jälkeen todetaan , onko puusto riittävän kookasta ja hakkuukertymä tarpeeksi iso. Nämä kaksi viimeksi mainittua asiaa ovat erityisen tärkeitä työtehon ja toiminnan kannattavuuden kannalta.

    Metsään on siis tarjolla riittävästi rautaa jo nytkin . Tarvitaan vain himpun verran enemmän järkeä niiden käytön ohjailuun ja kohteiden kunnostamiseen.

    Creator
    suorittava porras
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Pähkäilijä 23.8.2014 at 10:06

    Tänä vuonnakin pääsiäisestä juhannukseen oli kalusto parkissa ja nyttekin odotetaan milloin peli vihelletään poikki kun ei puulle tunnu olevan tarvetta vaan pinot jää metsiin.

    Kalustoa tuntuu olevan liikaa tarvittavaan puumäärään nähden.

    EDIT

    kuukaudenkin verran on tukki ja hiokekuusipinot seisseet metsässä, kauniin sinisiä…

    suorittava porras 23.8.2014 at 10:15

    Jatketaanpa vielä vähän siitä , mistä nykyiset vaikeudet osaltaan johtuvat.
    Vuonna 2007 hakattiin ennätysmäärä puuta . Samoihin aikoihin havaittiin vmi:n tuloksista , että metsistä olisi irrotettavissa kestävästi yli 20 milj. kuutiota lisää käyttöpuuta vuodessa . Kun markkinat näyttivät vetävän , aloitettiin ennenäkemätön kampanja koneiden , yirttäjien ja kuljettajien rekrytoimiseksi metsiin .

    Mutta kuinkas kävikään? Kun olisi ollut hakkuiden aika , työmäärät putosivatkin lyhyessä ajassa kolmannekseen entisestä . Syöksyttiin lamaan . Ounasteltu työmäärien kasvu eiole toteutunut vieläkään. Uusia yrityksiä syntyi , kalustoa uusittiin ja lisättiin olemattomiin tarpeisiin. Nyt on sitten podettu useampia vuosia hätäisen toiminnan aiheuttamaa krapulaa. Rautaa riittää takapihojenkin täytteeksi , mutta töitä on investointeihin nähden edelleen niukasti ja sekin vähä ruuhkautuu pääosin puolen vuoden mittaiselle ajanjaksolle .

    Edellä mainitusta on viisastuttu . Enää ei rynnätä suinpäin konekauppaan ja perustella uusia yrityksiä . On ryhdytty tarkastelemaan kriittisesti tapoja , joilla tulevat tavoitteet voidaan saavuttaa mahdollisimman vähäisin lisäinvestoinnein. Esille onkin nostettu koko puunhankintaketju ja sen toiminnan tehostaminen sekä työskentelyolosuhteiden kehittäminen huomattavasti nykyistä paremmalle tasolle.

    kuusessa ollaan 23.8.2014 at 11:31

    Kaksi 9 tunnin vuoroa viisi päivää viikossa on ehkä toimivin kokonaisuus, vain yöllä kone seisoo 6 tuntia. Ylityölisän osuus on vain tuurinviimeisen tunnin 50% lisä.
    Homma toimii myös harvennuksilla, aamuvuorolainen tekee epäselvemmät kohdat, iltavuoro sitten selkeämmät alueet. Näin homma pelasi 80-90luvulla…kolmivuoroa kokeilleet palasivat pian takaisin kaksivuoroon.

    Nyt on hommat vaikeutuneet noista ajoista, yksi syy on kuviokokojen pieneminen ja sitä kautta siirtojen lisääntyminen. Ne on helpompi hoitaa yksivuorotyössä, siirron voi tehdä ennen työvuoroa, tai työvuoron lopuksi. Hehtaarin aukko on nykykalustolle pikku pieraisu, monelle metsänomistajalle vuosikymmenen puukauppa.

    Mielestäni suurin ongelma nykyisin on se, että joka firmalla on omat koneyrittäjät ja samalla kylällä vierailee kolmen-neljän yrittäjän koneet talven aikana. Nyt onneksi ovat tulossa yhteiseen dataan perustuvat tiedonsiirto/karttajärjestelmät, niiden avulla on sentään edes mahdollista tehdä töitä ”kaikilla herkuilla” joka puunostajalle.

    Metsuri motokuski 23.8.2014 at 14:30

    Nyt kannattaa ensiksi muutama vuosi istua siellä koneessa ja hakata tai ajaa puuta ja sitten aloittaa kirjoittelemaa miten homma saadaan sujuvaksi.

    10 tunnin työvuoroja voitte kokeilla. Siihen kun lisätään pari tuntia työmatkoja niin voitte kuvitella mikä aika jää palautumiselle 10 tunnin istumisesta. Sen voin sanoa että ihminen ei ole luotu istumaan sen voitta kokeilla. Toisekseen en ole vielä ollut yhdessäkään metsäkoneyrityksessä jossa on ylityöt ja viikonlopputyöt maksetty prosentti korvauksilla. Kaikki nämä tunnit ovat olleet normaaleja työtunteja. Se on valtava vuotuinen työtuntimäärä jonka kuskit tekevät ylitöitä pelkällä talkoilla ilman ylityökorvauksia. En tiedä muuta toimialaa jossa annetaan omaa työtä yhtäpaljon yrittäjällle kuin metsäkonepuolella. Tämä johtuu valtavasta kilpailusta joka ajaa yrittäjät alentamaan taksoja ja kuskit osallistuvat tähänkin talkooseen omalla panoksella.

    Ainoa millä toimintaa voidaan tehostaa on se että urakoitsijat alkaisivat hakata usealle yritykselle samaan aikaan. On surkuhupaisaa että samalla metsäautotiellä voi olla kolmenkin urakoitsijan koneita. Tämä on tietenkin vaikeaa toteuttaa koska jokaisella yhtiöllä on omat katkontaohjelmat sekä tiedonsiirtoohjelmat. Samoin yhtiöt ovat toistensa kilpailijoita jotka tuskin luovuttavat ohjelmiaan toiselle yritykselle.

    suorittava porras 23.8.2014 at 14:56

    Joustavuus hakkuissa eri urakanantajille oli myös kehittämiskohteiden listalla artikkelissa , josta olen sisältöä tähänkin keskusteluun kerännyt .
    Kun lisätään vielä listaan metsänomistajien vaatimukset tietyn tyyppisistä korjuuvehkeistä , voi sirkus saman metsäautotien varrella olla melkoinen . Yksi koneketju pystyisi useimmissa tapauksissa tekemään kaikki hommat samaisella alueella aivan sujuvasti .

    Metsuri motokuskilla ei näy olleen onnea työnantajien suhteen . Kertomus työehtojen rikkomisesta pitää valitettavasti paikkansa .. Erityisesti energiahakkuita tekevien yrtysten taloutta on paikkailtu kuskien selkänahasta teettämällä ylitöitä ilman asiaankuuluvaa
    korvausta .Tominta ei aina muiltakaan osin kestä lähempää tarkastelua. Tilanne on kuitenkin sellainen , että miäli kuljettaja haluaa , hän saa palkkasaatavansa korkojen kanssa takaisin . Mitkään verukkeet eivät auta . Lakia on rikottu.

    Onneksi on myös yrityksiä (mm. se jolle työsketelen) , joissa työehtosopimusta noudatetaan . Palkat tulevat ajallaan , lomakorvaukset , työajanlyhentämiskorvakset ja ylityöt maksetaan , kun niitä kertyy . Eikä niitä tarvitse erikseen rukoilla.

    On erittäin valitettavaa , että alalle on pesiytynyt yritystoimintaa , jota ei tehdä lakien puitteissa . Tämä on yksi syy siihen , miksi konemiehen ammatti ei kiinnosta ja toisaalta siihen , että joissakin yrityksissä on jatkuva työntekijöiden haku päällä.

    kuusessa ollaan 23.8.2014 at 15:26

    Niin, omana konekuskiaikana tuli tehtyä tuota 9-12 tunnin työvuoroa, siihen päälle sitten 30-110 kilometrin yksisuuntainen työmatka..ei paljon muulle elämälle jäänyt virtaa. Ja sain kaikki prosentit ja kulukorvauksetkin (nykyisin jo työaikamääräykset estävät noita pitkiä työputkia). Silti aikansa kutakin ja muilta aloilta löytyi töitä. Vain satunnaisesti nykyisin koneen sarviin.

    Se on sanottava, että jos 8 tuntia istuu moton sarvissa, jo 6 tunnin kohdalla alkaa virheet ja kolhut lisääntymään, eli metsänomistajille paras kuski on 8 tunnin vuoroja ajava ja virkeä kuski.

    Niin, ja tosissaan on tulossa sellaiset koneiden mittalaiteominaisuudet (standardi) jolloin koneiden mittalaitteisiin tehdyt karttaohjelmat ja apteerausohjelmat toimivat kaikissa koneissa, eli periaatteessa olisi mahdollista tehdä vuorotahtiin palstoja eri puunhankintaorganisaatioille. Eli ongelma ei silloin ole koneet, vaan metsäyhtiöiden silmitön kilpailu.

    hiliman 23.8.2014 at 19:06

    Valitettavasti nuo normaalipalkalla tehtävät ylityöt on ihan maan tapa melkein kaikessa koneurakoinnissa ainakin pienemmillä paikkakunnilla. Työpaikkoja on vähän ja tekijöitä enemmän, eli ne jotka tekee mukisematta jää yleensä alalle.

    Rane 23.8.2014 at 19:22

    Mikä on työajanlyhentämiskorvaus?Ilmeisesti työnantaja vaatii tekemään lyhyempää päivää ja joutuu korvaamaan sen pitempää päivää haluavalle työntekijälle?

    Rane 24.8.2014 at 07:24

    Itse asiassa hyvää keskustelua,Korjuuketjun oikeat kipupisteet alkaa löytyä.Tämä outo kehitys eli miksi korjuujälki tutkimuksissa näyttää huononevan vaikka raivaamattomia palstoja ei tarvitse tehdä ja koneet ja valot on kehittyneet todella hyviksi ,näyttää selviävän.Keskustelusta päätellen työmotivaatio ja ylpeys tehdystä työstä on kadoksissa.Moni miettii koko ajan alan vaihtoa.Motokuskin homma on oikeasti vaativaa ja jos kopissa on kaveri joka haluaa sieltä pois niin hyvän työn tekeminen on epätodennäköistä.Tässä on työnantajilla ja työntekijöillä keskustelujen paikka.

    Mosku 24.8.2014 at 09:18

    TAL=tyoajanlyhennys. Kansanomaisesti ”Pekkasvapaa”. Viikkotunnit 37,5 tuntia.

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 92 total)
1 2 3 … 8 9 10